Tapahtumat ja niiden järjestäminen edistävät yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä. Tapahtumilla voi olla vaikuttavuutta esimerkiksi nuorten hyvinvoinnin edistäjänä.

Kirjoittajat: Akseli Lehtinen & Sami Heikkinen

Tapahtumilla ja niiden järjestämisellä on merkittävä rooli yhteiskunnassamme. Tapahtumateollisuus ry:n (2023) mukaan tapahtumateollisuus työllistää lähes 200 000 ihmistä. Tapahtumat markkinoivat, myyvät, kouluttavat sekä virkistävät. Tapahtumien vahvuus piilee niiden kyvyssä vahvistaa ihmisten välisiä sosiaalisia suhteita (Tapahtumateollisuus 2022, 8). Kestävän kehityksen ja vastuullisuusajattelun myötä tapahtumilla kerätty taloudellinen tuotto tai suuri osallistujamäärä eivät enää välttämättä ole tärkeimpiä tapahtuman onnistumisen mittareita. Tulevaisuudessa pitkän aikavälin tulokset ovat entistä tärkeämpiä. (Messukeskus 2020.)

Tapahtumien vaikuttavuudessa kyse on näistä pitkän tähtäimen muutoksista. Sitra (2023; Aistrich 2014) määrittelee vaikuttavuuden myönteisenä kehityksenä yhteiskunnallisella tasolla. Vaikuttavuusajattelua voi havainnollistaa logiikkaketjulla, jonka englanninkielinen akronyymi on IOOI (Input, Output, Outcome, Impact. Suomeksi: Panos, Tuotos, Vaikutus, Vaikuttavuus). (Aistrich 2014.)

Panos sisältää tehtävään työhön vaaditut resurssit kuten rahan, henkilöstön osaamisen ja verkostot. Tuotos mittaa tehtyä työtä numeerisesti esimerkiksi tehdyillä tunneilla tai kontaktien lukumäärällä. Vaikutus puolestaan kertoo konkreettisista muutoksista, joita saavutettiin. Muutos voi tapahtua ihmisissä (esim. oppiminen tai uudet asenteet) tai rakenteissa (esim. uudet käytännöt tai lakimuutokset). Vaikuttavuus kertoo pidemmän aikavälin muutoksesta, jota voi tapahtua esimerkiksi yksilöiden hyvinvoinnissa tai yhteisöllisellä tasolla työllistymisenä, kustannusten alenemisena tai parantuneena yhteisöllisyytenä (Aistrich 2014.)

Vuonna 2022 Pirkanmaan Osuuskauppa (POK) tahtoi yhdessä Tampereen nuorisopalveluiden kanssa järjestää tapahtuman, jonka teemana olisi nuoret ja heidän hyvinvointinsa. Sodan sekä koronan kaltaisten ilmiöiden vastapainoksi tahdottiin järjestää mielenterveyttä ja hyvinvointia edistävä tapahtuma pirkanmaalaisille seiskaluokkalaisille. Bright Friday -nimen saaneen tapahtuman slogan kuuluu: ”Et ole yksin. Yhdessä olemme enemmän.” Bright Friday -tapahtuman tavoitteena on vähentää nuorten kokemaa yksinäisyyttä. Bright Friday vuoden 2023 tapahtumassa nuorille järjestettiin rentoja aktiviteettejä kuten kaveribingoa ja glittermaalausta. Tapahtumassa nuorille omista kokemuksistaan nuoruuteen liittyen, oli puhumassa vaikuttaja Roni Back. Pääesiintyjänä tapahtumassa esiintyi artisti Etta. (Lehtinen 2023.)

Bright Fridayn vaikuttavuus

Bright Friday -tapahtumassa tutkittiin tapahtuman potentiaalia ja mahdollisuuksia yhteiskunnallisena vaikuttajana (Lehtinen 2023). Tutkimusmenetelminä käytettiin haastattelua, havainnointia sekä kyselyä. Haastattelun avulla selvitettiin tapahtuman järjestäjien sekä tapahtuman kohdeyleisön omia mielipiteitä tapahtuman yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Havainnoinnin avulla selvitettiin millaisia reaktioita ja vaikutuksia tapahtuman sisälle rakennetut eri elementit synnyttävät. Lopulta palautekysely avulla selvitettiin tapahtumalle asetettujen tavoitteiden toteutumista. (Lehtinen 2023.)

Bright Friday tapahtuma pidettiin Tampereen Tullikamarin Pakkahuoneella 11.11.2023. Tapahtumaan osallistui 449 nuorta, joiden tyytyväisyyttä kartoitettiin sähköisen kyselyn avulla. Suuri enemmistö kävijöistä oli tyytyväisiä tapahtumaan. Esiintyjien kertomat kokemukset, tarinat ja esimerkillisyys vaikuttavat nuoriin tehokkaasti. (Lehtinen 2023.)

Tapahtuman aikana haastatelluista kymmenestä nuoresta kuusi kertoi Bright Friday tapahtuman olevan hyvä keino löytää uusia kavereita, koska ihmisillä on tapahtumassa hauskaa. Osallistujat ovat mukana hyvällä fiiliksellä, joten heitä on helpompi myös lähestyä. Tapahtuma koettiin turvalliseksi, koska kaikki osallistujat ovat samanikäisiä. Osallistujat voivat myös pelata ja kisailla tapahtuman pelialueen flippereillä ja onnenpyörällä yhdessä kavereiden kanssa. (Lehtinen 2023.)

