Vinkkejä erilaisille biojätteen lajittelijoille

Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) – hankkeessa on luotu kuusi biojätteen lajittelijaprofiilia, jotka auttavat hahmottamaan, miksi biojätteen lajittelu ei aina onnistu niin kuin pitäisi. Profiileja voidaan hyödyntää esimerkiksi kiertotalouspalveluiden suunnittelussa, viestintästrategioiden räätälöinnissä sekä ympäristökasvatuksen kehittämisessä.

Kirjoittaja: Katariina Pakarinen

Biojätteen lajitteluun on tullut viime vuosien aikana uusia sääntöjä ja ohjeita esimerkiksi päivittyneen jätelain myötä (Valtioneuvoston asetus jätteistä 978/2021). Kiireisessä arjessa ja erilaisissa elämäntilanteissa on toisinaan haastavaa noudattaa kaikkia ohjeistuksia (Koponen 2024). Taloudellinen tilanne, fyysinen ja henkinen toimintakyky saattavat haastaa lajittelua. Samoin kiinnostuksen taso, asenteet ja suhtautuminen lajitteluun vaihtelevat elämäntilanteesta riippuen (Helsingin seudun ympäristöpalvelut 2024). Onneksi biojätteen lajittelussa ei kuitenkaan ole tarvetta noudattaa yhtä ja samaa tapaa, vaan jokaiselle löytyy omansa.

LAB-ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan kaupungin yhteisessä ASKI-hankkeessa on luotu biojätteen lajittelijaprofiileja, joiden avulla havainnollistetaan erilaisia lähtökohtia, tarpeita ja esteitä biojätteiden lajitteluun liittyen. Luotu materiaali pohjautuu hankkeessa tehtyyn taustatutkimukseen, haastatteluihin, kyselyihin ja havaintoihin erilaisissa asukaskohtaamisissa. Profiileihin on tiivistetty olennaisia näkökulmia, jotka auttavat ymmärtämään käyttäjien toimintaa. Profiilien avulla voidaan ideoida kokeiluja, joiden kautta tehostetaan biojätteen lajittelua.

Kuva 1. ASKI-hankkeessa luodut biojätteen lajittelijaprofiilit – puolisitoutunut ponnistelija, ekotietoinen aktiivi, mukavuudenhaluinen väistelijä, skeptinen epäilijä, tahattomasti tietämätön ja toimintakyvyltään rajoittunut. (Kuva: ChatGPT 2025, muokannut Katariina Pakarinen)

Mukavuudenhaluinen väistelijä: ”En jaksa vaivautua”

Mukavuudenhaluisen väistelijän prioriteetteihin ei kuulu jätteiden lajittelu. Hän ei koe lajittelulla olevan vaikutusta elämäänsä tai hyvinvointiinsa, eikä siksi ole motivoitunut ottamaan sitä osaksi päivittäisiä rutiinejaan. Hän saattaa ajatella, että pienillä ympäristöteoilla ei ole merkitystä tai että lajittelu on jonkun muun vastuulla. Hän ei myöskään ole halukas investoimaan aikaa tai energiaa ympäristötietoisuutensa lisäämiseen.

Mukavuudenhaluinen väistelijä saattaa myös kokea lajittelun ylimääräisenä velvoitteena, joka vie aikaa ja vaivaa ilman, että hän itse kokee hyötyvänsä siitä. Jos häntä rohkaistaan lajitteluun esimerkiksi työpaikalla ja lajittelu onnistuu helposti ilman vaivannäköä, hän saattaa lajitella muiden mieliksi.

Vinkit mukavuudenhaluiselle:

Mieti mikä sinua estää lajittelemasta biojätettä ja mikä olisi vaivattomin keino aloittaa lajittelu. Kokeile pienin askelin ja erota aluksi esimerkiksi vain kahvinporot.
Valitse kannellinen ja talouteesi sopivan kokoinen biojäteastia, joka on helppo tyhjentää ja pestä. Sijoita astia keittiöön helposti saataville esimerkiksi työtasolle.
Aseta itsellesi tavoite, esimerkiksi ”yksi biojätepussi täyteen viikon aikana” ja palkitse itsesi onnistumisesta.

