Varhaiskasvatuksen aloituksessa onnistuminen tukee sekä lasta että huoltajaa

Varhaiskasvatuksen aloitus on koko perheen siirtymävaihe, jolloin paitsi lapset, myös huoltajat kokevat usein jännitystä ja epävarmuutta. Onnistunut alku varhaiskasvatuksessa edellyttääkin luottamuksellista yhteistyötä varhaiskasvattajan kanssa. Millä keinoilla voidaan tukea perheitä ja rakentaa myönteinen pohja lapsen varhaiskasvatuksen polulle, on tarkastelun arvoinen asia.

Kirjoittajat: Talvikki Tala & Mari Mynttinen

Varhaiskasvatuksen aloitus koskettaa monia perheitä. Se voi olla herkkä ja merkityksellinen vaihe niin lapselle kuin huoltajalle. (Ahonen 2023; Heinonen ym. 2016.) Useimmiten varhaiskasvatus aloitetaan lapsen ollessa alle kolmevuotias. Suomessa vuonna 2024 alle kolmevuotiaista lapsista 42 % osallistui varhaiskasvatukseen. (Tilastokeskus 2023.) Varhaiskasvattajan tehtävänä on tukea lasta ja huomioida huoltajat tässä prosessissa (Opetushallitus 2022). Huoltajan ja varhaiskasvattajan välisellä kasvatusyhteistyöllä on kiistaton merkitys laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumisessa. Onnistuessaan kasvatusyhteistyö voi tukea lapsen kasvua ja kehitystä koko hänen päiväkotiaikansa. (Varhaiskasvatuslaki 540/2018; Hujala ym. 2020.)

Luottamus ja turvallisuus kasvatusyhteistyön ytimessä

Varhaiskasvatuksen aloituksen aikana huoltajat voivat tarvita tukea kokiessaan jännitystä ja epävarmuutta tulevaa kohtaan (Heinonen ym. 2016; Korhonen & Lithén 2019). Kasvatusyhteistyön rakentuminen edellyttää vuorovaikutusta, luottamuksellisuutta, avointa keskustelua, keskinäistä kunnioitusta sekä huoltajan asiantuntemuksen tunnustamista oman lapsensa suhteen (Opetushallitus 2022; Hujala ym. 2020). Huoltajan ja varhaiskasvattajan välinen luottamus rakentuu pienistä arjen hetkistä, kuten rauhallisista kohtaamisista ja huoltajan kokemuksesta siitä, että arki varhaiskasvatuksessa sujuu hyvin (Heinonen ym. 2016).

Varhaiskasvatuksen aloituksen pehmeä lasku ja aloituskeskustelu tukevat siirtymävaihetta lisäten sekä lapsen että huoltajan turvallisuuden tunnetta (Heinonen ym. 2016; Helenius & Lummelahti 2018). Huoltajat peilaavat kokemuksiaan siihen, miten heidät ja heidän lapsensa kohdataan, sekä siihen, kuinka joustavasti arki alkaa rakentumaan (Marwick ym. 2020).

Huoltajien odotukset ja kokemukset varhaiskasvatuksen aloituksesta

Huoltajalla voi olla monenlaisia huolia varhaiskasvatuksen aloituksen suhteen, kuten huoli lapsen turvallisuuden tunteesta, sopeutuuko lapsi ryhmään tai saako hän riittävästi syliä, lohdutusta ja aikaa. Huoltaja saattaa pohtia uuden arjen ja rytmin rakentumista tai sitä, miten lapsi kestää erossa oloa. Uusi tilanne voi tuoda ristiriitaisia tuntemuksia, sillä lapsen käytös saattaa vaihdella ryhmään, rytmiin ja rutiineihin sopeutumisen aikana. (Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2024; Marwick ym. 2020.)

LAB-ammattikorkeakoulussa toteutetun YAMK-opinnäytetyön mukaan huoltajilla on odotuksia kasvattajien ammattitaitoon, päiväkodin ohjeistuksiin ja aikatauluihin sekä huoltajien ja päiväkodin väliseen viestintään liittyen. Huoltajien kokemukset varhaiskasvatuksen aloituksesta osoittavat, että arki lähtee usein sujumaan hyvin koko perheen näkökulmasta. Huoltajat pystyvät luottamaan siihen, että lapsen päiväkotipäivä on turvallinen. Tämä mahdollistaa huoltajan keskittymisen omiin velvollisuuksiin, kuten työhön. (Tala, 2025.)

Miten varhaiskasvattaja voi tukea huoltajaa?

Talan (2025) opinnäytetyö vahvistaa aiempaa tietoa siitä, että huoltajien tukeminen varhaiskasvatuksen aloitusprosessissa alkaa jo ennen varhaiskasvatuksen aloitusta. Tutustumisvaiheen tavoitteena on rauhallinen ja kiireetön kohtaaminen yhteisymmärryksen ja luottamuksen syntymiseksi (Rutanen & Laaksonen, 2020). Perheeltä saatujen ennakkotietojen kerääminen ja käsittely tukevat sujuvaa siirtymää. Tutustumismahdollisuudet kasvatushenkilöstöön ja -ympäristöön lisäävät lapsen ja huoltajan turvallisuuden tunnetta. Selkeällä ohjeistuksella ja viestinnällä tuetaan huoltajien mahdollisuuksia saada konkreettista, ymmärrettävää ja saavutettavaa tietoa. (Tala, 2025.)

