Varhaiskasvatus lasten fyysisen aktiivisuuden edistäjänä

Varhaiskasvatus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden vaikuttaa lasten fyysiseen aktiivisuuteen jo elämän varhaisina vuosina. Varhaiskasvatusyksiköiden pedagogiset ratkaisut, toimintaympäristöt ja arjen valinnat voivat merkittävästi lisätä lasten liikkumista ja tukea heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan. On tärkeää tiedostaa, millainen rooli varhaiskasvatuksella on lasten fyysisen aktiivisuuden edistäjänä ja miten paikallisesti kehitetyt työvälineet voivat tukea ja edistää liikkumista.

Kirjoittajat: Meri Mäkinen & Sari Soutukorva

Varhaiskasvatuksen velvoitteet ja mahdollisuudet fyysiselle aktiivisuudelle

Varhaiskasvatusta ohjaavat muun muassa lapsen oikeuksien sopimus sekä varhaiskasvatuslaki (Opetushallitus 2022, 17), joiden velvoitteet tekevät varhaiskasvatuksen toiminnasta merkityksellistä lasten hyvinvoinnin ja riittävän fyysisen aktiivisuuden turvaamisessa. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus mahdollisimman terveeseen elämään sekä lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan (Unicef). Varhaiskasvatuslaki (540/2018, 3 §) painottaa lasten kokonaisvaltaisen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edistämistä muun muassa leikkiin ja liikkumiseen painottuvan pedagogisen toiminnan kautta.

Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositus alle kahdeksanvuotiaille lapsille on vähintään kolme tuntia liikkumista päivittäin, josta vähintään tunnin tulisi olla reipasta fyysistä aktiivisuutta. Kattavan valtakunnallisen tutkimuksen mukaan 76 prosenttia 4–6-vuotiaista lapsista saavutti suosituksen: tytöt ja nuorimmat lapset ylsivät suositukseen selvästi harvemmin kuin pojat. (Mehtälä ym. 2024, 56, 145.) Varhaiskasvatuksen tehtävänä on yhteistyössä huoltajien kanssa luoda pohja lasten hyvinvointia ja fyysistä aktiivisuutta arvostavalle elämäntavalle (Opetushallitus 2022, 52). Näiden velvoitteiden ja suositusten valossa voidaan ymmärtää, miten varhaiskasvatus luo edellytyksiä lasten kokonaisvaltaisen kasvun ja oppimisen tukemiselle, ja miten fyysisen aktiivisuuden edistäminen kytkeytyy osaksi lapsen arkea.

Fyysinen aktiivisuus on perusta terveelle ja oppimista tukevalle kasvulle

Fyysisellä aktiivisuudella on merkittäviä vaikutuksia lasten terveyteen ja kokonaisvaltaiseen kehitykseen. Se tukee aivojen hermoverkkojen kehittymistä, vahvistaa luustoa ja lihaksistoa sekä ehkäisee monia sairauksia. (UKK-instituutti 2025b.) Fyysinen aktiivisuus edistää myös psyykkistä, sosiaalista ja eettistä kasvua sekä tukee oppimista. Se vaikuttaa myönteisesti tiedonkäsittelyyn, kuten muistiin ja tarkkaavaisuuteen, mikä heijastuu koulumenestykseen. Lisäksi fyysinen aktiivisuus voi vähentää häiriökäyttäytymistä, sillä ylimääräinen energia purkautuu liikkeen kautta. (Tammelin ym. 2015.)

Fyysinen aktiivisuus saattaa myös hyödyttää varhaislapsuudessa toiminnanohjaukseen liittyviä prosesseja sekä kognitiivisia käyttäytymistaitoja (Byman ym. 2025). Fyysisen aktiivisuuden avulla voidaan tukea lasten varhaisia akateemisia taitoja, ja vaikuttavinta onkin yhdistää eri taitojen harjoittelu keskenään (Jylänki 2023). Ymmärtämällä fyysisen aktiivisuuden merkityksen lasten kehitykselle voidaan suunnitella varhaiskasvatuksen arkea siten, että se tukee sekä motorisia että kognitiivisia taitoja.

Fyysistä aktiivisuutta tukeva arki varhaiskasvatuksessa

Paikallaanolon vähentäminen tukee fyysisen aktiivisuuden lisäämistä. UKK-instituutin (2025a) mukaan fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavat yksilöllisten tekijöiden lisäksi sosiaalinen ja fyysinen ympäristö sekä alueellinen ja poliittinen päätöksenteko. Fyysisen aktiivisuuden lisäämisen interventioita tulisi kohdentaa useille tasoille, jotta ne tavoittaisivat kaikki väestöryhmät ja tukisivat terveyserojen kaventamista. Varhaiskasvatuksessa fyysistä aktiivisuutta voidaan lisätä arvioimalla ja muokkaamalla toimintaympäristöjä: on tärkeää havainnoida, sallitaanko ympäristössä turvallinen ja monipuolinen fyysinen aktiivisuus. Lisäksi fyysistä aktiivisuutta sekä sen arvostusta voidaan vahvistaa organisaatio- ja yhteisötasolla esimerkiksi henkilöstön perehdytyksen, koulutusten, yhteisten ideointien ja toimintasuunnitelmien linjausten avulla.

Lasten fyysisen aktiivisuuden seuranta ja arviointi on keskeistä, jotta voidaan kehittää yhdenvertaisesti lasten terveyttä, hyvinvointia ja oppimista tukevia toimintatapoja. Liikkumiseen innostavien ja monipuolisten menetelmien kehittäminen on tärkeää, sillä liikuntatottumuksissa esiintyy eriarvoisuutta jo varhain. Etenkin vähäisesti fyysisesti aktiivisten lasten liikkumismotivaatiota ja -mahdollisuuksia on tärkeää vahvistaa. (Mehtälä ym. 2024, 13, 145.) Fyysisen aktiivisuuden tukeminen varhaisessa lapsuudessa on olennaista, sillä lapsena omaksutut tottumukset ovat yhteydessä aktiiviseen elämäntapaan myös myöhemmissä ikävaiheissa (Valtioneuvosto 2023, 93; UKK-instituutti 2025b).