Muina aktiviteetteina nuorille tarjolla oli chat-keskustelut ja bingo. Nuorilla oli myös mahdollisuus käydä kannustavia ja rohkaisevia keskusteluja Roni Bäckin kanssa. Keskusteluissa esiin nousseita teemoja olivat mm. seurustelun aloittaminen tai ryhmäpaineen vastustaminen. Bingon avulla nuorille annettiin erilaisia tehtäviä kuten; ”Sano jollekin moi.” Nuoret saivat aktiviteettiin osaa ottaessaan rohkaisevan syyn vaihtaa yhteystietoja toistensa kanssa. Palkintona bingoon osallistumisesta arvottiin viisi Bright Friday -tapahtuman hupparia. Palautteen mukaan nuoret ottivat rohkeasti kontaktia uusiin ihmisiin olemalla vuorovaikutuksessa itselleen entuudestaan tuntemattoman ihmisen kanssa tai vaihtamalla yhteystietoja toisen osallistujan kanssa. (Lehtinen 2023.)

Tapahtumilla vaikuttavaa hyvinvointia nuorille

Nuorten suorat kontaktit muihin nuoriin saattavat nykypäivänä jäädä vähäisiksi sosiaalisen median vuoksi. Bright Friday osoitti, että tapahtuma tarjosi osallistuville nuorille kokemuksia ihmisten aidosta läsnäolosta ja vuorovaikutuksesta. Sosiaaliset taidot sekä niiden oppiminen on ihmiselle elintärkeää. Bright Friday tapahtuma toimii yhteiskunnallisesti vaikuttavana tekijänä synnyttämällä sosialisaatiota. Sosialisaatiossa yksilö omaksuu tapahtumien ja ilmiöiden avulla yhteisönsä sääntöjä, normeja ja taitoja, joiden avulla on mahdollista saavuttaa yhteiskunnan täysivaltainen jäsenyys (Vilkko-Riihelä & Laine 2012, 20). Tapahtuman avulla kehittyneet sosiaaliset taidot auttavat tulevaisuudessa kaveri-, ystävyys ja seurustelusuhteiden syntymisessä ja ylläpidossa.

Tapahtuman vaikuttavuuden kehittämistä yhdessä nuorten kanssa tulee ehdottomasti jatkaa. Tapahtuman yhteistyökumppaneita ja osallistujien määrää kasvattamalla osallisuus ja vaikuttavuus kasvaa. Toisaalta liian suuri tapahtuma voi heikentää aidon vuorovaikutuksen toteutumista, sillä nuoret saattavat ahdistua liian suurten väkijoukkojen ympäröimänä.

Bright Friday -brändiä ja sanomaa olisi mahdollista levittää myös muihin maakuntiin esimerkiksi toteuttamalla saman konseptin tapahtuma, vaikka Hämeenmaan Osuuskaupan toteuttamana päijäthämäläisille nuorille. Näin tapahtuman vaikuttavuus leviäisi valtakunnallisesti tapahtumakonseptin muodossa.

Lähteet

Aistrich, M. 2014. Kannattaako vaikuttavuutta yrittää mitata? Viitattu 8.12.2023. Saatavissa https://www.sitra.fi/artikkelit/kannattaako-vaikuttavuutta-yrittaa-mitata/

Lehtinen, A. 2023. Tapahtuman vaikuttavuuden kehittäminen : case Bright Friday. Viitattu 8.12.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121136081

Messukeskus 2020. Tapahtumamarkkinoininnin trendit 2020. Viitattu 8.12.2023. Saatavissa https://b2b.messukeskus.com/tapahtumamarkkinoinnin-trendit-2020#johdanto

Sitra.fi. 2023. Vaikuttavuus. Viitattu 8.12.2023. Saatavissa https://www.sitra.fi/tulevaisuussanasto/vaikuttavuus/

Tapahtumateollisuus ry. 2022. Tavoitteet hallitusohjelmaan vuosille 2023–27. Viitattu 8.12.2023. Saatavissa: https://www.tapahtumateollisuus.fi/wp-content/uploads/2022/10/Hallitusohjelmatavoitteet-2023-27.pdf

Tapahtumateollisuus ry. 2023. Viitattu 8.11.2023 Saatavissa https://www.tapahtumateollisuus.fi/

Vilkko-Riihelä, A. & Laine, V. 2012. Mielen maailma 1. Psykologian perustaidot. SanomaPro. Helsinki. Viitattu 8.12.2023.

Kirjoittajat

Akseli Lehtinen valmistuu LAB-ammattikorkeakoulusta restonomiksi. Tulevaisuudessa Akselia kiinnostaa ura tapahtumien sekä musiikin parissa.

Sami Heikkinen FM, KTM on lehtori LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/891249 (CC0)

Julkaistu 14.12.2023

Viittausohje

Lehtinen, A. & Heikkinen, S. 2023. Vastuullisesti vaikuttava tapahtuma. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/vastuullisesti-vaikuttava-tapahtuma/