Valmistuvan sairaanhoitajan hyvät työelämävalmiudet vahvistavat alalla pysymistä

Sairaanhoitajakoulutus valmistaa opiskelijoita kohtaamaan terveydenhuollon jatkuvasti muuttuvat tilanteet. Työelämävalmiudet ovat keskeinen osa koulutusta, ja niiden kehittäminen on tärkeää, jotta sairaanhoitajat voivat toimia ammattitaitoisesti erilaisissa työympäristöissä. Tässä artikkelissa pohditaan, miten koulutuksen aikana pitäisi tukea työelämävalmiuksia.

Kirjoittaja: Katja Kylliäinen

Hyvinvointialueiden ja korkeakoulujen välinen yhteistyö

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on selvittänyt kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien tarpeen vuosille 2024–2028. Yhteistyö- ja hyvinvointialueet valmistelevat korkeakouluyhteistyötä, jotta hoitohenkilöstön riittävyys ja asiantuntijuus varmistetaan tulevaisuudessa. Tässä ollaan vielä eri vaiheissa eri alueilla ja valmistelu on vielä kesken suurimmalla osalla. Yhteistyötä hyvinvointialueen ja korkeakoulujen kesken tehdään erilaisissa hanke-, kehittämis- ja suunnittelufoorumeissa. Yhteistyöalueilla ei ole vielä perustettu hyvinvointialueiden, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa yhteistyöelimiä. (Karhe ym. 2024.)

Yhteistyön merkitys korostuu tulevina vuosina, kun sairaanhoitajien veto- ja pitovoimaa pyritään kehittämään Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä, vastavalmistuneiden haastattelussa korostettiin sen tärkeyttä, että opettaja tuntee työelämän odotukset ja käytännöt ja huomioi tämän jo koulutuksessa. (Weiste ym. 2025.)

Työelämätaitojakin voi opettaa

Työelämätaitoihin liittyy erityisesti vuorovaikutustaidot. Sairaanhoitajien koulutuksessa se on keskeinen osaamisalue. Siitä syystä vuorovaikutustaitojen kehittämistä tulee edistää koulutuksen aikana eri näkökulmista. Ensisijaisesti asiakkaiden ja potilaiden kohtaamisessa hyvät vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä, mutta myös työyhteisön toimivuudessa niistä on hyötyä. Tiedetään, että esimerkiksi psykologinen turvallisuus työyhteisössä auttaa erityisesti nuoria hoitajia pysymään työssä ja alalla (Weiste ym. 2025). Opiskelun aikana voidaan kehittää ymmärrystä psykologisen turvallisuuden merkityksestä sekä teoriassa että käytännön tasolla; opettaja voi pyrkiä luomaan tällaisen ilmapiirin opiskelijoille, jolloin se on siirrettävissä työelämään mallioppimisen kautta. Koulutuksen aikana on mahdollisuus vahvistaa tulevien sairaanhoitajien ammatti-identiteettiä ja -ylpeyttä, jolloin he todennäköisesti pysyvät alalla ja haluavat kehittää osaamistaan myös jatkossa.

Opettajat ammatti-identiteetin vahvistajina

Opettaja ohjaa opiskelijoita kehittämään omaa ammatillista osaamistaan ja itsenäistymään hoitotyön ammattilaisina. Hän antaa palautetta, kannustaa ja auttaa opiskelijoita tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehityskohteensa. Erityisesti käytännön harjoittelussa ja simulaatio-opetuksessa tämä on tärkeää. Opettajan omat kokemukset ja erityisesti positiiviset asiat ja tilanteet sairaanhoitajan työssä voivat olla opiskelijoille juuri niitä helmiä koulutuksen aikana, jotka jäävät mieleen ja vahvistavat ammatti-identiteettiä. Opettajalla on hyvä olla riittävästi käytännön kokemusta sekä ajantasaista tietoa käytännön työelämästä, jotta hän voi tukea opiskelijoita. STM:n haastattelun mukaan opiskelijat kokivat tärkeäksi, että opetus vastaa realistisesti käytännön työn vaatimuksia ja että odotukset osaamisvaatimuksista ovat realistisia (Weiste ym. 2025).

Digitalisaatio osana sairaanhoitajan työtä

Erityisesti digitalisaatio on tällä hetkellä sairaanhoitajan työssä keskeinen osaamisalue. Se on ollut sitä jo useamman vuoden, mutta edelleen puuttuu kokonaiskuva sairaanhoitajien tekemästä digitaalisesta asiakastyöstä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2023 tekemän tutkimuksen mukaan 29 % sairaanhoitajista toteutti digitaalista asiakastyötä. Digitaalista asiakastyötä tekevät sairaanhoitajat toteuttivat useimmiten ei-reaaliaikaista asiakasviestintää. (Kainiemi ym. 2023.) Digitalisaatio-osaamista tarvitaan myös asiakas- ja potilasohjauksen yhteydessä, sillä sitä on tarjolla paljon digitaalisessa muodossa. Molemmissa tapauksissa sairaanhoitajalta vaaditaan hyviä vuorovaikutus- ja ohjaustaitoja. Erityisesti eri ihmisten yksilöllisten kykyjen ja taitojen ymmärtäminen on tärkeää. Koulutuksen aikana onkin olennaista edelleen keskittyä tämän perustaidon opettamiseen ja osata ottaa se huomioon myös digitalisaation näkökulmasta.

Opettaja vai sairaanhoitaja

Sairaanhoitajalta vaaditaan monipuolisia taitoja ja tietoja työelämässä. Näiden valmiuksien kehittäminen on keskeistä, jotta sairaanhoitajat voivat tarjota korkealaatuista hoitoa ja vastata terveydenhuollon tulevaisuuden haasteisiin. Toisinaan opettajana tuntuu, ettei kaikkia sairaanhoitajan osaamisvaatimuksia ehdi koulutuksen aikana käsitellä riittävästi. Opettajan rooli on siis tärkeä; ehkä keskeistä onkin muistaa, että myös opettajan työssä hyvät vuorovaikutustaidot ovat olennaisia. Luomalla turvallisen oppimisympäristön ja olemalla helposti lähestyttävä voi tukea monen opiskelijan itseluottamusta. Monesti on hyvä kaivaa esille oma sairaanhoitajan identiteetti ja asettautua samaan rooliin opiskelijoiden kanssa. Realistinen pohdinta ja ratkaisujen löytyminen haastaviin tilanteisiin yhdessä luovat me-henkeä; työelämä voi olla vaativaa, mutta myös antoisaa ja kaikilla on vastuunsa työssä viihtymisessä. Opettajilla on todellakin tärkeä rooli tukiessaan opiskelijoita alalle siirtymisessä ja monenlaisten työelämätaitojen kehittämisessä.

Lähteet

Kainiemi E., Kyytsönen M, Kaihlanen A.,Virtanen L., Heponiemi T. & Vehko T. 2023. Sairaanhoitajat digitaalisen asiakastyön tekijöinä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Helsinki: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimuksesta tiiviisti 56/2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-212-9

Karhe, L., Nygren, P. & Kirkonpelto, T-M. 2024. Kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien ennakoitu tarve vuosille 2024–2024. Selvitystyö. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:9. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5600-1

Weiste, E., Korkiakangas, E., Olakivi, A., Raijas, M., Pelkonen, E., Koivisto, T., Seppänen, L. & Heikura, T. 2025. Selvitys keinoista kannustaa alalta poistuneita, työttömiä ja eläkkeellä olevia lähi- ja sairaanhoitajia sekä alan opiskelijoita sosiaali- ja terveysalan työhön. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2025:8. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4432-9