Vetytalouteen kohdistuvat suuret odotukset Suomessa ja Euroopassa, mutta koulutuksen kehittämisessä ollaan vielä osittain alkuvaiheessa ja odottavalla kannalla. Alueen oppilaitosten haastattelut osoittavat, että kiinnostusta kyllä on, mutta konkreettiset esteet, kuten opettajien osaamisvaje ja resurssipula, hidastavat etenemistä. Miten rakennamme koulutusta, joka vastaa vetytalouden tarpeisiin ja millaista yhteistyötä se vaatii?

Kirjoittajat: Sirpa Rahiala & Topi Huhtanen

Kehittyvä vetytalous

Euroopassa ja Suomessa vetytaloutta rakennetaan osaksi vihreää siirtymää. Euroopan unioni tavoittelee merkittäviä päästövähennyksiä ja uusiutuvan vedyn tuotannon kasvua (Euroopan Parlamentti 2021), ja Suomikin tähtää vetytalouden kansainväliseen kärkeen (Kauppakamari 2023). Vety nähdään lupaavana energian kantajana – se voi auttaa irtautumaan fossiilisista polttoaineista erityisesti teollisuudessa, liikenteessä ja energiavarastoinnissa. Vedyn valmistuksesta muodostavalla hukkalämmöllä voidaan myös lämmittää tulevaisuudessa kiinteistöjä. (Saari 2025)

Teknologia kehittyy vauhdilla, mutta osaaminen ei synny itsestään. Koulutusjärjestelmällä on keskeinen rooli vetytalouden rakentamisessa, sillä osaajia tarvitaan niin teollisuuteen, logistiikkaan, tutkimukseen kuin turvallisuuteenkin. Suomessa se voi tarkoittaa uusia töitä jopa 115 000 henkilötyövuoden verran ennen vuotta 2040 (Tekniikka ja talous 2025). Mutta missä ovat ne koulutuspolut, jotka vastaavat tähän kasvavaan tarpeeseen?

Osana Vihreällä vedyllä ja hiilidioksidilla voimaa Kaakkois-Suomeen -hanketta, haastateltiin Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan ammattioppilaitosten sekä korkeakoulujen edustajia. Tavoitteena oli kartoittaa vetytalouden koulutuksen nykytilaa ja kehittämismahdollisuuksia eri koulutusorganisaatioiden näkökulmasta.

Missä mennään nyt?

Tuoreen haastattelukierroksen perusteella alueiden oppilaitokset ovat heränneet vetytalouden mahdollisuuksiin, mutta koulutusrakenteet ovat vasta rakentumassa. Tällä hetkellä ei ole tarjolla yhtään vetytalouteen keskittyvää kokonaista tutkinto- tai koulutusohjelmaa. Vetytalouden käsittely on toistaiseksi hajanaista koulutuksessa ja useimmiten sitä käsitellään osana muita aiheita, kuten uusiutuvaa energiaa tai prosessitekniikkaa.

LUT-yliopisto tarjoaa Kaakkois-Suomessa laajimmat sisällöt, ja toteutuksessa on jo useita kursseja, joissa käsitellään muun muassa elektrolyysiä, vedyn varastointia ja Power-to-X-prosesseja. LUT:lla ei kuitenkaan ole yhtään kurssia, joka keskittyisi pelkästään vetyyn. Ammattikorkeakouluissa löytyy joitakin kursseja, missä vety on pienenä osana mukana kurssia. Näissä täydentävät opinnot nähdään mahdollisuutena lisätä vetyyn liittyvää kurssitarjontaa. Ammattiopistoissa vety ei juurikaan ole osa koulutussisältöjä, joskin esimerkiksi vedyn valmistusta sivutaan prosessikemian opetuksessa ja laboratorioharjoituksissa. Toisen asteen oppilaitokset pohtivatkin vetytalouteen liittyvien tutkinnon osien lisäämistä, jos yritysten kiinnostus herää.

Tällä hetkellä varteenotettavimmat vetytalouden koulutukset löytyvät Fitechin kautta, joka tarjoaa kokonaisia vetytalouteen keskittyviä kursseja eri yliopistoilta Suomesta, kuten Introduction to hydrogen economy (FItech 2025). Myös esimerkiksi Aalto-yliopistolta löytyy kurssi Hydrogen and Electric Systems (Aalto 2025).

