Vertaistuki opettajan arjessa

Opettajan kehittämistyö on perinteisesti ollut aika yksinäinen tehtävä: opettaja yksin laatii oppimismateriaalit, suunnittelee opintojaksojen sisällöt, oppituntien ohjelmat sekä oppimistehtävien ohjeet. Muuttuvassa maailmassa myös opetuksen laatuun ja sisältöihin tulee jatkuvasti uusia vaatimuksia ja päivitysten tarpeita, mikä lisää opettajan työn vaativuutta. Opettajan koulutus ja kokemus antavat todella vakaan pohjan opetustyön kehittämiseen, mutta usein opettaja tarvitsee vahvistusta tai tukea kollegalta.

Kirjoittaja: Olesia Kullberg

1980-luvulla kehitetyn 70-20-10-mallin mukaan 70 % kehittämisestä työpaikalla tapahtuu käytännön työssä, 20 % oppimalla muilta ja 10 % muodollisten koulutusten kautta. Silvosen (2021) mukaan, mallin kritisoinnista huolimatta, 70-20-10-malli selkeästi korostaa, että suurin osa kehittämisestä ja oppimisesta työelämässä tapahtuu tekemällä: osallistumalla erilaisiin projekteihin, tarttumalla uusiin työtehtäviin ja tekemällä työtä muiden kanssa.

Digivisio 2030 -hankkeessa tehdyssä Opettajien ja tukihenkilöstön osaamisen kehittämisen esiselvityksessä (Aksovaara et al. 2022) 70-20-10-mallia sovelletaan opettajan ammatilliseen kehittämiseen niin, että 70 % opettajan osaamisen kehittämisestä tapahtuu uusien tehtävien, hankkeiden ja kehittämisryhmiin aktiivisen osallistumisen kautta; 20 % osaamisen kehittämisestä tulee vertaistuen, tiimityön ja palautteen analysoinnin kautta; ja 10 % osaamisen kehittämisestä tapahtuu koulutuksissa, työpajoissa ja konferensseissa.

Töytärin tutkimuksessa Näkökulmia ammattikorkeakouluopettajan oppimiseen ja osaamishaasteisiin (2019) opettajien oppimista jaetaan neljään muotoon: yksilöllinen, kollegiaalinen, tiimioppiminen ja innovatiivinen kumppanuusoppiminen. Tutkimuksen mukaan noin puolet opettajista kuuluu yksilöllisen oppimisen ryhmään. Vaikka yksilöllinen oppiminen ja kehittäminen on erittäin tärkeä oppimismuoto, nykyisessä vaativassa ja koko ajan muuttuvassa ympäristössä opettajan osaamisen kehittäminen ei voi tapahtua pelkästään opettajan itsenäisen ja yksilöllisen oppimisen kautta. Parhaat tulokset opettajan ammatillisen taidon kehittämisessä syntyvät kollegiaalisessa ja tiimioppimisessa. (Töytäri 2019)

Vertaistuki liittyy erityisesti kollegiaaliseen oppimiseen, jossa opettajat oppivat toisiltaan ja jakavat kokemuksia työyhteisössä. Näin ollen vertaistuella on erittäin tärkeä rooli opettajan osaamisen kehittämisessä.

Vertaistuen muotoja hybridityöpaikalla

LAB-ammattikorkeakoululla on kolme kampusta: Lahdessa, Lappeenrannassa ja verkossa. Luonnollisesti tämä tarkoittaa myös sitä, että LAB:n opettajat toimivat eri kampuksilla sekä etänä. Hybridityöpaikan yhtenä haasteena on vertaistuen mahdollistaminen kaikille opettajille.

LAB-ammattikorkeakoulussa vertaistuki on rakennettu osaksi opettajien arkea @pedatiimin kautta. Kyseessä on monialainen työryhmä, joka keskittyy digipedagogiikan, verkko-opetuksen ja -ohjauksen kehittämiseen. Toiminnan ytimessä on opettajien keskinäinen tuki ja osaamisen jakaminen.

@pedatiimi on mahdollistanut hyvien ja toimivien käytänteiden vaihtoa esimerkiksi OpenCafé-verkkotilaisuuksissa, jotka ovat edistäneet LABin opetuksen laatua. Virtuaalikahvilat järjestetään opettajalta opettajalle -periaatteella ja niiden teemat nousevat suoraan opettajien omista tarpeista ja kokemuksista.

Vertaistuki hybridityöpaikalla voi olla myös lyhyiden videoiden muodossa. Hyvä esimerkki tästä on @pedatiimin toteuttama Energiansäästökampanja, jonka tavoitteena oli tuoda esiin vinkkejä työajan säästämiseen. Kampanjan aikana julkaistiin 10 lyhyttä videota, joissa opettajat kertovat, miten he säästävät aikaa opetustyössä.

