Valmistautuminen, vuorovaikutus ja rohkeus – mitä työhaastattelu-simulaatiot opettivat?

Työhaastattelu voi olla jännittävä tilanne, erityisesti silloin kun haastateltavan äidinkieli ei ole suomi. Kielellisten haasteiden lisäksi kulttuuriset tekijät, kuten katsekontakti, kättely ja pukeutuminen, voivat herättää epävarmuutta. Elma 2.0 -hankkeessa toteutetut työhaastattelusimulaatiot tarjosivat maahanmuuttajataustaisille sairaanhoitajaopiskelijoille mahdollisuuden harjoitella näitä tilanteita turvallisesti ja oppia sanoittamaan omaa osaamista.

Kirjoittajat: Sari Lappalainen & Satu Wilson

Työhaastattelu on jännittävä tilanne varsinkin, jos haastateltavan äidinkieli ei ole suomi. Kielellisten haasteiden lisäksi mukaan tulevat kulttuurilliset tekijät. Miten kätellään vai kätelläänkö? Katsotaanko haasteltavaa silmiin vai vältetäänkö katsekontaktia? Miten pukeudutaan työhaastatteluun? Onko työhaastattelu osaamisen tenttaus- vai keskustelutilanne osaamisesta? Näitä kaikki asioita käsiteltiin maahanmuuttajataustaisille sairaanhoitajaopiskelijoille toteutettujen työhaastattelusimulaatioiden yhteydessä. Simulaatiot toteutettiin Elma 2.0 – Kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla -hankkeessa (LAB-ammattikorkeakoulu 2024) yhteistyössä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen HR-asiantuntijoiden kanssa.

Simulaatioharjoittelu oppimisen tukena

Simulaatioharjoittelussa jäljitellään mahdollisimman autenttista tilannetta, jossa opiskelijat voivat harjoitella turvallisesti työelämässä vastaan tulevia tilanteita. Simulaatiossa opiskelijat pääsevät harjoittelemaan teorian ja käytännön yhdistämistä ja kehittämään omia ajattelu-, päätöksenteko- ja palautteenantotaitojaan. Simulaatiopedagogiikka perustuu David Kolbin (2014) kokemuksellisen oppimisen teoriaan. Kokemuksellisessa oppimisessa on keskeistä oma aktiivinen toiminta, kokemus ja sen reflektointi. Kokemuksen analysointi on simulaatiopedagogiikassa keskeistä ja siihen yhdistyy myös ryhmässä tapahtuva tilanteen analysointi ja palautteen anto.

Työhaastattelujen simulointi kehittää opiskelijan itse- ja esiintymisvarmuutta. Työhaastattelu on jännittävä tilanne ja sen harjoittelu simulaatiossa vähentää esiintymisjännitystä ja lisää luottamusta omiin kykyihin. (Lindgren 2020.) Simulaatioharjoittelu antaa mahdollisuuden harjoitella selkeää kommunikointia, tilanteen mukaista reagointia ja oman osaamisen sanoittamista. Tämä on erityisen tärkeää työhaastatteluissa, joissa vuorovaikutustaidot vaikuttavat työhaastattelijan arvioon haastateltavan sopivuudesta työtehtävään.

Simulaatiot mahdollistavat tilanteiden arvioinnin ja vertaispalautteen saamisen omasta työhaastattelusta. Tämä kehittää kykyä tunnistaa omia vahvuuksia ja kehittämiskohteita. (Niemi ym. 2019.) Lisäksi kaikkien simulaatioon osallistujien kyky antaa palautetta kehittyy. Simulaatioon osallistuva ryhmä oppii myös toisiltaan kuullessaan, miten kukin opiskelija vastaa työhaastattelijan kysymyksiin ja mitä erilaisia kysymyksiä työhaastattelussa voi tulla esiin.

Simulaatio eteni kolmessa vaiheessa

Työhaastattelujen simulaatiot etenivät kolmessa vaiheessa. Orientaatiossa opiskelijoille oli opetustunti työhaastattelusta. Tunnilla käytiin läpi työhaastattelun vaiheet, yleisimpiä työhaastattelukysymyksiä Suomessa, miten kertoa omista vahvuuksista ja kehittämiskohteista, miten pukeutua työhaastatteluun, millaisia kysymyksiä työhaastattelussa haastattelija voi kysyä ja mitä kysymyksiä Suomen lainsäädännön mukaan työhaastattelussa ei saa kysyä. Tämän lisäksi opiskelijat valmistautuivat simulaatioon etsimällä todellisen työpaikkailmoituksen, johon he sitten simulaatiossa tulivat työhaastatteluun. Lista näistä työpaikkailmoituksista toimitettiin hyvinvointialueen HR-asiantuntijoille, jotka pystyivät valmistautumaan juuri näiden työpaikkojen työhaastatteluihin.

Simulaatiotilanteissa opiskelijat jaettiin viiden tai kuuden opiskelijan ryhmiin, joissa simulaatiot toteutettiin. Pienryhmillä pyrittiin lisäämään psykologista turvallisuutta simulaatiotilanteessa. Yksi simuloitu työhaastattelu kesti 5–10 minuuttia. Osa simulaatioista toteutettiin etäyhteyden kautta ja osa luokkatilassa. Jokainen opiskelija pienryhmässä oli kerrallaan haastateltavana ja muiden tehtävänä oli tarkkailla tilannetta.

