Vihreiden tuuppausten mahdollisuudet poliittisen ohjauksen vaihtoehtona tai täydentäjänä maa- ja metsätalousalan kestävyyttä edistämässä

Kirjoittajat: Heli Kasurinen & Heidi Myyryläinen

Konferenssin järjestivät EU-rahoitteiset vihreitä tuuppauksia maa- ja metsätalousalalla tutkivat hankkeet ForestAgriGreenNudge – Green Nudges for Sustainable Forestry and Agricultural Practices post 2027 ja Prudent – Promoting Green Nudging for Sustainable Agriculture and Forestry.

Vihreä tuuppaus on määritelty hankkeissa interventioksi, jonka kohteena on maa- ja metsätalousalan toimijoiden päätöksentekoon vaikuttava valinta-arkkitehtuuri, ja joka kannustaa järjestelmällisellä ja ennustettavalla tavalla kestävien käytäntöjen omaksumiseen muuttamatta päätöksentekijän taloudellisia kannustimia tai vähentämättä päätöksentekijän valittavissa olevia vaihtoehtoja valinnanvapauden säilyttäen (Cerroni & Kannavou 2025; Georgantzis 2025).

Poliittisella ohjauksella, kuten lainsäädännöllä, on oma roolinsa kestävyyden edistämisessä. Samalla tuuppaukset ovat kuitenkin nousseet yhä voimakkaammin esiin pehmeänä ohjauskeinona kohti kestäviä käytäntöjä ja niiden hyväksyttävyys on lisääntynyt myös poliittisten päätöksentekijöiden keskuudessa. Tuuppaukset voivat parhaimmillaan olla poliittista ohjausta ketterämpi, nopeampi ja edullisempi keino saada aikaan käytännön toimia kestävyystavoitteiden edistämiseksi, minkä lisäksi ne voidaan personoida kohderyhmälle sopiviksi ja ajankohtaisiksi esimerkiksi kulttuuriset ja paikalliset tekijät huomioon ottaen. Tuuppaukset voivat näin olla tehokkaampia käyttäytymisen muuttamisen keinona kuin poliittinen ohjaus. Tuuppauksia voidaankin käyttää poliittisen ohjauksen vaihtoehtona tai sitä täydentämään. (ForestAgriGreenNudge 2025.)

Konteksti ja kohderyhmä oleellisia hyväksyttävien ja tehokkaiden vihreiden tuuppausten valinnassa

Konferenssissa kuultiin esimerkkejä siitä, että vihreiden tuuppausten käyttö on erittäin kontekstisidonnaista: useat tekijät voivat vaikuttaa kohderyhmälle sopivien vihreiden tuuppausten valintaan. Prudent-hanke esitteli tutkimustuloksiaan maa- ja metsätalousalan toimijoiden suhtautumisesta kestäviin käytäntöihin kannustavien erilaisten vihreiden tuuppausten hyväksyttävyyteen ja tehokkuuteen neljässä eri maassa.

Italialaisten viininviljelijöiden, liettualaisten vehnänviljelijöiden, belgialaisten karjankasvattajien ja suomalaisten metsänomistajien keskimääräisenä näkemyksenä oli, että oikea-aikaiset muistutukset ovat sekä hyväksyttävin että tehokkain tuuppauskeino ja vähiten hyväksyttävää ja tehokasta oli lähettää tietoa siitä, millaisia kestäviä valintoja oma vertaisryhmä on tehnyt. (Cerroni 2025; Cerroni & Kannavou 2025.) Maakohtaisesti tuloksissa nähtiin myös eroja. Belgialaisten ja suomalaisten mielestä kaikista hyväksyttävin ja belgialaisten mielestä samalla tehokkain tuuppaus oli se, että paikallisviranomainen asettaisi kestävän käytännön oletusvalinnaksi, josta pitää erikseen kieltäytyä, mitä italialaiset ja liettualaiset pitivät vähiten hyväksyttävänä tuuppausvaihtoehtona. Ero voi osin selittyä eri vastaajaryhmissä tutkitulla kestävällä käytännöllä. Belgiassa käytäntönä suojavyöhykkeiden käyttäminen ja Suomessa jatkuva kasvatus voivat olla oletusarvoisesti useammin tavanomaisena käytäntönä. Iltaliassa tutkittuna käytäntönä oli vihreä vakuutus, jossa ympäristösuorituskyky vaikuttaa vakuutusetuuksiin ja Liettuassa vuoroviljely. (Cerroni 2025.)

