Vertaisoppiminen perheyritysten kasvun ja kehittymisen mahdollistajana

Perheyritykset ovat Päijät-Hämeessä yleisiä, mutta niiden kehittymisen ja kasvun tueksi ei ole ollut tarjolla räätälöityä toimintaa. Vaikka yritystoiminnan perusperiaate voiton tekemisestä koskettaa myös niitä, on perheyrittäminen kuitenkin luonteeltaan osin erilaista. Toiminnan aikajänne sekä omistamisen motivaatio ja toisaalta arvot korostuvat yrittämisen ja perheen, tai jopa suvun, yhdistyessä jopa sukupolvien välisessä ketjussa. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan vertaisoppimista perheyritysten kehittymisen ja kasvun tukemisen muotona.

Kirjoittaja: Annukka Heinonen

Satunnainen arjen kohtaaminen päijäthämäläisen perheyrityksen toimitusjohtajan kanssa nosti esiin tarpeen tarjota käytännönläheistä ja yrityslähtöistä tukea nimenomaan yritystoiminnan kehittämiseksi ja siten kasvun mahdollistamiseksi. Yrittäjyyttä ja yrityksiä tukevat maakunnassa monet toimijat, mutta palapelistä puuttui vielä erityisesti perheyrittäjille räätälöity palanen.

Perheyrittäminen on Päijät-Hämeessä erittäin yleistä – perheyrityksiä toimii eri toimialoilla ja eri kokoluokissa ja ne ovat merkittävä paikallinen työllistäjä. Millainen perheyritysten maailma on ja kuinka vertaisoppimista voisi hyödyntää niiden tukemisessa? Tätä selvitämme maakunnallisessa Peilinä perheyritykselle PEILI -hankkeessa (LAB 2025). Kantavana ajatuksena toteutuksessa on luoda yrityslähtöistä ja jatkuvaa kehittämistoimintaa. Osallistujien peilinä toimivat vertaiset sekä LAB-ammattikorkeakoulun asiantuntijat ja sidosryhmien edustajat.

Tuttu mutta silti vieras perheyrittäjyys

Keskustelun kääntyessä perheyrittäjyyteen, moni tunnistaa jonkinlaisen yhtymäkohdan omaan elämäänsä. Perheessä tai suvussa on tai on ollut yritystoimintaa, paikalliset perheyritysbrändit ovat tulleet tutuiksi asiakkaan roolissa tai perheyritys on tarjonnut itselle tai läheiselle työpaikan. Perheyrittäjyys ei kuitenkaan ole yksiselitteinen termi. PEILI-hankkeessa käytämme Perheyritysten liiton määritelmää. Yksinkertaistettuna keskiössä on siis konkreettinen yhteys yritystoiminnan ja perhesuhteiden välillä – perustavanlaatuinen tiedon ja tunteiden liitto. (Perheyritysten liitto 2025.)

Tilanne muuttuu, kun perheyrittäjyyttä tarkastellaan esimerkiksi tilastotietojen tai viestinnän ja markkinoinnin näkökulmasta. Yrityksiä ei kirjata perheyrityksinä, mikä vaikeuttaa esimerkiksi tutkimusta aiheesta. Kaikki perheyritykset eivät myöskään ole nostaneet kasvollista omistustaan kilpailutekijäksi tuomalla tarinaansa esiin. Yrittäjien kanssa käydyt keskustelut ovat nostaneet esiin, että perheyrittäjyys voidaan nähdä niin olennaisena osa toimintaa tai elämää laajemminkin, ettei sitä tunnisteta erityisenä, positiivisesti erottavana kilpailutekijänä. Vertaisverkostossa tehtävä kehittäminen nostaa tätäkin kulmaa esiin, ja kannustaa yrityksiä huomiomaan omistajuuden vahvuutensa.

Miksi tukea perheyritysten kasvua ja kehittymistä

Perheyrittäjyys on perusperiaatteeltaan samankaltaista kuin muukin yritystoiminta – toiminnan tavoitteena on tuottaa voittoa. Pitkällä tähtäimellä vain kannattava yritys voi olla kasvava ja kehittyvä, joten talouden realiteetit on pidettävä mielessä. Perheen talouden nivoutuminen yritystoimintaan tuo oman mausteensa kasvuun ja kehittymiseen. Yhtäällä toiveissa voi olla perheen näkökulmaa turvaten tasainen kasvu ja toiminnan jatkuvuus, joka kannustaa maltillisuuteen riskinotossa, toisaalla liiketoimintanäkökulma ja toimintaympäristön muutokset innostavat tai osin jopa pakottavat kehittymään. Perheyrityksissä omistajilla on kuitenkin erityistä motivaatiota uudistumiselle, sillä he näkevät usein roolinsa osana ylisukupolvista ketjua (Sievinen ym. 2020).