Paikan päällä järjestettävät tapahtumat tuovat opettajia fyysisesti samaan paikkaan, jossa ajatusten vaihto voi tapahtua myös kahvikupin ääressä. Toisaalta työpaikalla, jossa hybridityöskentely on vakiintunut, osallistuminen kampuksella järjestettävään tapahtumaan voi olla vähäistä. Opettajien DigiPedaPäivä on järjestetty LAB:ssa kaksi kertaa ja se sai erinomaista palautetta opettajilta. Samalla matalat osallistujamäärät osoittavat, että ehkä hybridityöpaikan tapahtumienkin on oltava hybridinä.

Opettajien keskustelut tiimipalavereissa, tiedotukset tulevista koulutuksista, pedahetket kokouksissa ovat myös pieniä, mutta erittäin merkittäviä hetkiä opettajien arjessa.

Vertaistuki muutoksen tukena

Vertaistuki auttaa opettajia ratkomaan käytännön haasteita, jakamaan hyviä käytäntöjä ja vahvistamaan ammatillista identiteettiä. Lisäksi se tuo psykologista turvaa tilanteissa, joissa uusia haasteita ja vaatimuksia nousee usein, eikä niiden hahmottamiseen aina ole riittävästi aikaa. Usein opettaja tarvitsee vahvistusta kollegalta: kyllä teen oikein, koska kolleganikin tekee näin tai kollegallakin on samanlaiset haasteet.

Muutokset oppimisen järjestelyissä, opiskelijoiden määrissä tai osaamisen vaatimuksissa saattavat aiheuttaa vastarintareaktion opettajassa. Tutut menetelmät ja tavat toimia saattavat muuttua tehottomiksi uudessa tilanteessa. Sitä huolimatta oma tuttu tapa tehdä asioita voi tuntua parhaalta, ja siitä on usein hankalaa luopua. Vertaistuen rooli tässä tilanteessa on suuri, vaikka sen vaikutus voi näkyä pitkän ajan päästä. Jotta opettaja haluaisi tehdä muutoksia omaan toimintatapaan, tarvitaan useita erilaisia syötteitä: postaus LinkedInissä, tapahtuman otsikko Intrassa, esitys aiheesta yksikön kokouksessa, keskustelu kehittämispäivässä, kollegan kertoma vinkki kahvilakeskustelussa. Oikeassa työelämässä se ei tapahdu lineaarisesti ja selkeästi, eikä voi sanoa, montako koulutusta, keskustelua tai esitystä opettajan täytyy kuunnella, jotta hän omaksuisi uuden tavan toimia tai päättäisi kokeilla jotain uutta. Jokainen tapahtuma jättää kuitenkin jälkeensä ja on aina yksi askel kohti muutosta.

Opettajan työ on vaativa ja jatkuvasti muuttuva, mikä tekee vertaistuesta korvaamattoman osan ammatillista kehittymistä. Vertaistuen merkitys näkyy arjen sujuvuudessa, opetuksen laadussa ja opettajien hyvinvoinnissa. LAB:n esimerkki osoittaa, että vertaistuki voi toteutua monin tavoin: virtuaalisissa tilaisuuksissa, kampustapahtumissa, tiimipalavereissa, lyhyissä videoissa ja digitaalisissa kanavissa. Jokainen keskustelu, vinkki ja yhteinen hetki rakentaa kulttuuria, jossa opettajat eivät ole yksin muutoksen keskellä. Vertaistuki on yksi välttämätön opettajien tukimuoto kohti parempaa opetusta ja vahvempaa yhteisöllisyyttä.

Lähteet

Aksovaara, S., Joshi, M., Kivimäki, S., Kullaslahti, J. & Rajaorko, P. 2022. Opettajien ja tukihenkilöstön osaamisen kehittämisen esiselvitys. Viitattu 5.11.2025. Saatavissa https://digivisio2030.fi/wp-content/uploads/2022/04/Osaamisen-kehittamisen-esiselvitys-tiivistelma-jaettava.pdf

Silvonen, A. 2021. Osaamisen kehittäminen sivuutetaan, vaikka vaatimukset kasvavat – työntekijöillä on oikeus koulutukseen. Brik-lehti. Viitattu 5.11.2025. Saatavissa https://brik.fi/brik-lehti/osaamisen-kehittaminen-sivuutetaan/?gclid=EAIaIQobChMIxL79pbSz9AIVH0CRBR2gBg65EAAYAiAAEgLNlvD_BwE

Töytäri, A. 2019. Näkökulmia ammattikorkeakouluopettajan oppimiseen ja osaamishaasteisiin Doctoral dissertation. Jyväskylän yliopisto. JYU dissertations 104. Viitattu 5.11.2025. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7811-2

Kirjoittaja

Olesia Kullberg toimii LAB-ammattikorkeakoulun kielikeskuksessa lehtorina. Hänen asiantuntemuksensa keskittyy ammatilliseen viestintään ja digitaalisiin pedagogisiin ratkaisuihin.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1433389 (CC0)