Ammattikorkeakoulussa opiskelevan hoitotyön opiskelijan tulee tehdä opintojen aikana ammatillisia harjoitteluja aidoissa työelämän ympäristöissä. Harjoittelujen aikana opiskelija syventää aikaisemmin opittuja tietoja ja taitoja oikeiden asiakkaiden ja potilaiden hoitotyössä. Opiskelijan harjoittelut tapahtuvat ohjatusti yhteistyössä harjoittelun ohjaajan eli hoitotyön ammattilaisen ja ohjaavan opettajan kanssa.

Kirjoittajat: Tiia Kangassalo, Titta Sainio & Eeva Tuomenoksa

Suomessa sairaanhoitajakoulutuksen laajuus on 210 opintopistettä (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014). Sairaanhoitajakoulutuksen perustana on Euroopan parlamentin ja neuvoston ammattipätevyysdirektiivi (2013/55/ EU), joka määrittelee sairaanhoitajan ydinosaamista 180 opintopisteen verran. Tämän lisäksi koulutukseen kuuluu 30 opintopisteen verran syventäviä/täydentäviä/vapaavalintaisia opintoja. (Direktiivi 2013/55/EU)

Sairaanhoitajaopintoihin kuuluu 90 opintopisteen verran ammattitaitoa edistävää harjoittelua. Harjoitteluja opiskelija voi toteuttaa erilaisissa ympäristöissä, esimerkiksi sairaaloissa, terveyskeskuksissa, tehostetussa palveluasumisessa sekä erilaisissa järjestöissä. Opiskelijan on mahdollista tehdä harjoitteluja myös kansainvälisessä opiskelijavaihdossa. (Opintopolku 2026.) Harjoittelun aikana opiskelija pääsee harjoittelemaan sairaanhoitajalle kuuluvia työtehtäviä harjoittelun ohjaajan, eli hoitotyön ammattilaisen ohjauksessa. Harjoittelussa opiskelija pääsee soveltamaan oppimiaan teorioita ja hoitotyön kliinisiä taitoja, sekä myös kriittistä ajattelua (Kehus ym. 2019; Kukkohovi 2020).

Terveysalan harjoitteluiden laatusuositukset ammattikorkeakouluille (2020) määrittää tavoitteet harjoitteluille. Tavoitteita ovat muun muassa opiskelijan laadukkaan harjoittelun varmistaminen, harjoitteluprosessien yhteneväisyys, harjoitteluun liittyvien tehtävien selkeys opiskelijan ja opettajan näkökulmasta, opiskelijan osaamisen kehittyminen sekä sujuva yhteistyö eri toimijoiden välillä. Harjoitteluiden tavoitteina on lisätä opiskelijan osaamista ja ammatillista kehittymistä. Jotta harjoittelun tavoitteiden saavuttaminen voidaan varmistaa, opiskelija tarvitsee harjoitteluissaan ohjausta ja tukea harjoitteluyksikön kaikilta työntekijöiltä, harjoittelun ohjaavalta hoitotyön ammattilaiselta sekä opettajalta. (Kehus ym. 2019.)

Harjoittelun aloittaminen vaatii opiskelijalta valmistautumista

Ennen harjoittelua opiskelijan tulee itse huolehtia siitä, että hänellä on harjoittelua edeltävät ja vaadittavat opinnot suoritettu, jotta hänellä on riittävät tiedot ja taidot harjoitteluun. Opiskelija vastaa siitä, että harjoitteluun liittyvät edeltävät asiat, kuten rokotussuoja ja lääkelaskut, ovat kunnossa. Opiskelijan tehtävänä on perehtyä harjoittelun tavoitteisiin, arviointikriteereihin sekä harjoitteluyksikön ohjeisiin jo ennen harjoittelun aloittamista, jotta hän ymmärtää, mitä harjoittelu vaatii häneltä. Opiskelijan tulee tiedostaa ja ymmärtää velvollisuudet (muun muassa vaitiolovelvollisuus) ja oikeudet (esimerkiksi oikeus saada ohjausta), jotka liittyvät harjoitteluun. (Suomen ammattikorkeakoulujen terveysalan koulutuksen verkosto. Laatusuositus-työryhmä & Jokelainen, M. 2020, 8.)

