Verkostovoimaa ammattikorkeakoululta

Yhdessä tekeminen organisaation ulkopuolisten sidosryhmien kanssa vie kehitystä eteenpäin ja tuo ideoita enemmän uudistumiseen. Monialaisen LAB-ammattikorkeakoulun verkostot alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin organisaatioihin ovat kasvaneet vuosien aikana merkittäväksi voimaksi innovaatiokorkeakoululle ja sitä kautta ympäröivälle yhteiskunnalle. Ammattikorkeakoulun verkoston lonkerot ylettyvät Eurooppaan ja maailmalle!

Kirjoittaja: Heli Rantanen

Yhteistyöverkoston eri näkökulmat

Verkosto on yhteistyörakenne, jossa toimijat jakavat resursseja, tietoa ja tavoitteita, ja jossa toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, tasavertaisuuteen ja vastavuoroisuuteen.
Tämä määritelmä korostaa verkoston erityispiirteitä, jotka erottavat sen perinteisestä organisaatiorakenteesta. Verkoston toimivuus perustuu jäsenten omaehtoiseen osallistumiseen ja keskinäiseen luottamukseen. (Faucitano 2021)

Tieteellisissä julkaisuissa verkoston määritelmä muuntuu hieman kontekstin mukaisesti. Yleisen määritelmän mukaan verkosto on joukko yksiköitä, joita yhdistävät niiden väliset siteet. Yksiköitä voivat olla esimerkiksi ihmiset, organisaatiot tai valtiot. Verkosto voidaan nähdä metaforana, joka kuvaa ihmisten tai toimijoiden välistä kytkeytyneisyyttä ja vuorovaikutusta. Verkostot jaetaan sosiaalisiin ja taloudellisiin verkostoihin. Sosiaalinen verkosto on joukko toimijoita ja heidän välisiä suhteitaan, joita ylläpitävät lojaalisuus, solidaarisuus ja luottamus. Taloudellinen verkosto voidaan nähdä organisointi- ja koordinointimuotona, joka sijoittuu markkinoiden ja hierarkioiden väliin. Tässä näkökulmassa verkostot syntyvät taloudellisen toiminnan tarpeista ja tukevat esimerkiksi innovaatioprosesseja. (Mustikkamäki 2016)

Verkostoitumisen hyödyt

Verkostoitumisen kautta on mahdollista saavuttaa enemmän kuin yksin toimimalla. Kun samasta aiheesta kiinnostuneet kokoontuvat yhteisen asian äärelle saadaan suurempi määrä ideoita edetä kohti yhteistä parempaa tavoitetta. Rohkeus ottaa yhteyttä uuteen kontaktiin on olennaista. Yhteisen asian edistämiseen on kuitenkin helppo lähteä mukaan. TKI-hankkeissa on paljon juuri tällaista hyötyä, joten yhteistyökumppaneiden löytäminen hankkeeseen onnistuu usein hyvin. Yhteistyökumppanien kanssa kehitetään yhdessä toimenpiteitä hankkeen tavoitteisiin pääsemiseksi. Kehittävää yhdessä tekemistä ovat työpajat, seminaarit, paneelikeskustelut, vierailut ja vaikuttava viestintä. Yhteisestä tekemisestä ja näkyvyydestä hyötyvät kaikki osallistujat. Ammattikorkeakoulu verkostoitujana tuo tutkimuksen ja opetuksen lähelle muita verkostotoimijoita. Tiede ja oppiminen toimivat eteenpäin vievänä voimana. Hankkeiden lisäksi suosittuja yhteistyömuotoja ovat tutkimus- ja kehitysprojektit, koulutusyhteistyö, työharjoittelut ja muut yhteiset tapahtumat.

Verkostoissa toimijat ovat ketteriä toimimaan maailman muutoksissa. Verkoston jäseniin saa helposti yhteyttä ja on mahdollista saada tarvittavat toimenpiteet nopeastikin liikkeelle. Liike-elämän maailman trendit haastavat muutokseen: kestävä kehitys, huippunopeat hyperyhteydet, generatiivinen tekoäly, työvoiman muutokset sekä nopeutuva kaupungistuminen. Viime vuosina on korostunut verkostoituminen kestävän kehityksen edistämisen ympärille. Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan kehitystä, joka turvaa hyvät elämisen mahdollisuudet sekä nykyisille että tuleville sukupolville. Kestävä kehitys ottaa olennaisesti huomioon planeetan rajat: ihmisen toiminnan tulee turvata maapallon luonnonvarat sekä luonnon kestokyky. Miten maapallon voisi pelastaa on jokaiselle yhteinen tavoite ja tavoite, johon jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa.

YK aloitti vuonna 2015 ohjelman Agenda 2030, joka tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon. Ohjelman kantava periaate on, että ketään ei jätetä kehityksessä jälkeen. (Suomen YK-liitto 2025)

Digitalisoitumisen ansiosta verkostoituminen on tänä päivänä myös helpompaa kuin aiemmin. Verkostotaloudessa toimintaa ohjaavat avoimuus, nopeus, uudenlainen yhteistoiminta, tiedon jakaminen ja globaalisuus. Kaiken tämän mahdollistavat sosiaalisen median työkalut. Tällainen uudenlainen massayhteistyö tuottaa läpimurtoja kaikilla alueilla. Perinteisestä tiukasta ja kontrolloidusta siirrymme pikkuhiljaa kohti itseorganisoitumista. Tällöin meidän on opittava ymmärtämään, miten verkostot toimivat ja miten niitä johdetaan. (Sydänmaanlakka 2015, 167)

Talouskehityksen ongelmat haastavat kehittämään talouskasvun keinoja hyvinvoinnin säilyttämiseksi. Kasvun verkostot ovat ilmiö, jossa saman liiketoiminnan ympärille kerätään saman alan toimijoita ja luodaan uuttaa kasvua yhdessä vaikuttamisen ja oppimisen keinoin. Yhteistyö verkostossa antaa lisävoimaa ideoida ja luoda uutta liiketoimintaa edistämään kannattavaa kasvua.

