Työyhteisötaidot kannattelevat työpaikan ilmapiiriä

Arvostava kohtaaminen ja ammatillinen käyttäytyminen ovat osa työyhteisötaitoja, joita voi opetella jo opintojen aikana sekä läpi koko työuran.

Kirjoittaja: Tarja Isola

Pekka Järvinen (2008) osuvasti kysyy, että millainen on toimiva, terve ja kehittyvä työyhteisö, jossa yhteistyö pelaa ja jokaisen on hyvä tehdä töitä? Järvisen mukaan vastaus näihin kysymyksiin löytyy ammatillisesta käyttäytymisestä ja toiminnasta sekä työpaikan perusasioiden tolasta. Työt sujuvat ja ilmapiiri pysyy hyvällä tasolla, kun työpaikalla toimitaan ensisijaisesti työrooleista käsin ja huolehditaan yhdessä jatkuvasti työn tekemisen puitteista.

Ammatillinen käyttäytyminen on monille vaikeaa, ja sitä pitää jokaisen harjoitella. Jos työyhteisö kadottaa ammatillisuutensa, siitä seuraa ihmissuhdeongelmia, jotka vähentävät työtyytyväisyyttä ja työssäjaksamista sekä vaarantavat avoimen yhteistyön ja hyvän työilmapiirin. (Järvinen 2008)

Usein työyhteisön ongelmat typistetään toteamalla, että työntekijöiden henkilökemia eivät toimi. Voikin kysyä, että mikä on henkilökemioiden merkitys työpaikalla – vai onko sillä? Täytyykö työntekijöiden olla parhaita kavereita keskenään? Vastaus löytyy työpaikan perustehtävästä: Miksi töissä käydään ja mistä palkkaa maksetaan. Työyhteisö ei ole kaveripiiri, vaan työpaikalla ollaan tekemässä töitä ja palvelemassa asiakkaita. Työntekijän tehtävänä on saavuttaa hänelle asetetut tavoitteet ja toteuttamassa organisaation tarkoitusta. Tästä syystä henkilökemiat ovat toissijaisessa asemassa ammatilliseen rooliin nähden. Toisista ei tarvitse tykätä, mutta kaikkien kanssa on tultava toimeen. (Järvinen 2008)

Ristiriitoja ilmenee jokaisella työpaikalla

Usein ongelmat ja ristiriidat työyhteisössä johtuvat siitä, että työntekijät eivät tunne toistensa työtehtäviä ja vastuita tai vastuun- ja työnjako on epäselvää. Ammatillisessa työyhteisössä ristiriidat ovat ammatillisia, eivätkä ihmisten välisiä. Vuorovaikutus on avointa ja asiallista, eikä klikkiytynyttä ja tunnevaltaista. Ristiriitatilanteissa keskinäinen luottamus ja arvostus tulee esille. (Järvinen 2008) Muita työntekijöitä ei mustamaalata tai syytellä. Työyhteisön ongelmat ja ristiriidat on hyvä käsitellä, koska jos niitä ei kyetä käsittelemään, ammatillinen käyttäytyminen katoaa ja työpaikalla tapahtuu klikkiytymistä, jonka jälkeen tilanne riistäytyy käsistä (Järvinen 2008). Jos ongelmakierre pääsee käynnistymään, se voi johtua esimerkiksi siitä, että esihenkilö ei ole tehtäviensä tasalla tai työyhteisöllä ei ole kiinnostusta ristiriitojen ja ongelmien ratkomiseen.

Vaikka toinen osapuoli, asiakas tai työkollega, kuinka ärsyttää, kuinka palvelen ja kohtelen häntä yhtä ystävällisesti kuin kaikkia muitakin? Ristiriitoja ehkäisemään on hyvä luoda yhdessä työpaikan pelisäännöt, joiden noudattamiseen jokainen työntekijä sitoutuu. On kuitenkin jo olemassa valmiita pelisääntöjä, joiden mukaan jokaisella työpaikalla tulee toimia. Ne ovat Suomen työlainsäädäntö. Erilaiset työn tekemistä säätelevät lait sisältävät valtavan määrän säädöksiä, jotka jokaisen työntekijän tulee tietää.

Ammatillinen käyttäytyminen on osa työyhteisötaitoja

Ammatillinen käyttäytyminen on osa työyhteisötaitoja. Samalla jokainen ihminen toivoo tulevansa nähdyksi, hyväksytyksi ja arvostetuksi juuri sellaisena kuin hän on (Tölli 2024). Psykologiseen turvallisuuteen työpaikalla liittyy se, että kun työpaikalla vallitsee psykologinen turvallisuus voi jokainen työyhteisön jäsen olla oma itsensä työpaikalla. Voiko sitten jokainen käyttäytyä työpaikalla, kuten parhaaksi näkee? Avainkysymys onkin, että kuinka voin olla oma itseni työpaikalla siten, että siitä ei tule muille paha mieli?

Arvostuksen osoittaminen osana ammatillista käyttäytymistä

Arvostuksen kokeminen työssä nostaa työntekijän motivaatiota, tukee suoriutumista ja lisää sitoutumista sekä työssä jaksamista (Tölli 2024). Arvostuksen osoittaminen toista kohtaan on osa ammatillista käyttäytymistä.

Arvostaa voi toista myös silloin, kun olette eri mieltä asioista. Arvostava kohtaaminen toteutuu silloin, kun kuulet, näet ja arvostat toista. Vilpillisyys ja manipulointi eivät kuulu arvostavaan kohtaamiseen. Arvostuksella on myös kaksi vastakohtaa: aktiivinen arvostuksen puute eli halveksunta ja passiivinen arvostuksen puute eli huomiotta jättäminen. (Tölli 2024) Näistä molemmat lukeutuvat vastuuttomaan, epäammatilliseen työkäyttäytymiseen. Toteutuessaan niistä aiheutuu yksinäisyyttä, joka vähentää yhteenkuuluvuuden tunnetta työpaikalla.

Mistä ihminen sitten huomaa, kun häntä ei arvosteta? Silloin häneltä ei kysytä mielipidettä asioihin, hänen sanomisensa ja tekemisensä ohitetaan, häntä tahallisesti tulkitaan alentavalla tavalla väärin, häntä ei pyydetä mihinkään ryhmään tai rientoon mukaan, hänen tarpeitaan ei kunnioiteta, hänen toiveensa näennäisesti kuullaan, mutta ne eivät koskaan johda mihinkään (Tölli 2024).

Millaisella johtamistyylillä esihenkilö voi osoittaa alaisilleen ja kollegoilleen arvostusta? Toteutuuko se autoritäärisellä johtamistyylillä vai demokraattisella tai valmentavalla johtamistyylillä? Johtaja ja esihenkilö voi pohtia, millainen vaikutus omalla johtamistyylillä on työpaikan ilmapiiriin, työntekijöiden motivaatioon ja sitoutumiseen. Johdatko silloin ihmisiä vai asioita?

Lähteet

Järvinen, P. 2008. Menestyvän työyhteisön pelisäännöt. Helsinki: Talentum Media Oy.
Tölli, P. 2024. Minä näen sinut : Arvostuksen psykologiaa. Helsinki: Tammi.

Kirjoittaja

Tarja Isola on vastuullisen liiketoiminnan lehtori Liiketalous-yksikössä, jossa hän opettaa esihenkilötyötä ja johtamista. Kevään 2024 ajan hän työskentelee osaamispäällikkönä ja esihenkilönä Hyvinvointi-yksikössä LAB-ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1438949 (CC0)

Julkaistu 2.4.2024