Skeptinen epäilijä: ”Kyseenalaistan hyödyt”

Skeptinen epäilijä ei ole varma lajittelun hyödyistä tai kierrätyksen lopputuloksesta. Hän saattaa ajatella, että kaikki jäte päätyy kuitenkin samaan paikkaan, eikä siksi koe lajittelua tarpeellisena. Skeptinen epäilijä ehkä ajattelee, että kierrätys ja lajittelu ovat ennemminkin symbolisia eleitä, eikä yksilön toimilla ole merkitystä suurempien ympäristöhaasteiden ratkaisemisessa.

Vaikka epäilijä lajittelee, niin se tapahtuu usein ulkoisten paineiden vuoksi, esimerkiksi lainsäädännön tai sosiaalisten normien takia. Skeptinen epäilijä kokee, että biojätteen lajittelu vie aikaa ja tilaa ilman konkreettista palkintoa, ja hänestä saattaa tuntua, että resurssit olisi voitu suunnata tehokkaampiin ympäristönsuojelutoimiin. Hän voi myös suhtautua skeptisesti uusiin kierrätyssuosituksiin, nähden ne lyhytaikaisina muotivirtauksina.

Vinkit epäilijälle:

Tutustu jätehuollon toimintaan ja biojätteen käsittelyyn. Selvitä mitä biojätteelle tapahtuu.
Pohdi kuinka oma panoksesi vaikuttaa. Selvitä millainen merkitys väärin lajitellulla jätteellä on esimerkiksi taloyhtiön jätemaksuihin.
Tarkista ja päivitä tietosi. Mieti kuinka voisit muuttaa vanhoja rutiinejasi ja kokeilla uusia toimintatapoja.

Tahattomasti tietämätön: ”Olisinpa tiennyt paremmin”

Tahattomasti tietämätön ei tunne oikeita lajitteluohjeita ja biojätteen kierrätyksen merkitystä. Hän on saattanut elää ympäristössä tai kulttuurissa, jossa lajittelua ei ole erityisesti korostettu tai tuotu osaksi arkea, eikä hän ole siksi saanut riittävästi tietoa sen hyödyistä tai oikeista toimintatavoista.

Tahattomasti tietämätön ei vastusta lajittelua, mutta ei välttämättä osaa tai muista ryhtyä siihen, koska lajittelu ei ole osa hänen rutiinejaan. Hän voi luulla toimivansa jo oikein ohjeiden mukaan tai tuntea hämmentyneisyyttä siitä, mitä ja miten lajitella. Esimerkkinä biojäte saatetaan pakata epähuomiossa muovipussiin.

Vinkit tietämättömälle:

Kysy rohkeasti neuvoa. Lajitteluun liittyvissä kysymyksissä voit kääntyä perheenjäsenten tai naapureiden puoleen. Monilla on käytännön tietoa, jonka jakaminen voi auttaa alkuun.
Ota avuksi kuvalliset lajitteluohjeet ja kiinnitä ne lajitteluastioiden lähelle. Jätehuoltoyhtiö tarjoaa usein oppaita ja infograafeja lajittelun avuksi.
Kutsu perheenjäsenet mukaan ja tee lajittelusta yhteinen projekti. Osaaminen ja motivaatio usein kasvavat läheisten kannustuksen myötä.

Toimintakyvyltään rajoittunut: ”Teen sen minkä voin, omilla ehdoillani”

Toimintakyvyltään rajoittunut haluaisi osallistua lajitteluun, mutta hänen elämäntilanteensa tai terveydentilansa vaikeuttaa tai estää sen. Hän saattaa kohdata fyysisiä esteitä, kuten liikuntarajoitteita, jotka tekevät roskakatokseen kulkemisesta tai lajitteluastioiden käytöstä haastavaa. Toisaalta henkiset rajoitteet, kuten mielenterveysongelmat tai muistiongelmat, voivat myös vaikeuttaa lajittelurutiinien omaksumista ja muistamista.

Toimintakyvyltään rajoittunut saattaa tuntea syyllisyyttä tai turhautumista siitä, että hän ei pysty lajittelemaan, vaikka haluaisi. Hyötyä hänelle olisi erityisratkaisuista, kuten esteettömistä keräyspisteistä, apuvälineistä tai joustavista ohjeista, jotka tukisivat lajittelua arjessa.

Vinkit rajoittuneelle:

Pyydä apua ja tukea läheisiltä tai kotihoidolta. He voivat auttaa jätteiden viemisessä ja lajitteluastioiden tyhjentämisessä.
Pienennä vaatimuksia. Muista, että lajittelua ei tarvitse tehdä täydellisesti vaan omien kykyjesi mukaan.