Suomalaiset metsänomistajat pitivät vähiten hyväksyttävänä tai tehokkaana tuuppauksena sitä, että kestävästä käytännöstä saisi kestävyysmerkin tai -sertifikaatin, jonka avulla omasta kestävästä toiminnasta voi viestiä sidosryhmille (Cerroni 2025). Ehkä merkki ei ole metsänomistajille erityisen tärkeä, jos kyse ei ole aktiivisesta liiketoiminnasta tai viestinnässä ollaan varovaisia viherpesun välttämiseksi. Toisaalta Suomi on kärkimaa metsän sertifioinnissa (Metsäteollisuus 2020). Mahdollisesti vastaajat kokivat, että tarvetta ei ole täydentäville tai kilpaileville kestävyysmerkeille tai -sertifikaateille.

Konferenssiosallistujat pääsivät osallistumaan samaan kyselyyn tavoitteena kartoittaa asiantuntijoiden näkemyksiä maatalousalan toimijoiden suhtautumisesta erilaisten vihreiden tuuppausten hyväksyttävyyteen ja tehokkuuteen. Asiantuntijat käsittelivät vihreitä tuuppauksia kontekstissa, jossa tuupataan maatalousalan toimijaa liittymään ekojärjestelmään. (Cerroni & Kannavou 2025.) Kävi ilmi, että asiantuntijat eivät keskimäärin osanneet arvata Italian, Liettuan ja Belgian maataloustoimijoiden mielestä hyväksyttävimpiä tai tehokkaimpia tuuppauksia, vaan pitivät selvästi kestävyysmerkin tai -sertifikaatin saamista tärkeimpänä tuuppauskeinona. Toiseksi hyväksyttävimpänä ja tehokkaimpana asiantuntijat pitivät tiedollista tuuppausta vertaisryhmän käyttäytymisen perusteella, mikä maataloustoimijoiden näkemyksen mukaan oli toiseksi vähiten hyväksyttävä ja kaikkein tehottomin tuuppauskeino. Maataloustoimijoiden suosikki, oikea-aikaiset muistutukset olivat asiantuntijoiden näkemyksen mukaan kolmen vähiten hyväksyttävän tuuppauksen joukossa. Asiantuntijat olivat Italian ja Liettuan maataloustoimijoiden kanssa samoilla linjoilla siitä, että kestävä käytäntö oletusvalintana oli vähiten hyväksyttävä, joskin asiantuntijoiden näkemyksen mukaan suhteellisen tehokas, tuuppauskeino. (Kannavou & Cerroni 2025.)

Kestävien käytäntöjen asiantuntijoiden (tuuppaajien) ja tuuppausten kohderyhmän näkemykset voivat siis erota merkittävästi ja konferenssissa todettiinkin, että sidosryhmävuoropuhelu ja kohderyhmän osallistaminen on oleellista toimivien vihreiden tuuppausten valinnassa (ForestAgriGreenNudge 2025).

Onnistuneet ja epäonnistuneet vihreät tuuppaukset

Vihreät tuuppaukset toimivat parhaiten ja ovat hyväksyttävimpiä ja tehokkaimpia, kun ne ovat yksinkertaisia, läpinäkyviä, reiluja ja niihin liittyvä kognitiivinen prosessi ei ole kovin monimutkainen (esimerkkinä yksinkertaisesta tuuppauksesta oikea-aikaiset muistutukset) (Cerroni 2025). Kontekstisidonnaisuuden ymmärtämisen ja tuupattavien osallistamisen lisäksi on tuupattaessa osattava harkita esimerkiksi, millaiseen päätöksentekoprosessiin on tavoitteena vaikuttaa. Tutkimuksissa maatalousalan tuuppauksilla on usein pyritty saamaan aikaan suuria, pidempiaikaista harkintaa edellyttäviä muutoksia, jotka voivat liittyä esimerkiksi investointeihin tai toiminnan uudelleenorganisointiin, vaikka tuuppaukset voisivatkin toimia paremmin silloin, kun ne ovat yksinkertaisia ja kohdistuvat rutiininomaisiin, toistuviin ja pieniin päätöksiin, esimerkkinä torjunta-aineiden ruiskutussuuttimien säätö. Epäonnistuneet tuuppaukset ovat tehottomia ja pahimmillaan aiheuttavat vastareaktion. Onnistuneempien tuuppausten suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon myös päättäjien omat ennakkokäsitykset tai ajatusvääristymät, esimerkiksi ylioptimismi. (Thoyer 2025.)