Yritystoiminnan kehittäminen haastaa yrittäjiä kiireisessä arjessa, jossa panostukset ohjautuvat luontaisesti tuloksen tekemiseen ja operatiivisten tulipalojen sammuttamiseen. Perheyritykset voivat olla kokoluokaltaan jo työnantajayrityksiä, vaikka ulkopuolista apua ei ole tai sitä ei ole kaivattu. Tällöin kehittämisen kaikukoppa jää varsin pieneksi, mikä rajaa näkökulmaa ja heikentää siten toiminnan muutoskykyä eli resilienssiä. Kuinka tarjota tukea näistä lähtökohdista?

Vertaisverkostotoiminta

Hankkeessa ratkaisuksi tarjotaan vertaisverkostossa tapahtuvaa kehittämistä eli Peilausryhmiä ja PEILI-tapahtumia. Vertaisoppiminen, jolla tarkoitetaan sitä, että osallistujat toimivat sekä oppijoina että opettajina ryhmässä, tarjoaa mahdollisuuden jakaa oppeja ja oivalluksia, onnistumisia ja harha-askeleita toisten perheyritysten kanssa (Tieteen termipankki 2015). Ryhmissä joukko yrityksiä kiertää toistensa luona ja työstää vaihtuvia, yritysten valitsemia liiketoimintalähtöisiä teemoja ulkopuolisen asiantuntijan tukemina. Tapahtumissa puolestaan alueen perheyritykset voivat kokoontua laajemmin ryhmissä esiin nousseiden teemojen äärelle oppimaan ja oivaltamaan. Laajemman vaikuttavuuden saamiseksi vertaisryhmään osallistuva voi toimia aktiivisesti yrityksen operatiivisessa toiminnassa, vaikuttaa ainoastaan omistajana tai olla vaikkapa suvun seuraavaa sukupolvea, jolle virallista valtaa tai vastuuta ei ole vielä siirretty. Tilaisuuksiin ovat tervetulleita kaikki perheyritykset ja niiden sidosryhmätoimijat.

Vertaisoppimisen mahdollistaminen edellyttää turvallisten ja jakamaan kannustavia toimintatapojen kuten avoimen dialogin, hyödyntämistä. Myös vertaisverkoston luominen vaatii suunnittelua ja tukea. Verkostotyötä voi tehdä monin eri tavoin esim. johdetun verkoston, ohjatun verkoston tai itseohjautuvan verkoston kautta (Lerssi-Uskelin ym. 2018). PEILI-hankkeessa kokeillaan erilaisia toimintamuotoja ja kartoitetaan jatkuvuutta tukevaa toimintamallia.

Vertaisoppiminen tarjoaa osallistujille luontevan paikan pöllyttää ajatuksiaan, mutta vaatii osallistujilta omanlaistaan otetta ja sitoutumista. Keväällä 2025 toteutetun ensimmäisen Peilausryhmän tapaamisissa luottamus, avoimuus ja keskinäinen kannustus ovat saaneet siivet – keskustelu on soljunut luontevasti teoriasta käytäntöön ja vinkit on vaihdettu toimialasta ja kokoluokasta riippumatta. Vertaistoiminnassa paljon on kiinni osallistujista. Kuten eräs toimintaa osallistunut perheyrittäjä totesi, ”sitä saat, mihin panostat – jos sitoudut ja jaat avoimesti, saat enemmän irti itsellesi”.

Lähteet

LAB. 2025. Peilinä perheyritykselle (PEILI) -hanke. Viitattu 28.3.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/peilina-perheyritykselle-peili

Lerssi-Uskelin, J., Forssell, S. & Järvensivu, T. 2018. Oppeja ja knoppeja verkostotyöhön. Työterveyslaitos 26.11.2018.

Perheyritysten liitto. 2025. Mikä on perheyritys ja miten se määritellään? Viitattu 4.4.2025. Saatavissa https://perheyritys.fi/tietoa-meista/ukk

Sievinen, H. M., Ikäheimonen, T. & Pihkala, T. 2020. Strategic renewal in a mature family-owned company – A resource role of the owners. Long Range Planning. Vol. 53 (2), 101864. Viitattu 7.5. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.lrp.2019.01.001

Tieteen termipankki. 2015. Kasvatustieteet: vertaisoppiminen. Viitattu 12.5.2025. Saatavissa https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvatustieteet:vertaisoppiminen

Kirjoittaja

Annukka Heinonen (tradenomi YAMK) työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä Peilinä perheyritykselle (PEILI) -hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/illustrations/people-social-game-team-teamwork-8027909/ (Pixabay Licence)