Suurimmat esteet

Opetuksen hajanaisuus ei ole yksin suomalainen ilmiö, vaan vastaavia havaintoja on tehty esimerkiksi Australiassa, Kanadassa ja Euroopassa; vetytalouden osaamistarpeet kasvavat nopeasti, mutta koulutus reagoi hitaasti. Syitä ovat epäselvä työmarkkinakysyntä, opettajien osaamisvaje ja selkeiden koulutusmoduulien puute. (Practor W. et. al. 2023)

Edellä mainitut syyt kehityksen hitaudelle nousivat esiin myös haastatteluissa:

  • Tiedon puute: Kun vetytalous kehittyy vasta rakenteellisesti, on vaikea määritellä tarkasti, millaista osaamista tarvitaan ja millä tasolla.
  • Opettajien osaaminen: Monilla aloilla puuttuu ajankohtainen asiantuntemus vetyteknologioista.  “Meillä ei ole vielä ketään, joka voisi opettaa tätä syvällisesti.”
  • Resurssit: Uusien kurssien suunnittelu ja toteutus vaatii aikaa, rahaa ja opettajia, joita ei aina ole riittävästi.
  • Konkreettisen työelämätarpeen puuttuminen: Koulutusohjelmien suunnittelu kaipaa ennakoitavuutta yritysmaailmalta, mutta usein tarpeet tulevat esiin vasta myöhässä. ”Yrityksetkään eivät vielä tiedä, mitä tarvitsevat.”

Mitä osaamista tarvitaan?

Haastatteluissa nousi esiin, että vetytalous ei aina vaadi täysin uusia ammatteja, vaan uudenlaista osaamista olemassa oleviin tehtäviin. Koulutuksen tulisi keskittyä esimerkiksi seuraaviin osa-alueisiin:

  • Tekninen osaaminen: Prosessi- ja automaatio-osaaminen, kemiantekniikka, sähkötekniikka ja mekaaninen huolto ovat keskeisiä alueita.
  • Turvallisuusosaaminen: Vedyn käsittely vaatii erityisiä toimintatapoja, koska se on helposti syttyvä ja vaatii paineistettua säilytystä.
  • Liiketoiminta ja sääntely: EU:n vetysääntely, kannattavuuslaskenta ja politiikkatoimet vaativat juridista ja taloudellista osaamista.

Kansainväliset raportit, kuten European Hydrogen Skills Strategy, tuovat esiin myös uusia nousevia ammattinimikkeitä, kuten elektrolyysi-insinööri (Electrolysis engineer), vetyverkoston operoinnin asiantuntija (Grid operation specialist) ja vetytalousasiantuntija (H2 finance expert). (Hydrogen Skills Strategy 2023)

Miten koulutusta voidaan kehittää?

Haastatteluissa koulutuksen kehittämiseen esitettiin useita konkreettisia toimia, ratkaisuna ei ole yksi kurssi tai tutkinto. Tarvitaan kerroksellista lähestymistä:

  • Ammatillisessa koulutuksessa voidaan kehittää paikallisia tutkinnon osia tai suoraan yrityksille tehtävää koulutusta esimerkiksi kaasujen käsittelyyn ja prosessiturvallisuuteen.
  • Ammattikorkeakouluissa painopiste voi olla soveltavassa osaamisessa, tuotantoprosesseissa ja käyttöönotoissa.
  • Yliopistoissa syvennytään teknologiaan, järjestelmätasoon, talouteen, politiikkaan ja tutkimukseen.

Lisäksi tarvitaan opettajien koulutusta ja työelämälähtöisiä opetusmenetelmiä: simulaatioita, projektityöskentelyä, yritysvierailuja ja vierailuluentoja.

Kansainvälisesti korostuu tarve vetytalouden koulutuksen standardoinnille. Euroopan Hydrogen Academy -hanke pyrkii yhtenäistämään koulutusmoduuleja ja varmistamaan laadukkaan osaamisen kehittämisen (Green Skills for Hydrogen Project 2023). Australiassa on otettu käyttöön kansallisesti yhtenäisiä Vocational Education and Training (VET) -koulutuspaketteja, jotka tukevat työvoiman siirtymistä uusiutuvaan energiaan (Australian Government 2024).

Yhteistyö on avainasemassa

Kaikki haastatellut korostavat yhteistyön merkitystä: yritysten ja oppilaitosten on suunniteltava koulutus yhdessä, ja oppilaitosten välistä yhteistyötä on kasvatettava. Ammatilliset oppilaitokset korostavat tiivistä yhteyttä paikalliseen teollisuuteen, etenkin tilanteessa, jossa alan koulutus vielä hakee muotoaan. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot nostavat esiin myös ristiin opiskelun mahdollisuudet ja mahdollisuudet erikoistumiseen tietyllä osa-alueella.

Eräs haastateltavista kiteytti yhteistyön tärkeyden:

Eri tason toimijoiden yhdistäminen hyödyttäisi ja on välttämättömyys vetytalouden edellytysten kehittymiselle.

Alueelliset ekosysteemit, kuten Kaakkois-Suomen vetytaloushankkeet, tarjoavat hyvän alustan tälle yhteistyölle. Yhteistyö ei ole vain suositeltavaa – se on ratkaisevaa, jotta osaamispohja saadaan rakennettua oikea-aikaisesti ja tehokkaasti.