Tutkimushankkeen seuraava askel kyselytutkimus maa- ja metsätaloustoimijoille

LAB-ammattikorkeakoulu on mukana yhteensä 16 eurooppalaisen tutkimuskumppanin muodostamassa ForestAgriGreenNudge-tutkimuskonsortiossa. Seuraava askel tutkimustyössä on kerätä Euroopan eri maista, myös Suomesta, maa- ja metsätalousalan toimitusketjujen toimijoiden näkemyksiä toimivista kestävyyden edistämisen keinoista omassa työssään ja omalla alallaan laajassa kyselytutkimuksessa. Kyselytutkimuksen tulokset tuottavat tietoa erityisesti mahdollisista ennakkokäsityksistä, jotka ovat kestävien käytäntöjen käyttöönoton esteenä. Tieto auttaa toimivien vihreiden tuuppausten suunnittelussa eri konteksteissa – hanke kerää tuuppaukset ja niihin liittyvän tiedon e-kirjastoon, josta eri sidosryhmät voivat tietoa vapaasti hyödyntää.

Lähteet

Cerroni, S. 2025. Farmers and foresters’ acceptability and perceived efficacy of green nudges to foster more sustainable production patterns. Green Nudges in Agriculture and Forestry Conference 2025, Bryssel 21.5.2025. YouTube-video. ForestAgriGreenNudge. Viitattu 4.7.2025. Saatavissa https://www.youtube.com/@ForestAgriGreenNudge

Cerroni, S. & Kannavou, A. 2025. 1st policy workshop: Green Nudges as a policy instrument for CAP post 2027 and EDG policies. Green Nudges in Agriculture and Forestry Conference 2025, Bryssel 21.5.2025. YouTube-video. ForestAgriGreenNudge. Viitattu 4.7.2025. Saatavissa https://www.youtube.com/@ForestAgriGreenNudge

ForestAgriGreenNudge. 2025. Green Nudges in Agriculture and Forestry Conference 2025. YouTube-video. ForestAgriGreenNudge. Viitattu 2.7.2025. Saatavissa https://www.youtube.com/@ForestAgriGreenNudge

Georgantzis, N. 2025. ForestAgriGreenNudge: Green nudges for sustainable forestry and agricultural practices post 2027. Green Nudges in Agriculture and Forestry Conference 2025, Bryssel 21.5.2025. YouTube-video. ForestAgriGreenNudge. Viitattu 4.7.2025. Saatavissa https://www.youtube.com/@ForestAgriGreenNudge

Kannavou, A. & Cerroni, S. 2025. Policy workshop – Part III Warm-up Session’s Findings. Green Nudges in Agriculture and Forestry Conference 2025, Bryssel 21.5.2025. YouTube-video. ForestAgriGreenNudge. Viitattu 4.7.2025. Saatavissa https://www.youtube.com/@ForestAgriGreenNudge

Metsäteollisuus ry. 2020. Metsäsertifiointi edistää vastuullista metsätaloutta. 8.7.2025. Saatavissa https://metsateollisuus.fi/uutishuone/metsasertifiointi-edistaa-vastuullista-metsataloutta/?utm_source=chatgpt.com

Thoyer, S. 2025. Nudging farmers towards more sustainable farming: promising in theory, disappointing in practice? Green Nudges in Agriculture and Forestry Conference 2025, Bryssel 21.5.2025. Youtube-video. ForestAgriGreenNudge. Viitattu 4.7.2025. Saatavissa https://www.youtube.com/@ForestAgriGreenNudge

Kirjoittajat

Heli Kasurinen, TKI-asiantuntija ja tutkija ForestAgriGreenNudge-hankkeessa

Heidi Myyryläinen, TKI-asiantuntija, tutkija ja LABin projektipäällikkö ForestAgriGreenNudge-hankkeessa

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/84 (CC0)

Viittausohje

Kasurinen, H. & Myyryläinen, H. 2025. Vihreiden tuuppausten mahdollisuudet poliittisen ohjauksen vaihtoehtona tai täydentäjänä maa- ja metsätalousalan kestävyyttä edistämässä. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa