Vertaisoppimisen hyödyntäminen työyhteisön digitalisoitumisessa

Kirjoittajat: Katja Kaitila, Laura Koivisto & Minna Mukka

Digitalisaatio tulee koskettamaan jokaista ammattialaa ja jokaisen osaamista. Samalla se herättää kuitenkin epävarmuutta omista digitaalista taidoista ja niiden ajantasaisuudesta. (Jauhiainen ym. 2020, 94.) Terveydenhuollossa digitaalisuus on keskeistä osaamista sisältäen ammattilaisen tiedot, taidot, asenteet, arvot sekä kyvyt arjessa. Ammattilaisen täytyy osata arvioida omaa digiosaamisensa tasoa, sen kehittämistarvetta sekä eettisyyttä (Jarva 2024, 41, 72). Ammattilaisen digiosaamisella on suora vaikutus myös terveyspalveluiden tuottavuuteen ja laatuun (Alasaarela 2020, 80).

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on laatinut sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategian vuosille 2023–2035 (Sosiaali- ja terveysministeriö 2023, 19–20). Digitaalisia palveluja tarjoavan organisaation tulee tukea ammattilaista työssään ja tarjota koulutusta, soveltuvat työvälineet, yhteydet sekä toimiva työympäristö (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023). Digituen eettisen ohjeistuksen mukaan digituen antajan tulee auttaa sähköisten palvelujen ja laitteiden käytössä kannustaen asiakasta tekemään itse, jotta asiakas kykenee jatkossa itsenäiseen suoriutumiseen (Digi- ja väestötietovirasto 2023). Ammattilaiset ovat mukautuneet digitalisaatioon muokaten itseohjautuvasti työkuvaansa vastaamaan nykyajan tarpeita nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Asiassa on myös kääntöpuoli, sillä ammattilaisilta puuttuu usein verkostoituminen, mikä voi vähentää työhyvinvointia. (Saari ym. 2018, 76, 78–79.) Digitaalisen terveysteknologian kehittyminen vaikuttaa terveydenhuollon osaamistarpeisiin eri tavoin. Ammattilaisilta vaaditaan ammattiosaamisen ja vuorovaikutuksen lisäksi teknologisia taitoja ja tiedon hyödyntämistä. (Jarva 2024, 31.)

Ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinto antaa valmiuksia erityisesti työelämän ennakoivaan kehittämiseen, jossa sen tarpeisiin pyritään vastaamaan ratkaisukeskeisesti tulevaisuuteen peilaten. Kehittämisen keskiössä ovat eettisyys ja kestävä kehitys. (Arene 2022.) Sosiaali- ja terveysalan digitaalinen murros edellyttää työnantajalta ja työntekijältä osaamisen uudistamista ja sen jatkuvaa kehittämistä. Yksi keskeinen nykytyöelämän kompetenssi onkin jatkuva oppiminen, joka luo turvaa työntekijälle ja työnantajalle erilaisissa työhön liittyvissä muutoksissa. (Valtioneuvosto 2023a.) Osaamisen kehittäminen on yksi osa Orpon hallituksen hallitusohjelmaa ja keino vastata osaajapulaan sekä alan pitovoimaan sosiaali- ja terveysalalla (Valtioneuvosto 2023b).

LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön palvelumuotoilun (YAMK) opiskelijat kartoittivat opinnäytetyössään kohdeorganisaation henkilöstön digivalmiuksien nykytilaa ja kehittämistarpeita. Tutkimus toteutettiin soveltavana tutkimuksena kyselytutkimuksen keinoin yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Kohdeorganisaatiolle tuotettiin kehittämisehdotukset henkilöstön digitaalisten valmiuksien vahvistamiseksi.

Vertaisoppiminen

Sotealan ammattilaisten digitaitojen osalta on hajontaa julkisella puolella. Toisille digipalvelujen kanssa työskentely on aivan uutta ja toiset joutuvat luopumaan aiemmin käyttämistään palveluista ja opettelemaan uusia (Pennanen ym. 2023, 27.) Hammarén ym. (2022, 373–374) mukaan vanhemmilla ja kokeneemmilla työntekijöillä on heikompi digitaalinen osaaminen terveydenhuollossa. Ratkaisuna on esitetty käänteistä mentorointia, jonka nähdään edistävän digitaalista osaamista ja vähentävän sukupolvien välistä teknologiakuilua. Toiselta oppiminen edellyttää organisaation työyhteisöltä kulttuuria, jossa korostuu sukupolvien välinen yhteistyö, keskinäinen kunnioitus ja ymmärrys. Alasaarelan (2020, 106) tutkimuksessa kollegan tuki nousee myös keskiöön. Yhteenkuuluvuuden tunne, sosiaalinen tuki ja käytännön oppimismenetelmät auttavat tietojärjestelmien oppimisessa ja niiden merkityksen sisäistämisessä arjen työssä (Alasaarela 2020, 106; Tetri ym. 2024, 117).

