Työssä kuormittumisen monitahoisuus

Hyvinvointimme on pitkälti kiinni työstä ja siitä, miten ja mitä tarkoitusta varten sitä teemme. Sen lisäksi että työ on keino hankkia toimeentuloa, se toimii työtätekevälle ihmiselle identiteetin, arvon ja tarkoituksen lähteenä. Työtä tehdään sekä nykyhetkeä että tulevaisuutta varten, joten on tärkeää, että työ sopii ihmiselle ja sen kuormitus on kestävällä ja tavoitteellisesti jopa hyvinvointia edistävällä tasolla.

Kirjoittaja: Nina Haukemaa

Työssä kuormittumisen monet lähteet

Työkuormitusta syntyy, kun teemme työtä ja käytämme siihen voimavaroja. Työkuormitus jaetaan perinteisesti ruumiilliseen, kehoon kohdistuvaan kuormitukseen eli fyysiseen kuormitukseen, suhteissa syntyvään kuormitukseen eli sosiaaliseen kuormitukseen ja mieleen kohdistuvaan kuormitukseen eli henkiseen kuormitukseen, jota voidaan kutua myös psyykkiseksi kuormitukseksi. Sosiaalisesta ja psyykkisestä kuormituksesta puhutaan psykososiaalisena työkuormituksena. (Mattila-Aalto & Leinonen 2024, 16). Työsuojeluhallinto määrittelee psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitettavan työn sisältöön ja sen järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle haitallista kuormitusta. Psykososiaaliset kuormitustekijät voivat kuormittaa haitallisesti, jos kuormitustekijät ovat mitoitettu väärin, niitä hallitaan puutteellisesti tai kuormitusta esiintyy epäsuotuisissa olosuhteissa. (Työsuojeluhallinto).

Ruumiillinen työkuormitus voidaan edelleen jakaa kemialliseen, fysikaaliseen ja fysiologiseen työkuormitukseen. Vastaavasti henkinen työkuormitus jaetaan mentaaliseen eli kognitiiviseen työkuormitukseen ja emotionaaliseen työkuormitukseen. Kognitiivinen työkuormitus sisältää tiedollisen eli havait-semisen, muistamisen ja päättelyyn liittyvät kuormitustekijät, kun taas emotionaalinen työkuormitus liittyy tunteiden sääntelyyn. Edellä kuvattujen kuormitustekijöiden lisäksi ihmismieli voi synnyttää ristiriitaisiin arvoihin, arvostuksiin, arvovalintoihin ja valintojen toteuttamiseen liittyvää eettistä työkuormitusta. (Mattila-Aalto & Leinonen 2024, 16). LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön työssä kuormittumiset ovat lähes kokonaan vain psykososiaalisia kuormituksia työtehtävien keskittyessä pääsääntöisesti asiantuntijatyöhön.

Hyödyllinen ja haitallinen työkuormitus

Työssä kuormittuminen on ilmiönä monitahoinen ja se syntyy työtä tekevän henkilön ja hänen ympäristönsä välisissä kytköksissä ja niihin liittyvien tekijöiden altistaessa henkilön haitallisille, neutraaleille ja hyödyllisille työkuormituksille. Työkuormitus voidaan siis karkeasti jakaa hyödylliseen ja haitalliseen sillä perusteella, minkälaisia seuraamuksia työkuormitukselle altistuvalle henkilölle syntyy. Työn kuormituksen ollessa kohtuullista ja tasapainossa työn tekijän voimavaroihin, henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ja työn tekemiseen saadun tuen nähden, työnkuormitus edistää työn tekemistä, työssä selviytymistä ja hyvinvointia.

Työkuormitus syntyy valintojemme seurauksena, joita teemme työhön liittyen. Asemamme ja roolimme työelämässä vaikuttaa siihen, miten valintamme vaikuttavat omaan ja muiden työssä kuormittumiseen suunnitellessamme työn tekemisen välineitä, tappoja, keinoja, sisältöjä, määriä, työaikoja ja työympäristöjä sekä lopulta tehdessämme ja toteuttaessamme näitä valintoja työtä tehdessä. Työssä kuormittumiselle on siis monia lähteitä ja moninaisia syy-seuraussuhteita.

