”Lomalta lomalle” on arjen sisään rakentuvaa matkailua. Tällaisessa matkailussa on mahdollisuus yhdistää työn ja vapaa-ajan parhaat puolet kotimaassa tai ulkomailla – kuten aurinkorannikolla. Tyypillistä sisältöä tähän vapaa-ajan arkeen on tehdä matkoja lähiseudulle ja lähteä ikään kuin lomalta lomalle. Tämä lisää matkailualan palvelujen paikalliskysyntää ja mahdollisuuksia yritystoimintaan kotimaassa ja ulkomailla.
Kirjoittaja: Ilkka Lehtola
Arjen uudelleenrakentaminen – Elämäntapamuuton voimaannuttava vaikutus
Pandemia toi mukanaan siirtymän kohti etätyötä ja monipaikkaista elämäntapaa. Asuminen ulkomailla kytkeytyy ilmiönä kansainvälisiin elämäntapamuuttojen (lifestyle migration) ja asuntomatkailun (residential tourism) tutkimustrendeihin. Monipaikkainen työskentely, asuminen ja matkailu luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Kun ihminen muuttaa osaksi vuotta ulkomaille, syntyy uudenlainen välitilan identiteetti turistin ja asukkaan välillä. Arki rakentuu paikan käytäntöjen, palvelurutiinien ja sosiaalisten suhteiden kautta. (Wang & Bai 2025). Arki voi muodostua aktiivisemmaksi ja kiireettömämmäksi kuin kotimaassa — osin ilmaston, kulttuurin ja palvelujen saavutettavuuden vuoksi.
Aurinkorannikolla elävä vapaa ajan asukas rakentaa arkeaan aivan eri tavoin kuin pohjoisessa ilmastossa. Päivittäinen elämä muotoutuu lämpimän sään, valon, palvelujen saavutettavuuden ja uudenlaisten rutiinien ympärille. Samalla Aurinkorannikon infrastruktuuri ja palvelut tukevat monien kokemusperäistä käsitystä kiireettömästä mutta aktiivisesta elämäntavasta. (Verde Property Group 2025).
Päivän rytmi – valon ja sään ohjaama arki
Aurinkorannikon päivät alkavat tyypillisesti aikaisin ja ulos hakeudutaan jo aamuvarhaisella. Tällainen ympäristö lisää fyysistä aktiivisuutta, sillä luonnon ja ulkotilojen saavutettavuus kannustaa liikkumaan enemmän kuin kotimaassa sekä myös kuluttamaan palveluja enemmän. (Czarnecki et al. 2021). Aamukahvi nautitaan usein rantakahvilassa – tapa, joka ei ole vain kulutusta, vaan myös merkittävä osa paikan tuntuun liittyvää arjen rakentamista. (Verde Property Group 2025).
Aurinkorannikolla palvelut ovat lähellä ja mahdollistavat spontaanin asioinnin . Palvelut – apteekit, kahvilat, pienet ruokakaupat, ravintolat ja harrastepaikat – ovat kävelymatkan päässä. Matkailupalveluihin liittyminen on myös helppoa näillä ns. residential tourism alueilla. Palvelujen saavutettavuus onkin yksi keskeisistä hyvinvointielementeistä ja syy elämäntapamuuttoihin. (Frost 2025)
Aurinkorannikon illat kuluvat usein ulkona – kävelyillä, ravintoloissa tai yhteisöllisissä tapahtumissa. Hämärä tulee hitaasti, ja ilmasto mahdollistaa ulkoilmaelämän suuremman osan vuodesta. Tämä lisää kiireettömyyden tunnetta ja vähentää sisätiloihin sidottua elämää, joka monille pohjoismaalaisille on arkea.
Päivärutiineihin liitetään myös kotimaassa haaveiltuja sisältöjä – tuoreiden vihannesten ostamista läheisestä vihanneskaupasta, tuoreiden leipä- ja leivonnaistuotteiden ostamista leipomokahviloista. Itse valmistettavien ruokien raaka-aineiksi noudetaan kotimaassa harvemmin saatavissa olevia tuotteita kuten äyriäisiä tai paikallista kalaa.
Sosiaalinen arki: yhteisöllisyys ja valikoivat verkostot
Lifestyle muuttajien sosiaaliset suhteet muodostuvat usein valikoivasti: ulkomaalaiset, erityisesti pohjoismaalaiset, muodostavat keskeisen vertaistukiverkoston, mutta osa asukkaista kiinnittyy myös paikallisiin yhteisöihin. (Rehmeiero 2025). Arkeen kuuluvat ystävien tapaaminen kahvilassa tai ravintolassa, suomalaisten yhteisöjen tapahtumat, paikallisten markkinoiden kiertely sekä yhteiset retket lähikaupunkeihin ”lomalta lomalle”.
