Lukemisen väheneminen on herättänyt laajaa huolta myös Suomessa. Kirjojen lukeminen ja pitkien tekstien kirjoittaminen ovat vähentyneet lapsilla ja nuorilla koko 2000-luvun aikana. Puhutaan jopa romahtamisesta.

Kirjoittaja: Harri Heikkilä

Tekstitalon paneelissa 5. syyskuuta 2025 pohdittiin, millaisia ratkaisuja tähän haasteeseen voisi löytyä (Yle 2025). Paneelikeskustelussa yliopettaja Harri Heikkilä, sosiologi Riie Heikkilä ja Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Emmi Jäkkö tarkastelivat lukemisen muutosta monista näkökulmista. Esiin nousi näkemys, että teknologinen muutos ei selitä kaikkea lukemisen vähenemistä. Taustalla vaikuttavat myös yhteiskunnan eriytyminen ja kulttuurisen arvostuksen lasku, lukutaito jakautuu yhä epätasaisemmin (Lukukeskus 2020). Kuitenkin ruutuajan lisääntyminen on yhtä kaikki suuri muutos: kirjan lukeminen kilpailee jatkossakin ajasta webin houkutusten kanssa. Esimerkiksi 10–14-vuotiaat lukivat vuonna 2010 keskimäärin 31 minuuttia päivässä, mutta vuonna 2020 lukemiseen käytettiin enää 17 minuuttia (Valtanen 2024).

Teknologia muuttaa lukemista, mutta ei määritä sitä

McLuhan (1994) totesi jo 1960-luvulla, että kun media muuttuu, muutumme mekin. Tämä näkyy selvästi lukemisessa: digitaalisuus on muuttanut tapojamme käsitellä tekstiä. Tutkija Vandendorpe (2013) jakaa lukemisen kolmeen tyyppiin: selailemiseen, tiedonhakuun ja ”laiduntamiseen” eli syvään paneutumiseen. Netti sopii hyvin kahteen ensimmäiseen, mutta juuri se kolmas – rauhallinen uppoutuminen tekstiin – on vaikeaa ruudulta.

On selvää, että jos tottuu TikTokin 30 sekunnin videoihin, pidemmät sisällöt alkavat ajan mittaan tuntua raskailta. Sama pätee lukutottumuksiimme. Digitaalisessa ympäristössä keskittymistä hankaloittaa jatkuva kilpailu huomiosta – notifikaatiot keskeyttävät tämän tästä lukemisen, ja lukusovellus on vain yksi ikkuna monien joukossa.

Tässä piilee muotoilun mahdollisuus: jos haluamme, voisimme rakentaa digitaalisia lukukokemuksia ja ympäristöjä, jotka tukevat myös Vanderdorpen laiduntavaa lukemista. Helppoa se ei kuitenkaan ole, sillä elämme alustataloudessa, jota pyörittävät algoritmit. Ne taas toimivat kaupallisin periaattein. Dopamiinipurskeita tuottavaa lyhyttavaraa nostetaan esiin, kun taas pitkä ja pohdiskeleva teksti ei saa samaa näkyvyyttä.

Lukemisen muotoilun mahdollisuudet

Muotoilu voisi tarjota useita käytännön lähestymistapoja lukemisen tukemiseen:

  • Käyttöliittymät, jotka tukevat keskittymistä: Sen sijaan, että hajauttaisimme lukijan fokusta, voisimme luoda käyttöliittymiä, jotka mahdollistavat lukurauhan ja miellyttävän lukukokemuksen, kuin klassisella tavalla muotoillussa kirjassa.
  • Fyysisen ja digitaalisen yhdistäminen: Lukeminen on vähentynyt rajuimmin nuorissa ikäluokissa, mutta toisaalta sosiaalisen median ilmiöt kuten TikTokin BookTok ja Instagramin Bookstagram ovat tuoneet uusia nuoria lukijoita kirjojen pariin –nimenomaan fyysisten kirjojen pariin.
  • Tilalliset ratkaisut: Fyysiset ympäristöt, kuten kirjastot ja koulut voisi muotoilla houkuttelemaan lukemaan, esimerkiksi lukunurkkien, valaistuksen, akustiikan ja kalusteiden avulla.
  • Sosiaalinen lukeminen: lukemisen jakaminen, lukemisen seuraaminen, lukemisen arviointi ja kommentointi, yhdessä lukeminen digitaalisessa ympäristössä.