Kuormitukseen myös reagoidaan yksilöllisesti riippuen jokaisen henkilökohtaisista ominaisuuksista. Pystymme havaitsemaan ja tiedostamaan vain osan kuormittumiseen johtavista asioista. Suurin osa vaikuttavista tekijöistä jää rajallisen havainnointikykymme ja kuormituksen monitahoisen luonteensa takia havaitsematta. (Mattila-Aalto & Leinonen 2024, 16-17).

Näkyvä ja näkymätön työkuormitus

Työkuormitus voidaan karkeasti jakaa näkyvään ja näkymättömään kuormitukseen. Näkyvä kuormitus on suhteellisen helposti havaittavaa, havainnollistettavaa ja myös mitattavaa. Näkymätön kuormitus on puolestaan vaikeasti havaittavissa mutta sen herättämien tunteiden ja siitä kertyvien kokemusten takia kuitenkin mahdollista tiedostaa. Koska näkymätönkin kuormitus tuntuu tekijässään ja työntekijä kokee sen, voidaan sitäkin tutkia ja mitata.

Työkuormitus syntyy ihmisen ja ympäristön välisissä vuorovaikutussuhteissa eli niistä suhteissa mitkä syntyvät työtä tekevän ihmisen ja työympäristön välille. Työntekemistä, työssä jaksamista ja työelämää uudistava hyödyllinen työkuormitus syntyy, elää ja kuolee yhteisöjen vuorovaikutuksessa. Aineettomissa vuorovaikutussuhteissa syntyvien ja piilevien voimavarojen tiedostamisella ja hyödyntämisellä autetaan tekemään työtä, jaksamaan hyvin, ratkaisemaan työssä ilmeneviä haasteita ja myös luomaan uutta. (Mattila-Aalto & Leinonen 2024, 17-18). Olisikin hyvä tiedostaa tämä sosiaalinen hyvä niin oman kuin muidenkin työyhteisön jäsenien työn sujuvuuden edesauttaminen ja huomioida myös se mitä antaa työyhteisölle eikä vain se mitä saa työyhteisöltä.

Haitallinen ja hyödyllinen altistuminen

Työympäristön haitallista työkuormitusta kutsutaan altisteiksi, oli sitten kyseessä ruumiillisesti tai henkisesti haitallisesti kuormittuville tekijöille altistuminen. Huomioitavaa on, että työntekijä voi altistua haitallisesti myös omasta toiminnastaan esimerkiksi kohdistamalla itseensä liiallisia vaatimuksia ja odotuksia ollen näin oman haitallisen kuormittumisensa lähteenä. Työskennellessä altistutaan myös työtä ja työntekijän hyvinvointia edistävälle hyödylliselle kuormitukselle. Tällaisia ovat esimerkiksi tekemistä ohjaava työtahti, työtä jatkamaan kannustavat asiat, erilaiset uudet ja inspiroivat näkökulmat ja niiden kautta syntyvät uudet ajatukset. Hyödylliset kuormitustekijät ovat niitä, jotka energisoivat työtä tekevää ihmistä. Ihmisten yksilöllisyyden takia on hyvä tiedostaa, että toinen voi samalle kuormitukselle altistuessaan kokea altistumisen hyödylliseksi ja toinen haitalliseksi. (Mattila-Aalto & Leinonen 2024, 19).

Hyödyllistä työkuormitusta ja ihmisten yksilöllisyyttä pyritään huomioimaan LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön opettajien vuosittaisessa työaikasuunnittelussa. Työn suunnittelun periaatteisiin kuuluu opetushenkilöstön yhdenmukainen kohtelu. Työaikasuunnittelussa huomioidaan työmäärän ja työtehtävien kokonaisuus ja niiden jakautuminen lukuvuodelle. Ihmisten yksilöllisyyttä huomioidaan työaikasuunnittelussa ja jokaiselle opettajalle tehdään henkilökohtainen työaikasuunnitelma, joissa työajan jakautumista eri työaikalajeihin on suurtakin yksilöllistä vaihtelua huomioiden kuitenkin myös toiminnalliset tavoitteet ja talouden kokonaisraamit.

Lähteet

Mattila-Aalto, M. & Leinonen, A. 2024. Työn tasapainottamisen taide: taitotietoa työkuormituksen hallintaan. Helsinki: Professional Publishing Finland Oy

Työsuojeluhallinto. 2024. Psykososiaalinen kuormitus. Työsuojelu.fi. Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu. Viitattu 15.10.2024. Saatavissa https://tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus