Uusia mahdollisuuksia ja uusia kohtaamisia työmarkkinoilla

Kohtaanto-ongelma työmarkkinoilla kasvaa edelleen työttömyydestä huolimatta. Se koskee koko Suomea etelästä pohjoiseen ja toimialoja palveluista raskaaseen teollisuuteen.

Kirjoittaja: Tarja Vahtokari

Hankkeet tukevat työvoimauudistuksen toteutusta

Työnantajat etsivät entistä enemmän työntekijöitä eri aloille ja vastaavasti työntekijöitä on entistä enemmän työttömänä. Myös alueelta poismuutto vaikeuttaa osaavan työvoiman saantia. Työ ja tekijät eivät siis kohtaa. (Borg 2023; Kukkonen 2024) Erilaisia työllistymiseen tähtääviä hankkeita ja työhakijoiden valmiuksia ottaa vastaan työtä on ollut viime vuosien aikana useita. Yksi suuri koko maan kattava hanke on käynnistynyt vuoden 2024 huhtikuussa (TEM 2024a). Alueellisia ja paikallisia hankkeita rahoitetaan muun muassa maakuntaliittojen toimesta. Yksi tällainen uuden toimintamallin sisältävä hanke on Plan B – kohti uusia mahdollisuuksia (LAB 2024). Toisaalta sekä työnantajat että työntekijät tarvitsevat myös helpotusta omaan toimintaansa ja tiedon saamiseen. Tämän takia on vuoden 2024 keväällä käynnistynyt ElinvoimaHUB-hanke. Tämä hanke pyrkii kokoamaan kaikki työllistymiseen liittyvät viranomaistahot saman katon alle, jolloin palvelut löytyvät yhdestä fyysisestä osoitteesta. (KEHY 2024).

Hanke on ajan hermolla, kun vetovastuu siirtyi valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa. (Kuntaliitto 2024, KELA 2024, TEM 2024a). Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien voimaanpanosta sisältää kolme eri lakia, mikä osaltaan kuvastaan asian monitahoisuutta:

1) laki työvoimapalveluiden järjestämisestä,

2) laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä,

3) laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain muuttamisesta. (Finlex 2025a; 2025b; 2025c)

Tämä tarkoittaa suurta muutosta aiempaan tilanteeseen verrattuna. Asiakkaan kannalta parasta on, että uudistus tuo palvelut lähemmäs asiakkaita. Jatkossa saman katon alta löytyvät esimerkiksi kunnan koulutuspalvelujen, elinkeinopalvelujen ja yhdyskuntarakentamisen lisäksi myös työvoimapalvelut. Kunnat tuntevat asukkaansa ja alueensa elinkeinoelämänsä parhaiten, mikä mahdollistaa paikallisiin tarpeisiin sopivien ja yksilöllisesti räätälöityjen palvelujen toteuttamisen. Uudistus on mahdollisuus tehdä asioita uudella tavalla. (Kuntaliitto 2024; KELA 2024; TEM 2024b) Muutoksen myötä Suomeen on tullut 45 työllisyysaluetta. Työllisyysalueen muodostaa maantieteellisesti yhtenäinen, työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimiva alue, jonka työvoiman määrä on vähintään 20 000 henkilöä. Työllisyysalueet ovat erikokoisia ja eri lailla organisoituja. Kuudelle työllisyysalueelle on myönnetty poikkeuslupa työvoimapalveluiden järjestämiseen alle 20 000 henkilön työvoimapohjalla. Perusteluina ovat esimerkiksi pitkät välimatkat ja kielelliset oikeudet. Viisi työllisyysaluetta sijoittuu useamman kuin yhden hyvinvointialueen alueelle. (Kiiskinen & Päivänsäde 2024)

Vaikka työvoimapalveluiden järjestämistä ohjaa useampi laki, on selvää, että Suomessa tulee olemaan 45 erilaista tapaa järjestää palveluita. Eri työllisyysalueilla on myös erilaiset mahdollisuudet sitoa työllisyyspalvelut kunnan muihin palveluihin. Työttömän työnhakijan kannalta ei ole merkitystä sillä, kuka palveluita järjestää. Työttömälle on tärkeintä, että hän saa tarvitsemansa palvelut. Palveluiden saatavuuden ei tulisi riippua siitä, millä alueella työtön asuu. Tässä tarvitaankin sekä työllisyysalueiden keskinäistä yhteistyötä että laajaa yhteistyötä työllisyyspalveluita tuottavien järjestöjen ja yritysten kanssa. (Kiiskinen & Päivänsäde 2024).

Imatralla on varauduttu voimaan tulleeseen muutokseen

Imatran kaupunki on tarttunut asiaan jo vuoden 2024 aikana ja ElinvoimaHub on koonnut jo edellä mainittuja toimijoita saman pöydän ääreen. Projektipäällikkö on käynyt keskusteluja eri toimijoiden kanssa ja työpajoja yhteisestä visiosta asioiden hoitamiseksi on jo pidetty. Tässä on mukana yhtenä toimijana ollut myös Plan B – Kohti uusia mahdollisuuksia -hanke, joka omalta osaltaan haluaa edesauttaa pienentämään työttömyyttä Etelä-Karjalan pohjoisissa kunnissa ja samalla kohtauttamaan työnhakijoita ja alueen yrityksiä. Imatran seutukunta on voimakkaasti muuttotappio aluetta ja ElinvoimaHubin avulla halutaan palvella kaikkia avuntarvitsijoita laaja-alaisesti.

Sampon tiimivetäjät ja LABin muotoiluyksikön opiskelijat ElinvoimaHUBin työpajassa Imatran Kylpylässä 25.11.2024. (Kuva: Tarja Vahtokari)

Etelä-Karjala on väestömäärältään Suomen 3. pienin (poislukien Ahvenanmaa) ja pinta-alaltaan Suomen 4. pienin maakunta (poislukien Ahvenanmaa). (Borg 2023, Tilastokeskus 2024a, Tilastokeskus 2024b). Maakunta on muuttotappioaluetta ja vain Lappeenranta ja Taipalsaari ovat lievästi muuttovoittoisia, kun verrataan vuosien 2022 ja 2023 asukasmääriä (TEM 2024c). Samalla työttömyys on kasvanut Kaakkois-Suomessa vuodesta 2023 vuoteen 2024 13 %. Toiseksi eniten työttömyys kasvoi Ruokolahdella 31 prosentilla. Rautjärvi pärjäsi paremmin työttömyyden hallinnassa (10 %) ja samoin Parikkala (6 %). Kaupunkien työttömyysluvut ovat selvästi suurempia ollen 15 prosenttia Imatralla ja 19 prosenttia Lappeenrannassa. Mielenkiintoinen havainto on myös se, että Ruokolahdella ei ollut yhtään avointa työpaikkaa vuosina 2023 ja 2024 lokakuussa. Parikkalassa oli sen sijaan 9 avointa työpaikkaa kumpanakin ajankohtana ja Rautjärvellä 13 avointa työpaikkaa viime vuonna verrattuna tämän vuoden nollasaldoon samana ajankohtana. (TEM 2024c)

ElinvoimaHub-hanke on luotu suunnittelemaan, kokoamaan kaikki asiaan liittyvät organisaatiot ja viranomaistahot yhteen sekä tekemään askelmerkit tulevaa toimintaa varten. (KEHY 2024) Projektipäällikkö on tavannut Etelä-Suomessa useita tahoja, jotka ovat jo keränneet toimijoita saman katon alle. Lakiuudistuksen myötä Imatran tavoitteet ovat kunnianhimoiset ja samalla järkisyin hyvin perusteltavissa. Viranomaisten pitää tehdä yhteistyötä ja työnhakijan pitää saada apua ns. yhdeltä luukulta.

Työ Imatralla jatkuu entistä konkreettisempana

Erilaisia ratkaisuja työllistämispalvelujen parantamiseksi on kehitetty jo useissa eri kaupungeissa. Projektipäällikkö on käynyt tutustumassa tarjontaan, jotta Imatran kohdetta suunniteltaessa osattaisiin ottaa huomioon kaikki tarpeelliset elementit. Yksi tutustumiskohde on Hämeenlinnassa toimiva elinkeinoyhtiö Linnan Kehitys, mikä palvelee elinkeinoelämää ja yrityksiä. Juuri koronapandemian alla perustettiin uusi monipuolisemman tarjonnan kattava yritys Parkki Business Park. Se kokoaa yhteen yrityksille sekä yrittäjyydestä, kouluttautumisesta ja työllistymisestä kiinnostuneille tarjottavat palvelut, neuvonnan, koulutukset, tapahtumat ja verkostoitumismahdollisuudet. Toiminnan alku oli hidasta ja vaikeaa juuri pandemian takia, mutta on nykyään jo vakiinnuttanut asemansa yritysten ja julkisten toimijoiden yhteisenä toimipaikkana (Ahonen 2024).

Asioiden ennakointi ja monipuolinen benchmarking yhdessä Imatran kaupungin ja eri viranomaistahojen vahvistuva yhteistyö ennustaa hyvää. Eri tahojen erityisesti työttömien ja työnhakijoiden on tulevaisuudessa mahdollisuus saada monipuolisempaa neuvontaa yhdestä osoitteesta. Isketäänkö kuokka maahan vai hyödynnetäänkö olemassa olevia kiinteistöjä toiminnan pyörittämiseen jää nähtäväksi, mutta työ jatkuu kaikilla rintamilla.

Lähteet

Ahonen, S. 2025. Yritys- ja työelämämanageri. Parkki Business Park. Puhelinhaastattelu 17.12.2024.

Borg, S. 2023. Maakunnat vertailussa. Taustaraportti maakuntien rakennetekijöistä ja KAKsin maakuntapuntareista. Kunnallisalan kehittämissäätiön Julkaisu 60. Viitattu 17.12.2024. Saatavissa https://kaks.fi/wp-content/uploads/2023/10/60-sami-borg-maakunnat-vertailussa.pdf

Finlex. 2025a. Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä. Viitattu 08.01.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2023/20230380

Finlex. 2025b. Laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä. Viitattu 08.01.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2023/20230381

Finlex. 2025c. Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja hallintokeskuksesta. Viitattu 08.01.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090897

KEHY. 2024. Imatran Seutukunnan Elinvoiman Kehittäminen -PÄRM 1.4.2023-31.3.2025. Viitattu 17.12.2024. Saatavissa https://kehy.fi/hankkeet/

KELA 22.10.2024. TE-palvelut siirtyvät kuntiin – näin uudistus vaikuttaa asiointiin. Viitattu 10.12.2024. Saatavissa https://www.kela.fi/ajankohtaista/te-palvelut-siirtyvat-kuntiin-nain-uudistus-vaikuttaa-asiointiin

Kiiskinen, P. & Päivänsäde, T. 2024 Historiallinen uudistus nurkan takana: työllisyyspalvelut kuntien vastuulle vuonna 2025. Viitattu 10.12.2024. Saatavissa https://www.soste.fi/blogikirjoitus/historiallinen-uudistus-nurkan-takana-tyollisyyspalvelut-kuntien-vastuulle-vuonna-2025/

Kukkonen, T. Nopeasti kasvavassa Norelcossa on työntekijöitä 14 maasta. Etelä-Saimaa 2.12.2024. Viitattu 13.12.2024.

Kuntaliitto. 2024. 100 päivää starttiin: Työvoimapalveluista tulee kuntien peruspalvelua vuoden 2025 alussa. Viitattu 10.12.2024. Saatavissa https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2024/100-paivaa-starttiin-tyovoimapalveluista-tulee-kuntien-peruspalvelua-vuoden-2025

LAB. 2024. Plan B -Kohti uusia mahdollisuuksia. Viitattu 13.12.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/planb

TEM. 2024a. TE-palvelut 2024 -uudistus. Viitattu 13.12.2024. Saatavissa https://tem.fi/te-palvelut-2024-uudistus

TEM. 2024b. Työryhmä vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymiseksi ja työelämäosallisuuden lisäämiseksi. Viitattu 13.12.2024. Saatavissa https://tem.fi/hanke?tunnus=TEM017:00/2024

TEM. 2024c. Kaakkois-Suomi työllisyyskatsaus. Työttömät ja työnhakijat. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 13.11.2024. Saatavissa https://www.temtyollisyyskatsaus.fi/graph/tkat/tkat.aspx?ssid=2012120136122&ely=05&lang=FI&top=1&sub=12#

Tilastokeskus. 2024a. Kuntien avainluvut. Viitattu 09.01.2025. Saatavissa https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/Kuntien_avainluvut/Kuntien_avainluvut__uusin/142h.px/table/tableViewLayout1/

Tilastokeskus. 2024b. Väestö ja yhteiskunta. Viitattu 09.01.2025. Saatavissa https://stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#vaestotietoja-maakunnittain

Kirjoittaja

Tarja Vahtokari toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä ja asiantuntijana hankkeessa Plan B -kohti uusia mahdollisuuksia. Plan B:n kohderyhmänä ovat Parikkalassa, Rautjärvellä ja Ruokolahdella työttömät tai lisäkoulutusta tarvitsevat henkilöt.

Artikkelikuva: Teemu L.