Puolisitoutunut ponnistelija: ”Pyrin tekemään osani”

Puolisitoutunut ponnistelija suhtautuu biojätteen lajitteluun vastuuntuntoisesti ja pyrkii noudattamaan ohjeita. Hän haluaa toimia oikein ja täyttää velvollisuutensa, vaikka lajittelu ei ole hänelle erityinen intohimo. Puolisitoutunut ponnistelija näkee lajittelun tärkeänä osana arkea ja yrittää tehdä sen mahdollisimman hyvin.

Ponnistelija ei odota lajittelulta suuria elämyksiä, vaan kokee tyydytystä siitä, että tekee parhaansa yhteisen hyvän eteen. Hänen asenteensa on käytännönläheinen, ja hän pitää tärkeänä sitä, että lajitteluohjeet ovat selkeitä ja lajittelu onnistuu helposti. Ponnistelija saattaa kokea epäonnistuneensa, jos ja kun lajittelu ei aina onnistu kiireen tai epäselvien ohjeiden vuoksi.

Vinkit ponnistelijalle:

Selvitä ajantasaiset ohjeet alueen jätehuoltoyhtiön sivuilta. Huomioi, että käytännöt saattavat vaihdella paikkakunnittain.
Pidä lajittelu selkeänä ja järjestelmällisenä. Tyhjennä biojäteastia säännöllisesti, jotta pussi ei ehdi hajoamaan tai haisemaan.
Jos biojätteen lajittelu ei aina onnistu täydellisesti, niin ole itsellesi armollinen.

Ekotietoinen aktiivi: ”Lajittelu on minulle tärkeää”

Ekotietoinen aktiivi on lajittelun moniottelija, joka näkee biojätteen lajittelun osana vastuullista elämäntapaa. Hän seuraa ympäristöasioita ja pyrkii pienentämään omaa hiilijalanjälkeään. Ekotietoinen aktiivi näkee biojätteen lajittelun konkreettisena tapana vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen säästämiseen.

Ekotietoinen aktiivi osallistuu mielellään erilaisiin kampanjoihin ja jakaa kierrätysvinkkejä myös eteenpäin. Hän haluaa inspiroida muita tekemään ympäristön kannalta parempia valintoja. Vaikka ekotietoinen aktiivi on sitoutunut lajitteluun, hän voi tuntea turhautumista, jos kierrätys ei toimi tai jos biojätteen keräyspisteet ovat riittämättömiä. Hänen voi myös olla vaikeaa hyväksyä sitä, että muut eivät jaa samaa intohimoa lajitteluun.

Vinkit aktiiville:

Näytä esimerkkiä ja anna neuvoja. Voit esimerkiksi vinkata naapurille edullisista biojätepusseista.
Jos näet toistuvia virheitä lajittelussa, niin voit ystävällisesti tuoda asian esiin tai pyytää isännöitsijää muistuttamaan ohjeista. Syyttelyn sijaan on parempi etsiä yhdessä ratkaisuja.
Osallistu paikallisiin kierrätyshankkeisiin tai tutkimuksiin. Kerro huomioistasi ja ehdota kehityskohteita.

Lähteet

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. 2024. HSY:n tutkimus: 18–35-vuotiaiden nuorten lajittelu kaipaa kohennusta. Viitattu 19.3.2025. Saatavissa https://www.hsy.fi/hsy/ajankohtaista/tiedotteet/hsyn-tutkimus-1835-vuotiaiden-nuorten-lajittelu-kaipaa-kohennusta/?utm_source=chatgpt.com

Koponen, J. 2024. Ympäristöneuvoja ei jaksa kierrättää biojätettä ja potee kauheaa syyllisyyttä – tuhannet välttelevät pakkolajittelua. YLE. Viitattu 16.2.2025. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20112610

Valtioneuvoston asetus jätteistä 978/2021. Finlex. Viitattu 19.3.2025. Saatavissa https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2021/978#Pidm46111191718992

Kirjoittaja

Katariina Pakarinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa palvelumuotoilun asiantuntijana Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) -hankkeessa sekä projektipäällikkönä ESR+-rahoitteisessa Yhdyskuntataidetta – monialaista prosessiosaamista julkisen taiteen ja yhdyskuntasuunnittelun yhteistyönä -hankkeessa.

Artikkelikuva: Kaisu Isomäki