Yhteiskunnallinen ulottuvuus

Lukemisen väheneminen ei ole vain yksilöiden ongelma, se vaikuttaa koko yhteiskunnan toimintakykyyn. Tuoreessa PISA-raportissa tuodaan esiin, että lukutaidon heikkeneminen heijastuu myös muiden kuin äidinkielen oppiaineeseen. Esimerkiksi pitkien tehtäväkuvausten ymmärtäminen saattaa tulla ongelmalliseksi, mikä heikentää suoriutumista myös luonnontieteissä ja matematiikassa (Hiltunen ym. 2023).

Heikkilä totesi paneelissa, että loppujen lopuksi kyse on lukemisen arvostamisesta. Miksi kirjallisuus ei ole Suomessa ylioppilaskirjoituksissa valittava aine, kuten usein Euroopassa? (YLE 2025.) Tiedetään, että suurten yritysten johtajilla maailmalla on laajempi koulutusspektri, kun taas Suomessa tausta on useimmiten diplomi-insinöörin (Boxberg 2023). Maailmalla kirjallisuustieteilijä voi nousta yritysjohtajaksi, sillä menestyksen avain tietoyhteiskunnassa on ihmisten ymmärtäminen (Luoma-aho 2021). Teollisuusyhteiskunnassa saattoi vielä olla toisin, se oli insinöörien valta-aikaa.

EU:ssa on alettu puhua tarpeesta siirtyä tietoyhteiskunnastakin eteenpäin, ihmiskeskeisemmän teknologian aikakauteen (European Commission 2021). Tässä Euroopan neuvoston ”Teollisuus 5.0” -visiossa voisi olla tilaa myös lukemisen muotoilulle. Sen sijaan, että jäisimme algoritmien uhreiksi, voisimme kehittää teknologiaa, joka tukee syvällistä ajattelua ja lukemista. Kelloa ei voi kääntää taaksepäin, mutta voimme vaikuttaa siihen, minkälaista teknologiaa hyväksymme ja minkälaisia käyttäjäkokemuksia luomme jatkossa. Lukemisen muotoilu voisi olla yksi vastaus siihen, miten säilytetään sivistyksen perintö digitaalisuuden aikana.

Tulevaisuus on valinta: joko muotoillaan teknologia joka palvelee ajattelua, tai annetaan teknologian muotoilla ajattelu.

Lähteet

Boxberg, K. 2023. Kaksi tutkintoa ylitse muiden: Tällainen koulutus avaa ovet huippupesteihin. Viitattu 7.9.2025. Saatavissa https://www.talouselama.fi/uutiset/a/e5cbee61-b578-4c37-b0d3-feae36f2c1c9

European Commission. 2021. Industry 5.0 – Towards a Sustainable, Human-centric and Resilient European Industry. Directorate-General for Research and Innovation.

Hiltunen, J., Ahonen, A., Hienonen, N., Kauppinen, H., Kotila, J., Lehtola, P., Leino, K., Lintuvuori, M., Nissinen, K., Puhakka, E., Sirén, M., Vainikainen, M.-P. & Vettenranta, J. 2023. PISA 2022 ensituloksia. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:49.

Luoma-Aho, V. Osaako humanisti johtaa? Viitattu 7.9.2025. Saatavissa
https://www.hs.fi/visio/art-2000007907743.html

Lukukeskus. 2020. Suomalaiset heränneet lukemisen tärkeyteen. Viitattu 7.9.2025. Saatavissa https://lukukeskus.fi/news/10-faktaa-lukemisesta-2020/

McLuhan, M. 1994. Understanding media: The extensions of man. Cambridge, Mass. MIT Press.

Valtanen, T. 2024. Nuorten lukemiseen käyttämä aika on romahtanut. Viitattu 7.9.2025. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20079482

Vandendorpe, C. 2013. Reading on the screen: The new media sphere. Teoksessa R. Siemens & S. Schreibman (toim.). A Companion to Digital Literary Studies. Oxford: Malden Wiley-Blackwell. 204–215.

YLE. 2025. Tietokirjafestivaali: Lukutottumusten muutos. Viitattu 8.9.2025. Saatavissa (5.10.2025 saakka) https://areena.yle.fi/1-75981957

Kirjoittaja

Harri Heikkilä on taiteen tohtori, joka työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa yliopettajana. Hänen erikoisalaansa on käyttökokemuksen ja käyttöliittymien ohella mediateknologia, ja väitöskirjassaan “Tämä ei ole kirja” (2017) hän tutki sähkökirjoja ja kehitti niiden käyttöliittymiä. Muotoiluinstituutin käyttökokemuksen ja käyttöliittymien suunnittelun linja on kehittänyt mm. kansallisen eKirjaston digitaalista lukukokemusta.

Artikkelikuva: Midjourney / Harri Heikkilä

Viittausohje

Heikkilä, H. 2025. Voiko lukemista muotoilla? LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/voiko-lukemista-muotoilla/