Ammatillinen harjoittelu voi lisätä opiskelijan stressiä, sillä harjoittelun aloittaminen uudessa yksikössä, uusien ihmisten parissa on aina jännittävä tilanne. Samoin opiskelijan kuormitusta voi lisätä riittämättömyyden tunne, pelko vahingon aiheuttamisesta potilaille, sekä se, miten opiskelija sopeutuu työyhteisöön.  (Solak ym. 2024, 2.) Opiskelijan stressitaso on korkeampi opintojen alkuvaiheessa ja ensimmäisissä harjoitteluissa. Tämä voi aiheuttaa opiskelijalle itseluottamuksen ja keskittymiskyvyn heikentymistä, sekä motivaation laskua. Stressitason nousu voi aiheuttaa opiskelijalle myös fyysisiä oireita, kuten pahoinvointia, ravitsemustilan häiriöitä ja uupumista. (Solak ym. 2024, 2, 5.)

Opiskelijan tulee sitoutua harjoitteluun, jotta hän voi saavuttaa tavoitteet. Harjoitteluyksikön toimintatapojen omaksuminen vie aikaa. Siksi esimerkiksi muiden kurssien suorittaminen samaan aikaan harjoittelun aikana ei ole suositeltavaa. Suositeltavaa ei ole myöskään työskentely muualla, kun työvuoro harjoittelussa päättyy. Joissakin harjoitteluyksiköissä käytössä on parityöskentely- tai tiimioppimisen malli, jossa opiskelijat muodostavat työparin tai –tiimin. Näissä oppimismalleissa korostuu opiskelijan sitoutuminen harjoitteluun, sillä usein työyksiköissä suunnitellaan työvuorot valmiiksi opiskelijoille, heidän ohjaajien työvuorojen mukaisesti.

Vieraskielinen hoitotyön opiskelija harjoittelussa

Maahanmuuttajataustaisia, vieraskielisiä eli kielellisesti ja kulttuurisesti monimuotoisia (CALD = Culturally and Linguistically Diverse) opiskelijoita tarvitaan tulevaisuudessa vastaamaan hoitotyön työvoimapulaan (Asunmaa ym. 2025). Keva:n (2025) mukaan sairaanhoitajista jää eläkkeelle noin 25 % seuraavan 10 vuoden aikana. Tähän tarpeeseen myös LAB-ammattikorkeakoulu (aikaisemmin Saimaan ammattikorkeakoulu) on vastannut, vuodesta 2018 alkaen. Tuolloin Saimaan ammattikorkeakoulussa aloitettiin ensimmäinen Nurse-koulutus. Paramedic-nurse-koulutus alkoi vuonna 2021 ja Public Health Nurse -koulutus vuonna 2025, jotka jatkuvat edelleen.

Opetuskieli on aluksi englanti, jotta opiskelijat ymmärtävät opetettavat asiat. Opiskelijoiden opetussuunnitelmaan kuuluu neljä (4) suomen kielen kurssia. Suomen kieltä käytetään myös opetuksessa opintojen alusta alkaen, esimerkiksi harjoitustunneilla asioita ja hoitovälineitä käydään läpi suomeksi ja englanniksi. Opintojaksoilla opiskelijoilla on saatavilla sekä englannin- että suomenkielistä materiaalia. Syksystä 2026 alkaen integroidaan suomalaisten ja vieraskielisten opiskelijoiden opetusta, jolloin heillä on yhteiset hoitotyön harjoitustunnit. Vieraskielisiä opiskelijoita kannustetaan ja motivoidaan opiskelemaan suomen kieltä lisää myös vapaa-ajalla, sillä he tarvitsevat sitä harjoitteluissa, työelämässä sekä suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisessa.

Maahanmuuttajataustaisella tai Suomeen opiskelemaan muuttaneella opiskelijalla on erilainen kulttuuri- tai kielitausta. Opiskelija voi kohdata ammatillisen harjoittelun aikana useita haasteita, jotka johtuvat kielestä ja kulttuurieroista (Kehus ym. 2019; Suositus hoitotyön opiskelijaohjaajien ohjausosaamisen kehittämiseksi 2021, 7). Kaikki ohjaajat eivät suostu käyttämään ohjauksessa englantia toisena ohjauskielenä varmistamaan opiskelijan oppimista, vaikka heillä olisi riittävä kielitaito. Ohjaajat saattavat kieltäytyä vieraskielisten opiskelijoiden ohjauksesta, sillä heidän ohjaaminen koetaan vaikeaksi. Nämä ovat asioita, joista pitää keskustella työyhteisössä avoimesti, jotta ohjaaminen on tasa-arvoista ja opiskelija kokee olevansa tervetullut työyhteisöön. Vieraskieliset opiskelijat voivat kokea jopa syrjintää ja sosiaalista eristämistä heidän harjoittelunsa aikana (Kehus ym. 2019; Solak ym. 2024, 5). Opiskelijalle harjoittelu on vaativaa johtuen kieli- ja kulttuurieroista. Uusien asioiden ja kulttuurin oppiminen vaatii häneltä paljon aikaa ja voimavaroja (Kehus ym. 2019).