Useimmat sotealan ammattilaiset omaavat vähintään tyydyttävät digitaidot. Työyhteisön digitaalisuuteen vaikuttaa kollegoiden osaaminen ja näkemykset, jotka ovat muuttumassa vähitellen positiivisemmiksi. Asenteiden muuttumisen myötä myös innokkuus omien ammatillisten taitojen kehittämiseksi kasvaa. Vahvan digitaalisen osaamisen omaavat ammattilaiset ovat arvokasta pääomaa terveydenhuollossa erityisesti vertaisoppimisen kannalta. (Jarva 2024, 60–61.) Riittämätön tuki digitaalisten työkalujen oppimiseen ja käyttöön liittyen voi vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin merkittävästi. Organisaatiossa on mahdollista vähentää stressiä ja kuormitusta tarjoamalla koulutuksia, vertaistukea sekä tehokasta teknistä apua. Työntekijöiden ja organisaatioiden on tärkeää pitää jatkuvasti huolta stressin ja voimavarojen tasapainosta. (Bregenzer & Jimenez 2021.)

Kaitilan ja Koiviston (2024) kyselytutkimuksen tulosten mukaan ammattilaisten digitaitojen edistymistä tukee motivaatio, joka ilmenee itseoppimisena, positiivisena asenteena digitalisaatiota kohtaan, säännöllisenä harjoitteluna sekä työnantajan kannustuksena. Järjestelmäosaaminen koetaan vahvistavaksi tekijäksi silloin, kun alustat ovat yhteentoimivia ja mahdolliset muutokset niiden käytössä astuvat voimaan asteittain. Kognitiivisten taitojen osalta digitaitoja edistäviksi tekijöiksi koettiin rohkeus kokeilla ja kysyä, onnistumisen kokemukset sekä päivittäinen ja monipuolinen järjestelmien käyttö. Lähituki ja vertaisoppiminen on yksi merkittävä elementti onnistuneeseen oppimiseen (kuvio 1). Myös aiemmat tutkimukset osoittavat, että kollegojen tarjoama lähituki motivoi tieto- ja viestintätekniikan käyttöön (Konttila ym. 2018, 13; Jarva 2022, 83).

Kuvio 1. Digivalmiuksien kehittymisen elementit. (Kuvio: Katja Kaitila & Laura Koivisto)

Kannusta lähituen tarjoamiseen ja hyödyntämiseen

Ammattilaiselta edellytetään kykyä ymmärtää ja arvioida digitaalisten ratkaisujen hyödyt ja soveltuvuus erilaisissa asiakastilanteissa. Terveydenhuollossa digitaalisen osaamisen perusta rakentuu useista tekijöistä, jotka voivat toimia osaamisen kehittymisen esteinä tai edistäjinä. (Jarva 2024, 41.) Kaitilan ja Koiviston (2024) kehittämistyön kyselytutkimuksen tulosten mukaan henkilöstön digitaalista kehittymistä estää ajanpuute, kun taas suurimpana osaamisen kehittymistä edistävänä tekijänä nähtiin ajan resurssointi, kollegoiden lähituki sekä laadukkaat koulutukset. Kollegoiden tuki edistää asiakas- ja potilastietojärjestelmien käyttöönottoa ja tukee ammattilaisen positiivista asennetta järjestelmiä kohtaan (Kyytsönen ym. 2024, 86).

Lähteet

Alasaarela, M. 2020. Tietojärjestelmän käytön vaikutus laatuun ja tuottavuuteen sairaalaorganisaatiossa palveluhenkilöstön kokemana. Oulun yliopisto. Väitöskirja. Viitattu 30.9.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3102-3

Arene. 2022. Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta. Viitattu 18.12.2024. Saatavissa https://arene.fi/julkaisut/suositus-ammattikorkeakoulujen-yhteisista-kompetensseista-ja-niiden-soveltamisesta-2022/

Bregenzer, A. & Jimenez, P. 2021. Risk Factors and Leadership in a Digitalized Working World and Their Effects on Employees`Stress and Resources: Web-Based Questionnaire Study. Journal of Medical Internet Research. Vol. 23 (3). Viitattu 13.11.2024. Saatavissa https://doi.org/10.2196/24906

Digi- ja väestötietovirasto 2023. Digituen eettinen ohjeistus. Viitattu 11.12.2023. Saatavissa https://dvv.fi/digituen-eettinen-ohjeistus

Hammarén, M., Jarva, E., Mikkonen, K., Kääriäinen, M., & Kanste, O. 2022. Scoping review of intergenerational learning methods for developing digital competence and their outcomes. Finnish Journal of eHealth and eWelfare, Vol. 14(4), 364–379. Viitattu 13.12.2024. Saatavissa https://journal.fi/finjehew/article/view/122044