Suomalaisten ylläpitämät ravintolat tai skandinaaviset ravintolat tarjoavat pohjoismaista saapuville matalan kynnyksen tapaamispaikan. Ravintolat voivat tarjota myös muille paikallisille yhteisöille tilat järjestää esityksiä, liikunnallisia aktiviteetteja ja kursseja, joissa tutustutaan paikallisiin raaka-aineisiin sekä ruokakulttuuriin ja valmistetaan yhdessä ruokaa. Ravintola Kukko toimii suurimpana suomalaisena tapahtumaravintolana Espanjassa ja sen sijainti Centro Finlandian yhteydessä tekee siitä tärkeän suomalaisten palvelukeskuksen osan. (Ravintola Kukko 2026.)
”Lomalta lomalle” – arjen sisään rakentuva matkailu
Monet vapaa ajan asukkaat kertovat, että vaikka he asuvat jo ”lomaparatiisissa”, syntyy tarve lähteä pienille retkille lähialueille. Tällaiset lyhyet lähimatkat lisäävät paikkaan kiinnittymistä, arjen variaatiota ja hyvinvointia. (McKinsey 2024). Vaikka uusi ympäristö on sinänsä lomamainen, sen eksoottisuus normaalistuu nopeasti. Tällöin syntyy tarve tehdä pieniä retkiä lähikyliin, nähtävyyksiin ja luontokohteisiin.
Tätä ilmiötä voidaan tarkastella mikromatkailun (micro tourism) käsitteen kautta. Mikromatkailu yleistyi 2020 luvulla, erityisesti pandemian jälkeen, kun lyhyet, paikalliset matkat toivat kiinnittymistä lähiympäristöön ja tarjosivat vaihtelua arkeen (McKinsey 2024). Mikromatkailun tuoreena ilmiönä on Staycation ilmiö, joka on tapa viettää lomaa omassa kodissa tai sen lähialueilla ilman pitkää matkustamista. Staycation tarjoaa mahdollisuuden irrottautua arjesta lyhyillä, spontaanisti toteutettavilla paikallislomilla. (OECD 2022). Staycationin on todettu tuottavan huomattavia hyvinvointivaikutuksia ja ilmiötä pidetään myös osana kestävää matkailua ja paikallistalouden vahvistamista. (McKinsey 2024).
Näiden mikromatkailumuotojen erona on se, että Staycation on kotona tai lähellä vietetty loma, joka korostaa helppoutta ja paikallisia elämyksiä. ”Lomalta lomalle” taas syntyy, kun ulkomailla pidempään oleskeleva hakee vaihtelua lyhyillä lähiretkillä.
Molemmilla matkailumuodoilla on myös toimintaympäristölleen positiivisia taloudellisia vaikutuksia. Staycation vahvistaa kotiseudun taloutta, koska kulutus jää paikallisille yrityksille ja toimii kriisiaikana talouden elvyttäjänä. ”Lomalta lomalle” hajauttaa kulutusta useisiin lähialueisiin vapaa‑ajan asukkaiden retkien kautta, hyödyttäen esimerkiksi pieniä matkailukohteita ja palveluja laajemmin.
Staycation ja “lomalta lomalle” tutkimuskohteina
Staycation ja ”lomalta lomalle” ovat tärkeitä tutkimusaiheita, koska ne kuvaavat matkailun muutosta kohti paikallisuutta, monipaikkaisuutta ja arjen joustavuutta. Staycation korostaa kriisien aikana yleistynyttä kotiseutumatkailua, joka tukee hyvinvointia ja paikallistaloutta. ”Lomalta lomalle” puolestaan paljastaa lifestyle‑muuttajien arjen dynamiikan: kun uusi ympäristö arkipäiväistyy, lyhyet retket lisäävät hyvinvointia ja kulutusta lähialueilla sekä tukevat pienempiä matkailukohteita. Molemmat ilmiöt avaavat näkökulmia identiteettiin, kulttuuriseen kiinnittymiseen, matkailun talousvaikutuksiin ja kestävyyteen. (Petzold 2019).