LAB-ammattikorkeakoulu on mukana tammikuussa 2026 alkaneessa Proharkka-hankkeessa, jota toteutetaan valtakunnallisesti ja alueellisesti eri puolilla Suomea. Hankkeen rahoittaja on Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+). ProHarkka Etelä-Suomi – Ohjausvoimaa kieli- ja kulttuuritietoiseen harjoitteluun sotealalla -hankkeessa kehitetään yhdessä muiden ammattikorkeakoulujen kanssa sote-alan kieli- ja kulttuuritietoista harjoittelua ja vastataan sitä kautta sekä opiskelijoiden että työelämän/harjoitteluohjaajien keskeisiin tarpeisiin. Valtakunnallisesti hanketta koordinoi Laurean ammattikorkeakoulu. (LAB 2026.)

Lähteet

Asunmaa M., Voltti T. & Valkama K. 2025. Harjoittelunohjaajien näkemyksiä CALD – sairaanhoitajaopiskelijoiden ammattitaitoa edistävän harjoittelun onnistumista edistävistä tekijöistä – laadullinen tutkimus. Focus Localis 3/2025. Viitattu 22.2.2026. Saatavissa https://journal.fi/focuslocalis/article/view/155149/118689

Direktiivi 2013/55/EU. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/55/EU, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013 , ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY ja hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta ETA:n kannalta merkityksellinen teksti. Viitattu 22.2.2026. Saatavissa http://data.europa.eu/eli/dir/2013/55/oj

Kehus E., Kyngäs H., Kääriäinen M. & Mikkonen K. 2019. Hoitotyön opettajien kokemuksia kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kliinisestä harjoittelusta. Hoitotiede. Vol 31(3), 167-179. Viitattu 26.2.2026. Saatavissa https://journal.fi/hoitotiede/article/view/128448

Keva. 2025. Keva 2025. Eläköityminen jatkuu ripeänä julkisella alalla. Viitattu 10.3.2026. 2026. Saatavissa https://www.keva.fi/uutiset-ja-artikkelit/elakoityminen-jatkuu-ripeana-julkisella-alalla/

LAB. 2026. Sosiaali- ja terveysala. Viitattu 26.2.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/koulutus/sosiaali-ja-terveysala.

Opintopolku. 2026. Terveys. Sairaanhoitaja amk. Viitattu 22.2.2026. Saatavissa https://opintopolku.fi/konfo/fi/koulutus/1.2.246.562.13.00000000000000000249

Solak M., Topcu S., Sert Z.E., Doğan S. & Savan F. 2024. Evaluation of stress, bio-psycho-social response and coping strategies during the practical training in nursing students: a cross sectional study. BMC Nursing. Vol. 23:610. Viitattu 26.2.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12912-024-02265-5

Suomen ammattikorkeakoulujen terveysalan koulutuksen verkosto. Laatusuositus-työryhmä & Jokelainen, M. 2020. Terveysalan harjoittelujen laatusuositukset ammattikorkeakouluille. [Kuopio]: Savonia. Viitattu 22.2.2026. Saatavissa https://amkterveysala.wordpress.com/wp-content/uploads/2020/04/laatusuositukset-2020-julkaisu.pdf

Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014. Finlex. Viitattu 22.2.2026. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2014/1129

Kirjoittajat

Kangassalo Tiia toimii hoitotyön lehtorina ja Proharkka Etelä-Suomi -hankkeessa asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa.

Sainio Titta toimii hoitotyön lehtorina ja Proharkka Etelä-Suomi -hankkeessa asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa.

Tuomenoksa Eeva toimii hoitotyön lehtorina ja Proharkka Etelä-Suomi -hankkeessa asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: Toni J.

Viittausohje

Kangassalo, T., Sainio, T. & Tuomenoksa, E. 2026. Vieraskielisten hoitotyön opiskelijoiden ammatilliset harjoittelut. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/vieraskielisten-hoitotyon-opiskelijoiden-ammatilliset-harjoittelut/