Tiedonkulun turvaamiseksi varhaiskasvattaja pyrkii vastavuoroiseen viestintään huoltajan kanssa. Lapsen päivästä ja kokemuksista kertominen sekä emotionaalinen tuki, jossa kannustetaan huoltajaa omien tuntemusten esiin tuomiseen, auttaa vastaamaan huoltajien tarpeisiin. (Tala, 2025.) Yhtenevästi Hujala ym. (2020) kanssa Talan (2025) opinnäytetyössä todetaan, että huoltajan aito kuuleminen tarjoaa heille tarkoituksenmukaista tukea. Kun tunteet ja toiveet huomioidaan aidosti, elämänmuutos muotoutuu myönteiseksi ja yhteistyö rakentuu vahvalle pohjalle koko varhaiskasvatuksen ajaksi (Hujala ym. 2020).

Varhaiskasvatuksen aloittavia perheitä voidaan tavoittaa myös sosiaalisten median kautta, jossa on mahdollista tarjota tietoa varhaiskasvatuksen aloitusprosessista ja varhaiskasvatuksesta. Tämä voi lisätä huoltajien myönteistä suhtautumista varhaiskasvatukseen, helpottaa lähestymistä aiheeseen ja madaltaa kynnystä varhaiskasvatuksen aloittamista kohtaan. (Tala, 2025.)

Kasvatusyhteistyötä onnistuneen varhaiskasvatuksen aloittamiseksi

Kasvatusyhteistyö ja vastuun jakaminen sidosryhmien kesken mahdollistaa onnistuneen varhaiskasvatuksen aloittamisen. Varhaiskasvattajan toiminnalla on suuri merkitys siinä, kuinka turvalliseksi ja luottamukselliseksi siirtymä varhaiskasvatukseen muodostuu (Opetushallitus 2022). Huomionarvoista on, että usean ammattilaisen yhteistyö mahdollistaa moninaisten suhteiden vahvistumisen lasten, perheiden ja varhaiskasvattajien kesken. Suomessa varhaiskasvatuksen luonteeseen kuuluukin tiimissä toteutettava kasvatusyhteistyö, jossa pienryhmään nimetään koordinoija eli vastuukasvattaja. Yhtenevästi Rutasen & Laaksosen (2020) kanssa voidaan todeta, että käytäntöjen kehittämiseksi tarvitaan lisää varhaiskasvatuksen aloituksen tutkimusta.

Lähteet

Ahonen, L. 2023. Tiimin voima varhaiskasvatuksessa. Jyväskylä: PS-kustannus.

Heinonen, H., Iivonen, E., Korhonen, M., Lahtinen, N., Muuronen, K., Semi, R. & Siimes, U. 2016. Lasten oikeudet ja aikuisten vastuut varhaiskasvatuksessa. Jyväskylä: PS-kustannus.

Helenius, A. & Lummelahti, L. 2018. Varhaiskasvatus – perusteita. Helsinki: BoD – Books on Demand.

Hujala, E., Fonsén, E. & Vlasov, J. 2020. Varhaiskasvatuksen laadun arviointi ja pedagoginen kehittäminen. Teoksessa Hujala, E., Turja, L. (toim.) Varhaiskasvatuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus.

Korhonen, M. & Lithén, H. 2019. Päiväkoti alkaa, tervetuloa! Opas varhaiskasvatukseen siirtyvän lapsen vanhemmille. Viitattu 15.12.2025. Saatavissa https://vanhempainliitto.fi/wp-content/uploads/2021/06/Paivakoti-alkaa-tervetuloa_verkkoversio-2021.pdf

Opetushallitus 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. Viitattu 15.12.2025. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_2.pdf

Rutanen, N. & Laaksonen, K. 2020. Äitien luottamuksen rakentuminen kasvattajiin varhaiskasvatuksen aloituksessa. Journal of Early Childhood Education Research. Vol. 9(2), 349–372. Viitattu 15.12.2025. Saatavissa https://journal.fi/jecer/article/view/114137

Tala, T. 2025. Varhaiskasvatuksen aloituksen odotukset ja kokemukset huoltajien näkökulmasta – miten varhaiskasvatuksen opettaja voi tukea perheitä varhaiskasvatuksen aloituksessa. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaaliala. Viitattu 15.12.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121536207

Tilastokeskus 2023. Varhaiskasvatukseen osallistuneiden lasten osuus kasvoi vuonna 2022. Viitattu 15.12.2025. Saatavissa https://stat.fi/julkaisu/cl8l48a1oj27m0dukvmlyq0wd

Varhaiskasvatuslaki 540/2018. Finlex. Viitattu 15.12.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2018/540

Kirjoittajat

Talvikki Tala valmistui LAB-ammattikorkeakoulusta sosionomiksi (YAMK) (lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen) ja työskentelee varhaiskasvatuksen opettajana.

Mari Mynttinen on TtT, sh/th, AmO ja työskentelee LAB-ammattikoulussa lehtorina.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/750984 (CC0)