Molemmista ilmiöistä voidaan johtaa selkeitä ja tavoitettavia kuluttajien kohderyhmiä. Nämä kohderyhmät ovat usein varakkaita, vapaa-ajan ja erityisesti matkailupalveluja käyttävä kohderyhmä. Kohderyhmä on aktiivinen sosiaalisen median ryhmissä, joissa tuodaan esille paikallisia vapaa-ajan kokemuksia ja tarjontaa. Mikromatkailun vaikutusten selvittäminen tarjoaa mahdollisuuksia uudenlaisten liiketoimintamahdollisuuksien toteamiseen ja kaupallistamiseen. Tämä tukee erityisesti LAB AMK: n liiketoiminta -toimialan strategisia tavoitteita.
Matkailijan hybridi‑identiteetti: vapaa‑ajan asuminen ja “lomalta lomalle” uuden liiketoiminnan ajurina
Vapaa‑ajan asuminen ulkomailla synnyttää hybridi‑identiteetin turistin ja asukkaan välille, ja arki rakentuu uudenlaisista rutiineista, sosiaalisista suhteista ja paikan käytännöistä. Lifestyle‑muuttoon liittyy monipaikkaisuus ja arjen joustavuus, mikä näkyy aktiivisempana ja kiireettömämpänä elämäntapana lämpimässä ilmastossa.
Kun uusi ympäristö arkipäiväistyy, syntyy tarve tehdä lyhyitä retkiä lähialueille – “lomalta lomalle” – mikä lisää hyvinvointia, vahvistaa kiinnittymistä ja rikastaa arkea. Staycation‑ ja mikromatkailuilmiöt kertovat matkailun muutoksesta kohti paikallisuutta, keveyttä ja kestävyyttä. Aurinkorannikon kohteista erityisesti Fuengirola tarjoaa hyvä edellytykset ”lomalta lomalle” elämäntilanteen matkailukokemukselle. Tätä tukee monet kaupalliset matkailupalvelut, hyvät kulkuyhteydet ja saavutettavuus, mm. lentäen ja luotijunalla. Näiden matkailupalvelujen jalostaminen paikallisuus ja vastuullisuus huomioiden, tarjoaa mahdollisuuden tutkia ja jalostaa uutta liiketoimintaa.
Lähteet
Czarnecki, A., Dacko, A. & Dacko, M. 2021. Changes in mobility patterns and the switching roles of second homes as a result of the first wave of COVID-19. Journal of Sustainable Tourism. Viitattu 23.3.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1080/09669582.2021.2006201
Frost, R. 2025. Pandemic-Era Residential Mobility – Examining Temporary Shifts and Enduring Trends. Viitattu 23.3.2026. Saatavissa https://www.jchs.harvard.edu/sites/default/files/research/files/harvard_jchs_pandemic_migration_frost_2025.pdf
McKinsey. 2024. What is the future of travel? Viitattu 23.3.2026. Saatavissa https://www.mckinsey.com/featured-insights/mckinsey-explainers/what-is-the-future-of-travel
OECD. 2022. OECD Tourism Trends and Policies 2022. Viitattu 23.3.2026. Saatavissa https://www.oecd.org/en/publications/oecd-tourism-trends-and-policies-2022_a8dd3019-en/full-report/tourism-trends-and-policies-for-recovery_d9223b85.html
Petzold, K. 2019. Migration, Commuting, or a Second Home? Insights from an Experiment Among Academics. Viitattu 23.3.2026. Saatavissa https://link.springer.com/article/10.1007/s10680-019-09529-w
Ravintola Kukko. 2026. Ruokaa, juomaa ja elämyksiä aamusta iltaan. Viitattu 23.3.2026. Saatavissa https://www.kukkorestaurante.com/
Rehmeiero , M. 2025. Moving to the Costa del Sol: A Guide for Expats. Viitattu 23.3.2026. Saatavissa https://costablog.com/moving-to-the-costa-del-sol-a-guide-for-expats/
Wang, X. & Bai, K. 2025. Place practices and identity construction of tourism lifestyle entrepreneurs. International Journal of the Sociology of Leisure. Viitattu 23.3.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s41978-025-00189-1
Verde Property Group. 2025. The Expat’s Costa del Sol: Why Southern Spain Has Become Europe’s Most Desirable Relocation Destination. Viitattu 23.3.2026. Saatavissa https://verdepropertygroup.com/expat-life-costa-del-sol-guide-relocating-spain/
Kirjoittaja
Ilkka Lehtola toimii matkailu- ja ravitsemisalan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä.
Artikkelikuva: Ilkka Lehtola
Viittausohje
Lehtola, I. 2026. Vapaa ajan asuminen ulkomailla ja ”lomalta lomalle” -mentaliteetti luovat mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/vapaa-ajan-asuminen-ulkomailla-ja-lomalta-lomalle-mentaliteetti-luovat-mahdollisuuksia-uuteen-liiketoimintaan/