Ekosysteemiverkostot

Alan verkostojen tunnistamiseksi on perustettu ekosysteemejä (termi on kopioitu luonnontieteistä). Päijät-Hämeestä ja Etelä-Karjalasta löytyy useampikin toimiva ekosysteemi. Päijät-Hämeen viljaklusteri on kotimaisen viljan asiantuntija – kuoresta ytimeen. Puhdas Salpausselän pohjavesi, muheva maaperä ja raitis ilma kasvattavat maailman parasta viljaa. Päijäthämäläisten viljelijöiden kasvattamista peltojen antimista jalostetaan suomalaisten rakastamaa leipää, olutta, jauhoja, hiutaleita ja kymmeniä muita tuotteita. Niissä maistuvat Suomen luonto ja puhtaat raaka-aineet. Vuonna 2003 perustettu Päijät-Hämeen Viljaklusteri on alueen viljan viljelijöiden, viljaraaka-ainetta jalostavien yrityksien ja koulutusorganisaatioiden muodostama yhteistyöverkosto. Sen tehtävänä on edistää viljelijöiden sekä klusteriyritysten verkostoitumista, tukea viljaa jalostavien yritysten välistä yhteistyötä sekä nostaa maakunnan viljaosaamisen profiilia. (Viljaklusteri.fi 2025)

Verkoston toimivuutta – eli sen kykyä tuottaa arvoa ja toteuttaa tavoitteitaan – edistää erityisesti jäsenten välinen luottamus, avoin viestintä ja selkeä roolitus. Verkostovoiman voi ajatella rakentuvan luottamuksesta verkoston jäsenten välillä, yhteisestä tavoitteesta ja arvopohjasta, toimivista prosesseista ja fasilitoinnista ja jäsenten aktiivisesta osallistumisesta ja vastuunkannosta. (Faucitano 2021)

LAB-ammattikorkeakoulu aktiivisena alueellisena toimijana Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa on mukana hyvin vahvasti verkostoissa. LAB:in opettajat ja asiantuntijat ovat olennainen osa alueellisia verkosto-osaajia. Laaja verkosto on ammattikorkeakoulun kilpailuetu, josta hyötyy niin paikallinen alue kuin koko Suomi.

KasvuSprint-hankkeessa (1.1.-31.12.2025) toteutetaan TKI-toimijakentän verkostokuvaus, jolla lisätään ymmärrystä siitä, miten Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan TKI-toimijat toimivat käytännössä ja millaisia tuloksia heidän yhteistyöstään syntyy (LAB 2025). Tämä edistää entistä tehokkaampaa yhteistyötä tulevaisuudessa. Hankkeessa suunniteltu ehdotus ajatushautomosta vahvistaisi pk-yritysten ja korkeakoulujen yhteistyön edellytyksiä ja tukisi yritysten kasvua. Lisäksi ajatushautomo aktivoisi pk-yrityksiä aloittamaan TKI-yhteistyön korkeakoulun kanssa useammin. Lisäksi hankkeessa kehitetään vaikuttavuuden mittaristo, joka parantaa yhteistyön seurantaa ja suuntaa resursseja molemminpuolisesti tulokselliseen toimintaan. Samoin hankkeessa suunnitellaan verkoston ja asiantuntijoiden sitouttaminen, joka vahvistaa yhteistyön laajuutta.

Lähteet

Faucitano. 2021. Verkostojohtaminen, tapaustutkimus Business Espoossa. YAMK-opinnäytetyö. Haaga-Helia, liiketalous. Viitattu 25.9.2025 Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021062216542

LAB. 2025. KasvuSprintti PH – ajatushautomo pk-yritysten kasvun vauhdittaja Päijät-Hämeessä. Viitattu 25.9.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kasvusprintti-ph-ajatushautomo-pk-yritysten-kasvun-vauhdittaja-paijat-hameessa

Mustikkamäki, N. 2016. Verkostot ja yhteisöt
innovaatioympäristöissä. Tampereen yliopisto. Viitattu 25.9.2025 Saatavissa https://homepages.tuni.fi/markku.sotarauta/verkkokirjasto/nina.pdf

Sydänmaalakka 2012. Viitattu 25.9.2025 Saatavissa Älykäs johtaminen 7.0: miten kasvaa viisaaksi johtajaksi? Helsinki: Talentum.

Suomen YK-liitto. 2025. Kestävä kehitys. Viitattu 25.9.2025 Saatavissa https://www.ykliitto.fi/kestava-kehitys

Viljaklusteri.fi. 2025. Kotimaisen viljan asiantuntija– kuoresta ytimeen. Viitattu 25.9.2025 Saatavissa https://viljaklusteri.fi/