Värimäärittely antaa videolle luonteen

Värimäärittely on videotuotannon editoinnin ja jälkituotannon prosessi, jonka avulla videon värimaailma muokataan halutunlaiseksi. Erilaiset värimäärittelyt tuottavat erilaiset lopputulokset ja sitä myötä antavat videoille niin kutsutun luonteen. Värimäärittelyä käytetään myös luomaan katsojalle haluttuja mielleyhtymiä.

Kirjoittaja: Sampo Kokkonen

Näin kirjoituksen aluksi on hyvä erotella videoeditoinnin termit värikorjaus (color correction) ja värimäärittely (color grading). Värikorjauksessa muokataan toki valotuksen mahdolliset virheet, mutta myös säädetään samaa tilannetta ja ympäristöä kuvaavat leikkeet samannäköisiksi väreiltään, valotuksiltaan ja sävyiltään. (Hellerman 2020, Snow 2024) Esimerkiksi ulkoilmakuvauksessa auringon korkeus taivaalla ja pilvien määrä vaikuttaa lopputulokseen merkittävästi etenkin, jos kuvaamisen aikajänne on pitkähkö. Ilman värikorjausta ilmiö voi näyttäytyä kummallisena lopputuloksessa.

Monesti sanotaan, että värikorjaus ja värimäärittely ovat onnistuneita, kun katsoja ei kiinnitä niihin huomiota. Värimäärittelyllä voidaan tuoda haluttua tunnelmaa, ajankohtaa tai ilmapiiriä videoon, kuten esimerkiksi auringon nousun aikaa tai vaikkapa sinisen sävyistä kylmyyttä. Toisaalta taas luonnollisen ja totuuden mukainen värimäärittely antaa videolle uskottavuutta, koska videon tekninen ulkoasukin on todellisuuden mukainen.

Fiktiota on helppo vahvistaa

Kun taas puhutaan viihteestä ja fiktiosta, voi värimäärittelyä käyttää huomattavasti vapaammin. Joskus sen korostettu käyttö on jopa hyvin perusteltuakin. Jos mietitään vaikka fiktiivisiä videoita, kuten esimerkiksi science fictionia genrenä, on perusteltua ”värittää” maailma sen näköiseksi, että katsoja ei kuvittelekaan sen olevan todellinen. Näin fiktio vahvistuu katsojan silmissä, eikä välttämättä kaikista universumin luonnonlaistakaan tarvitse pitää videossa kiinni: esimerkkinä vaikkapa klassinen elokuvasaaga Star Wars, jossa avaruudessa luonnonlakien vastaisesti kuuluu hyvin ampumisen sekä räjähdysten äänet. Katsoja kuitenkin monesti hyväksyy nämä seikat, sillä elokuvateatterin lippuluukulla ei luvattu faktoihin ja todellisuuteen pohjautuvaa dokumenttimaista videoelämystä.

Värimäärittelyä voi lähestyä myös muiden tuttujen esimerkkien kautta. Jos mietitään tyypillistä amerikkalaista toimintaelokuvaa tai -sarjaa, esitetään poliisiasemien sisätilat hyvin usein sinisen sävyisinä. Lisäksi tässä genressä on tyypillistä, että Meksikoon sijoittuvat tapahtumat kuvataan korostetun keltaisina, ikään kuin ikuisen auringonlaskun aikaan. Elokuvasarjassa The Matrix esitetään Matrixin sisällä tapahtuvat kohtaukset vihreän sävyisinä ja todellisuudessa tapahtuvat tapahtumat todellisin tai jopa hieman sinertävin sävyin. Kuten esittelemäni esimerkit osoittavat, voidaan värimäärittelyllä kertoa katsojalle hyvin selkeästi, mihin paikkaan kukin kohtaus sijoittuu. Värimäärittelyn avulla katsoja huomaa sijainnin muutoksen hetkessä, eikä sitä monestikaan tarvitse erikseen muutoin kertoa.

Edellä mainittua mielikuvailmiötä voidaan hyödyntää myös ajalliseen kerrontaan. Esimerkiksi menneisyyteen sijoittuvat tapahtumat kuvataan kuin kellertävässä vanhassa patinoituneessa valokuvassa. Tällä saadaan katsojalle välitettyä nostalgiaan ja siten menneisyyteen liittyvä mielikuva. Vastaavasti taas unet esitetään monesti sumuisina ja jopa hieman epäterävinä tai harmahtavina. Näin katsojan on tässäkin tilanteessa helppo erottaa kerronnasta uni ja todellisuus ilman, että sitäkään tarvitsee erikseen kertoa.

Värimäärittelyn hyödyntäminen markkinoinnissa

Monessa tapauksessa mainosvideoiden tulee tulla lyhyitä ja kerronnaltaan tiiviitä. Onhan mainosaika monessa mediassa arvokasta, eivätkä katsojatkaan jaksa katsoa itselleen liian pitkiä videoita. Edellä esitettyjen esimerkkien mukaisesti värimäärittelyllä voidaan helposti kertoa katsojalle, jos aika, paikka tai muu ympäristö vaihtuu videossa. Myös tiettyjen tunnetilojen tai tilanteiden mukaan tuominen helpottuu taitavan värimäärittelyn avulla: esimerkiksi paahtava kuumuus tai menneisyyden nostalgia ovat melko helposti välitettävissä värien ja sävyjen kautta. Jos vaikka muistellaan vanhoja Coca Colan mainoksia, ei niissä koskaan sanottu, että on kuuma tai näytetty lämpömittarin lukemia. Kuumuuden efekti tuotiin katsojalle aina videollisen kerronnan – kuten värimäärittelyn – kautta.

Toisaalta taas mainoksen on oltava joissain tilanteissa ennemminkin uskottava kuin tunteita herättävä. Tällöin värimäärittelyn (ja erityisesti värikorjauksen) on oltava melko luonnonmukaista ja todellisuutta kuvaavaa. Halutaanhan tämän tyyppisissä videoissa nimenomaan luoda uskottavuutta. Välttämättä kameran automaattiasetukset eivät tätä luo, joten värimäärittelyllä on monesti iso rooli todellisuutta peilaavissakin videoissa. Sama pätee myös mm. haastattelu-, asiantuntija- ja esittelyvideoissa. Näissä luonnollisesti halutaan yhtä lailla pysyä todellisuuden ilmapiirissä.

LAB-ammattikorkeakoulussa perehdytään Lappeenrannan kampuksen markkinoinnin opetuksessa värikorjaukseen ja värimäärittelyyn jo opintojen alkuvaiheessa. Kuten aiemmin mainittua, erityisesti mainos-, esittely-, haastattelu- ja asiantuntijavideoissa on tärkeää, että katsoja uskoo näkemäänsä ja tällöin värimäärittelyn on erittäin perusteltua olla mahdollisimman luonnonmukaista. Toisaalta taas hyvin visuaalisissa mainoksissa, kuten esimerkiksi sosiaalisen median alustoille suunnatut mainokset, on hyvä erottua isosta massasta taitavasti värimääritellyillä videoilla. Videon värimaailma on kuitenkin se aivan ensimmäisenä katsojalle videosta välittyvä seikka. Lappeenrannan kampuksen markkinoijat pystyvät kehittämään omia videotuotantotaitojaan oppituntien ja asiakasprojektien lisäksi mm. AV-klubeissa, joissa keskitytään audiovisuaalisten tuotoksien tekemiseen ja julkaisemiseen (Kokkonen 2022).

Lähteet

Hellerman, J. 2020. What’s the Difference Between Color Correction and Color Grading? No Film School. Viitattu 19.3.2024. Saatavissa https://nofilmschool.com/color-grading-vs-color-correction-process

Kokkonen, S. 2022. AV-klubissa toteutuu tiimioppimisen perusajatus. LAB Focus. Viitattu 20.3.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/av-klubissa-toteutuu-tiimioppimisen-perusajatus/

Snow, G. 2024. Color correction vs. color grading: What’s the difference? Adobe. Viitattu 19.3.2024. Saatavissa https://www.adobe.com/creativecloud/video/discover/color-correction-vs-color-grading.html