Oppimiskeskustelu aloitettiin antamalla haastatellun opiskelijan ensin kertoa kokemuksestaan. Tämän jälkeen haastattelua tarkkailleet opiskelijat antoivat palautetta. Tarkkailijoilla oli käytössään tarkkailulomake, josta jokaiselle opiskelijalle jaettiin kaksi tarkkailtavaa asiaa. Tarkkailtavia asioita olivat esimerkiksi omien vahvuuksien ja kehittämishaasteiden kuvaaminen, itsensä esittely, kysymysten tekeminen ja miten haastateltava oli perehtynyt haettavaan työpaikkaan. Palautekeskustelun lopuksi haastattelija antoi myös palautetta haastateltavalle.

Opiskelijoiden kokemukset simulaatioista

Hyvä valmistautuminen nousi opiskelijoiden palautteissa tärkeimmäksi tekijäksi. Valmistautumisella opiskelijat tarkoittivat työnantajan ja tehtävän taustatietojen selvittämistä, omien vahvuuksien sanoittamista sekä haastattelukysymysten ennakointia. Opiskelijat kokivat, että valmistautuminen toi varmuutta esiintymiseen, auttoi hallitsemaan jännitystä. Myös se, että haastattelussa voi sanoa jännittävänsä, oli opiskelijoille uutta.

Simulaatiot opettivat opiskelijoille, kuinka tärkeää on tuoda oma osaaminen rohkeasti esille. Kielitaitosta, aiemmasta työkokemuksesta ja koulutuksesta kannattaa kertoa, vaikka ne eivät suoraan liittyisi haettavaan tehtävään. Opiskelijat oppivat myös kertomaan vahvuuksistaan ja kehittämishaasteistaan ja käyttämään konkreettisia esimerkkejä osaamisestaan.

Työhaastattelu antoi minulle arvokasta kokemusta siitä, miten esitellä omaa osaamistani ja vahvuuksiani. Opin sanoittamaan paremmin sitä, miksi olen kiinnostunut hakemastani tehtävästä.

Opiskelijat kokivat, että itse haastattelutilanteessa vuorovaikutustaidot ja ensivaikutelma ovat tärkeitä asioita huomioida. He oppivat kiinnittämään huomioita katsekontaktiin, puhetyyliinsä sekä kuuntelutaitoon. Lisäksi pukeutuminen, taustan neutraalius ja esiintymisen varmuus nousivat esiin opittuina asioina erityisesti videohaastatteluissa. Simulaatiot auttoivat harjoittelemaan työhaastattelun sanastoa ja rohkeutta myös kysyä asiaa haastattelijalta, jos jotain ei täysin ymmärrä. He kokivat oppineensa simulaatioiden avulla markkinoimaan omaa osaamistaan.

HR-asiantuntijoiden kokemuksia simulaatioista

Simulaatiohaastatteluista myös HR-asiantuntijat oppivat. Hoitoalan monimuotoistuessa on tärkeää, että haastattelijat osaavat toimia kulttuurisensitiivisesti ja käyttävät selkeää kieltä haastattelutilanteissa. Simulaatioharjoitusten avulla HR-asiantuntijat pystyivät reflektoimaan omaa toimintaansa ja tunnistamaan toimintatapoja, joiden avulla voidaan haastattelutilannetta kehittää positiiviseksi kokemukseksi haastateltavalle. Jos haastattelukokemus on positiivinen haastateltavalle, niin silloin haastattelija saa parhaan käsityksen haastateltavan sopivuudesta työtehtävään.

Selkeät sanavalinnat ja turhien täytesanojen ja fraasien välttäminen ovat haastatteluista erittäin tärkeitä. Simulaatioiden pohjalta on jo pilotoitu käytäntöä, jossa haastattelukysymykset lähetetään etukäteen haastateltavalle.

Simulaatiohaastatteluissa hyödynnettiin Elma 2.0 –hankkeen kanssa yhteistyössä kehitettyä haastattelurunkoa. Sen avulla haastattelusta saadaan strukturoitu ja selkeäkielinen ja se sisältää vaihtoehtoisia kysymyksiä, joita voi käyttää kysymysten ymmärtämisen varmistamiseksi. Näitä vaihtoehtoisia kysymyksiä käytettäessä voidaan huomioida haastateltavan kielitaito.

HR-asiantuntijat kokivat erityisen arvokkaaksi mahdollisuuden antaa rakentavaa palautetta opiskelijoille, jotta he voivat tulevaisuudessa tuoda osaamistaan esiin parhaalla mahdollisella tavalla työhaastatteluissa.

Yhteenveto

Työhaastattelusimulaatiot osoittautuivat tehokkaaksi menetelmäksi, joka tukee ammatillista identiteettiä ja parantaa valmiuksia siirtyä työelämään. Ne tarjoavat myös tärkeän tilaisuuden HR-asiantuntijoille kehittää omaa ammattiosaamista monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla.

Lähteet

LAB-ammattikorkeakoulu. 2024. Elma 2.0. Kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla. Viitattu 12.11.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/elma2

Lindgren, S. 2020. Satasairaalan yhteispäivystyksen henkilöstön kokemuksia simulaatioharjoituksista. YAMK-opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu, Kliinisen asiantuntijan koulutusohjelma. Viitattu 12.11.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120225546

Niemi, S., Kivinen, E., Takaluoma, M., Kräkin, M. & Pukarinen, E., 2019. Vaikuttavaa oppimista ja kehittämistä simulaatiolla. Lahden ammattikorkeakoulu. Viitattu 12.11.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-314-4

Kolb, D. A. 2014. Experiential learning: Experience as the source of learning and development. FT Press.

Kirjoittajat

Sari Lappalainen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön lehtorina Lahdessa ja Elma 2.0 –hankkeen asiantuntijana ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tutor opettajana.

Satu Wilson työskentelee HR-asiantuntijana Päijät-Hämeen hyvinvointialueella ja projektikoordinaattorina Elma 2.0 –hankkeessa.

Artikkelikuva: Teemu Leinonen