Tiekartan avulla eteenpäin

Vetytalous voi mullistaa energiajärjestelmät, mutta sen varaan ei voi rakentaa ilman osaajia. Tällä hetkellä koulutuksessa ollaan heräämässä, mutta liikkeellelähtö vaatii koordinointia, ennakointia ja investointeja.

Ilman koordinaatiota koulutus pirstaloituu. Ilman ennakointia katsomme sivusta, kun muut menevät ohi. Ilman investointeja koulutukseen jäämme ilman osaajia, ja ilman osaajia vetytalous jää pelkäksi lupaukseksi.

Meillä on juuri nyt ikkuna, jossa Suomi voi profiloitua vetytalouden osaamiskeskukseksi. Tämä on kuitenkin mahdollista vain, jos toimimme yhdessä. Nyt tarvitaan kansallinen koulutuksen tiekartta, joka tunnistaa osaamistarpeet, rakentaa koulutuspolut ja varmistaa resurssit.

Lähteet

Aalto yliopisto. 2025. Hydrogen and Electric Systems, Master of Science (Technology). Viitattu 15.08.2025. Saatavissa https://www.aalto.fi/fi/koulutustarjonta/hydrogen-and-electric-systems-master-of-science-technology

Australian Government. 2024. National Hydrogen Strategy 2024. Department of Climate Change, Energy, the Environment and Water. Viitattu 4.6.2025. Viitattu 15.08.2025. Saatavissa https://www.dcceew.gov.au/sites/default/files/documents/national-hydrogen-strategy-2024.pdf

Euroopan Parlamentti. 2021. Mitä hyötyä EU:lle on uusiutuvasta vedystä? Viitattu 15.08.2025. Saatavissa https://www.europarl.europa.eu/topics/fi/article/20210512STO04004/vetyenergian-hyodyt-eu-lle

FItech. 2025. Valmiina oppimaan? Viitattu 15.08.2025. Saatavissa https://fitech.io/fi/opinnot/?fit_course_types=upcoming&orderby=start_date&fit_topic=4169

Green Skills for Hydrogen Project. 2023. European Hydrogen Skills Strategy. Viitattu 15.08.2025. Saatavissa https://greenskillsforhydrogen.eu/wp-content/uploads/2023/10/Green-Skills-for-Hydrogen-European-Hydrogen-Skills-Strategy-last-update-24102023.pdf

Kauppakamari. 2023. Vihreän siirtymän teollisuudesta talouden tukijalka. Keskuskauppakamari. Viitattu 15.08.2025. Saatavissa https://kauppakamari.fi/vaikuttaminen/puhdas-siirtyma/vihrean-siirtyman-teollisuudesta-talouden-tukijalka/

LAB. 2025. Vihreällä vedyllä ja hiilidioksidilla voimaa Kaakkois-Suomeen. Viitattu 15.08.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/vihrealla-vedylla-ja-hiilidioksidilla-voimaa-kaakkois-suomeen

Saari A. 2025. Suomi ei vain tuota vetyä – Me jalostamme siitä taloudellista lisäarvoa. Teknologiateollisuus Ry. Viitattu 15.08.2025. Saatavissa https://teknologiateollisuus.fi/suomi-ei-vain-tuota-vetya-me-jalostamme-siita-taloudellista-lisaarvoa/

Tekniikka ja talous. 2025. Lobbaus kiihtyy: Datakeskukset ja vetyhankkeet lupailevat suuria, mutta sähköpula uhkaa – Kumpi ala tuo enemmän työpaikkoja? Viitattu 4.6.2025. Viitattu 15.08.2025. Saatavissa https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/lobbaus-kiihtyy-datakeskukset-ja-vetyhankkeet-lupailevat-suuria-mutta-sahkopula-uhkaa-kumpi-ala-tuo-enemman-tyopaikkoja/8e9e6074-09ee-4a48-9b2a-ec457a925474

XAMK. 2025. Vihreällä vedyllä ja hiilidioksidilla voimaa Kaakkois-Suomeen. Viitattu 15.08.2025. Saatavissa https://www.xamk.fi/hanke/vihrealla-vedylla-ja-hiilidioksidilla-voimaa-kaakkois-suomeen/

Kirjoittajat

Sirpa Rahiala työskentelee Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa tutkimuspäällikkönä ja toimii Vihreällä vedyllä ja hiilidioksidilla voimaa Kaakkois-Suomeen hankkeen Xamkin projektipäällikkönä.

Topi Huhtanen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja toimii Vihreällä vedyllä ja hiilidioksidilla voimaa Kaakkois-Suomen hankkeen LAB:n projektipäällikkönä.

Artikkelikuva: Sini Pennanen

Viittausohje

Rahiala, S. & Huhtanen, T. 2025. Vetytalous tarvitsee osaajia – mutta mistä he tulevat? LAB Pro. Viitattu ja pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/vetytalous-tarvitsee-osaajia-mutta-mista-he-tulevat/