Paikallinen esimerkki: Liikuntapolku Nokian varhaiskasvatuksessa

Nokialla on kehitetty varhaiskasvatuksen tarpeisiin soveltuva Liikuntapolku-työväline tukemaan lasten fyysisen aktiivisuuden seurantaa ja motoristen taitojen kehittymistä. YAMK-opinnäytetyönä tehdyssä soveltavassa laadullisessa tutkimuksessa tarkasteltiin Nokian kaupungin varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia Liikuntapolusta. Tulokset osoittavat, että kolme vuotta sitten hankkeessa kehitetty Liikuntapolku sisältää runsaasti vahvuuksia, mutta myös joitakin kehittämistarpeita. (Mäkinen 2025.)

Nokian kaupungin varhaiskasvatuksen opettajat kuvasivat myönteisiä käyttökokemuksia erityisesti Liikuntapolun sisältämistä motoristen taitojen kartoituksista sekä Liikuntapolun avulla tehdystä yhteistyöstä lasten liikkumisen edistämiseksi. Liikuntapolkua hyödynnettiin monipuolisesti varhaiskasvatuksen liikuntakasvatuksen suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin tukena. Soveltavan laadullisen tutkimuksen perusteella käyttäjäkokemuksia voidaan hyödyntää Liikuntapolun jatkokehittämisessä. (Mäkinen 2025.) Liikuntapolun vahvuuksien laajentaminen koko Nokian kaupungin varhaiskasvatukseen edistäisi lasten hyvinvointia ja lisäisi fyysistä aktiivisuutta yhdenvertaisesti, mikä tukee kestävän kehityksen tavoitteena olevaa eriarvoisuuden vähentämistä (Suomen YK-liitto).

Lähteet

Byman, A., Stalchenko, N., Vanhala, A., Tähti, P., Makkonen, T., Tervaniemi, M. & Aunio, P. 2025. Associations of executive functions with physical activity and sedentary time in children aged 5–7 years: a multi-methodological pilot study. Child Neuropsychology, 1–30. Viitattu 4.12.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1080/09297049.2025.2509911

Jylänki, P. 2023. Päiväkoti-ikäisten lasten kognitiivisia ja varhaisia akateemisia taitoja voidaan tukea liikkumisella. Sivista. Blogikirjoitus. Viitattu 4.12.2025. Saatavissa https://www.sivista.fi/blogi/pinja-jylanki-paivakoti-ikaisten-lasten-kognitiivisia-ja-varhaisia-akateemisia-taitoja-voidaan-tukea-liikkumisella/

Mehtälä, A., Sääkslahti, A., Asunta, P., Hakonen, H., Kukko, T., Kulmala, J., Kämppi, K. & Tammelin, T. 2024. Pienten lasten liikunnan ilo, fyysinen aktiivisuus ja motoriset taidot Suomessa. Piilo-tutkimuksen tuloksia 2023. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2024:10. Viitattu 1.12.2025. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-739-0

Mäkinen, M. 2025. Nokian kaupungin varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia Liikuntapolusta. YAMK-opinnäytetyö, sosiaali- ja terveysala. Tampere. Viitattu 27.11.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120633155

Opetushallitus. 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. Määräykset ja ohjeet 2022: 2a. Viitattu 27.11.2025. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_2.pdf

Suomen YK-liitto. Kestävä kehitys. Viitattu 27.11.2025. Saatavissa https://www.ykliitto.fi/kestava-kehitys

Tammelin, T., Iljukov, S. & Parkkari, J. 2015. Kasvuikäisten liikunta. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2015. 131 (18), 1707–1712. Viitattu 1.12.2025. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo12429

UKK-instituutti. 2025a. Esimerkki sosioekologisista malleista: paikallaanolon vähentäminen. Viitattu 4.12.2025. Saatavissa https://ukkinstituutti.fi/elintapaohjaus/edistamismallit/liikkumisen-edistamisen-lahtokohtia/sosioekologiset-mallit/

UKK-instituutti. 2025b. Liikunta vaikuttaa lapsen ja nuoren kehitykseen. Viitattu 1.12.2025. Saatavissa https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-vaikutukset/liikunta-ja-lapsen-ja-nuoren-kehittyminen/

Unicef. Lapsen oikeuksien sopimus: tiivistelmä. Viitattu 27.11.2025. Saatavissa https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien-sopimus-tiivistettyna/

Valtioneuvosto. 2023. Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Valtioneuvoston julkaisuja 2023: 58. Viitattu 2.12.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8

Varhaiskasvatuslaki 13.7.2018/540. Finlex. Viitattu 27.11.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2018/540

Kirjoittajat

Meri Mäkinen valmistuu sosionomiksi (YAMK) LABin Kuntoutuksen ja liikunnan integraatio -koulutusohjelmasta. Hän työskentelee varhaiskasvatuksen opettajana ja on erityisen kiinnostunut lasten liikkumisesta, liikuttamisesta ja varhaiskasvatuksen liikunnallisten toimintatapojen kehittämisestä.

Sari Soutukorva (TtM, AmO, ft, väitöskirjatutkija) on LABin Hyvinvointiyksikön lehtori ja Fyysinen aktiivisuus ja toimintakyky -tutkimusryhmän jäsen. Hän on kiinnostunut tutkimaan ja kehittämään työelämää ja työhyvinvointia.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/801535 (CC0)