Jauhiainen, A., Sihvo, P., Hämäläinen, S., Hietanen, A., Nykänen, J., Hämäläinen, J., Franssila, P. & Tikkanen, K. 2020. eAmmattilaisten osaaminen käyttöön sosiaali- ja terveydenhuoltoon. FinJeHeW.  Vol. 12 (2), 93–104. Viitattu 4.10.2024. Saatavissa https://doi.org/10.23996/fjhw.85401

Jarva, E., Mikkonen, K., Andersson, J., Tuomikoski, A-M., Kääriäinen, M., Meriläinen, M. & Oikarinen, A. 2022.  Aspects associated with health care professionals’ digital health competence development – a qualitative study. Finnish Journal of eHealth and eWelfare. Vol. 14(1), 79–91. Viitattu 9.11.2024. Saatavissa https://doi.org/10.23996/fjhw.111771

Jarva, E. 2024. Digital health competence of healthcare professionals in healthcare settings. University of Oulu. Väitöskirja. Viitattu 8.7.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202404152739

Kaitila, K. & Koivisto, L. 2024. Henkilöstön digiosaaminen Etelä-Karjalan hyvinvointialueen perhepalveluissa. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Viitattu 22.1.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121034406

Konttila, J., Siira, H., Kyngäs, H., Lahtinen, M., Elo, S., Kääriäinen, M., Kaakinen, P., Oikarinen, A., Yamakawa, M., Fukui, S., Utsumi, M. & Higami, Y. 2018. Healthcare professionals’ competence in digitalization: a systematic review. Oulun yliopisto & Osakan yliopisto. Viitattu 9.11.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1111/jocn.14710

Kyytsönen, M., Kaihlanen, A-M., Kinnunen U-M., Saranto, K. & Vehko, T. 2024. Käyttöönoton ajankohdan sekä osaamiseen ja koulutukseen liittyvien tekijöiden yhteys sairaanhoitajien antamaan arvioon asiakas- tai potilastietojärjestelmästä. Finnish Journal of eHealth and eWelfare. Vol. 16 (1), 81–94. Viitattu 12.11.2024. Saatavissa https://doi.org/10.23996/fjhw.137700

Pennanen, P., Jansson, M., Torkki, P., Harjumaa, M., Pajari, I., Laukka, E., Lakoma, S., Härkönen, H., Verho, A., Martikainen, S., Kouvonen, A. & Leskelä, R-L. 2023. Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:52. Viitattu 23.11.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-059-2

Saari, E., Käpykangas, S. & Hasu, M. 2018. Ammattilaiset oman työnsä käsikirjoittajina: palveluohjaajat muuttuvien palveluiden navigaattoreina. Ammattikasvatuksen aikakausikirja. Vol. 20 (1). 62–80. Viitattu 25.11.2023. Saatavissa https://journal.fi/akakk/article/view/84719/43727

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2023. Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi: Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023-2035. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32. Viitattu 8.12.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9889-6

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2023. Sote-palveluiden johtaminen: Kehittyvä palvelujärjestelmä. Viitattu 5.12.2023. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/sote-palvelujen-johtaminen/kehittyva-palvelujarjestelma/digitaaliset-palvelut

Tetri, B., Rantanen, T., & Kouvonen, A. 2024. Digital skills and intention to use digital health care and social welfare services among socially marginalized individuals in Finland: A cross-sectional study. Finnish Journal of eHealth and eWelfare. Vol. 16 (2), 117–130. Viitattu 1.12.2024. Saatavissa https://doi.org/10.23996/fjhw.143006

Valtioneuvosto. 2023a. Yhdessä jatkuvaa oppimista uudistamassa Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:11. Viitattu 18.12.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-950-2

Valtioneuvosto. 2024b. Vahva ja välittävä Suomi – Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Viitattu 18.12.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8

Kirjoittajat

Katja Kaitila on terveydenhoitaja (AMK) ja valmistunut myös 2024 LAB-ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan palvelumuotoilun (YAMK) -koulutusohjelmasta. Hän työskentelee sairaanhoitajana lastentaudeilla Etelä-Karjalan hyvinvointialueella (Ekhva).

Laura Koivisto on sosionomi (AMK) ja valmistunut myös 2024 LAB-ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan palvelumuotoilun (YAMK) -koulutusohjelmasta. Hän työskentelee ohjaajana Nuorten aikuisten palveluissa Etelä-Karjalan hyvinvointialueella (Ekhva).

Minna Mukka on LAB-ammattikorkeakoulun lehtori sekä Kuntoutuksen ja liikunnan integraatio (YAMK) -koulutuksen koordinaattori. Hän toimii Fyysinen aktiivisuus ja toimintakyky -tutkimusryhmän jäsenenä LAB-ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/559565 (CC0)

Viittausohje

Kaitila, K., Koivisto, L. & Mukka, M. 2025. Vertaisoppimisen hyödyntäminen työyhteisön digitalisoitumisessa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/vertaisoppimisen-hyodyntaminen-tyoyhteison-digitalisoitumisessa/