Työn varjostamisella kohti yksilöllisiä perehdyttämistavoitteita

Sote-alan työvoimapula, kansainvälisten osaajien rekrytointi ja aiempaa moninaisemmat työyhteisöt asettavat työntekijän perehdyttämiselle uudenlaisia haasteita. Kulttuuritietoisella perehdyttämisellä voidaan tukea uuden työntekijän työn oppimista, työyhteisön kaksisuuntaista oppimista ja pidemmän aikavälin onnistunutta työyhteisöintegraatiota. Ottamalla työn varjostaminen osaksi perehdytysprosessia, voidaan löytää yhteisellä reflektoinnilla niitä kohtia perehtyjän osaamisesta, joihin yksilöllistä perehdytystä tulisi suunnata.

Kirjoittajat: Milla Spanuth & Päivikki Lahtinen

Työyhteisön moninaisuus hyödyttää työyhteisöä uusilla näkökulmilla ja raikkailla ideoilla. Moninainen työyhteisö pystyy vastaamaan paremmin asiakaskunnan tarpeisiin. Haasteena saatetaan kuitenkin kokea kielitaitoon, kulttuurieroihin tai erilaisiin työntekotapoihin liittyviä asioita. (Bergbom ym. 2020, 14–19.) On tärkeää löytää ratkaisuja sovittaa yhteen erilaisia työnteon tapoja, jotka mahdollistavat pidemmällä ajalla onnistuneen työyhteisöintegraation. Näin oppiminen on vastavuoroista, ja koko työyhteisö muuttuu (Vartiainen 2019).

Moninaisuus työyhteisössä voidaan nähdä organisaation voimavarana, jolloin mahdollistetaan työntekijän asettuminen oikeanlaiseen työtehtävään sekä lisätään organisaation tuottavuutta lisäämällä työyhteisön luovuutta. Hyödyntämällä avoimuutta, erilaisuutta ja moniarvoisuutta voidaan edistää työyhteisön motivoituneisuutta ja tuloksellisuutta. (Korhonen 2022.)

Perehdyttäminen moninaisessa työyhteisössä

Eroavat työnkuvat hankaloittavat työntekijän toimintatapojen siirtämistä suoraan uuteen toimintaympäristöön (Vartiainen 2019), ja seurauksena voi olla, ettei uusi työntekijä saa kaikkea osaamistaan käyttöön (Javanmard ym. 2020). Työyhteisöjen käytännöistä ja niiden kehittämisestä ei neuvotella yhdessä, vaan oletus saattaa olla, että jäljittelemällä omaksutaan enemmistön käytännöt (Vartiainen 2019, 79). Perehdytys on merkittävässä roolissa siinä, että uuden työntekijän on mahdollista oppia tuntemaan uusi työpaikka, työpaikan tavat, ihmiset ja työhön liittyvät odotukset (Työturvallisuuskeskus 2013).

Perehdytyksen tulee olla yksilöllisesti räätälöityä (Chun Tie ym. 2019; Kiviniitty ym. 2023). Esimerkiksi pidennetty perehdytysjakso (Kiviniitty ym. 2023), useampi perehdyttäjä (Eriksson ym. 2023) tai vertaisten tuki (Chun Tie ym. 2019; Kiviniitty ym. 2023) on kuvattu tavoiksi tukea perehdysjaksoa. Ottamalla työn varjostaminen yhdeksi osaksi perehdytysjaksoa, voidaan paremmin identifioida ne osaamisen alueet, jotka yksilöllisessä perehdytyssuunnitelmassa tulee huomioida. Työn varjostamisella tarkoitetaan työelämässä tapahtuvaa oppimista, jossa työntekemistä seurataan lähietäisyydeltä sovitun ajan. Yhtenä tavoitteena on mahdollisuus keskustella ammattilaisen kanssa havainnoista. (Työterveyslaitos.) Työn varjostaminen tukee sekä perehtyjän ammatillisen osaamisen kehittymistä että dialogista, kahdensuuntaista oppimista työyhteisössä ja siten erilaisten työntekotapojen yhteensovittamista.

Kulttuuritietoisella perehdyttämisellä tuetaan oppimista

Moninainen työyhteisö hyötyy kulttuuritietoisesta perehdyttämisprosessista. Tällöin huomioidaan ihmisten erilaisuus ja erilaiset lähtökohdat (Vartiainen 2019). Kulttuuritietoisuudella tarkoitetaan oman kulttuurisen ja ammatillisen taustan tarkastelua. Tähän prosessiin sisältyy omien ennakkoluulojen, ajatusvinoumien ja oletuksien tunnistaminen. (Campinha-Bacote 2002, 181–182.)

ESR+ rahoitteisessa LAB-ammattikorkeakoulun, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ja Koulutuskeskus Salpauksen Elma 2.0 – kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla -yhteishankkeessa kehitetään sote-alalle kohtaantoja, jotta voidaan edistää maahanmuuttaneiden työllistymistä ja kiinnittymistä sote-alalle sekä vahvistaa vastaanottavan yhteisön roolia. Yhtenä hankkeen tavoitteena on vahvistaa maahanmuuttajataustaisen työntekijän perehdyttämistä ja kiinnittymistä työyhteisöön. (LAB 2024.) Spanuth (2024) toteutti hankkeelle YAMK-opinnäytetyönä integratiivisen kirjallisuuskatsauksen, jonka aiheena oli kulttuuritietoinen perehdyttäminen. Spanuthin (2024) YAMK-opinnäytetyössä oli tavoitteena lisätä tietoa työelämän kulttuuritietoisesta perehdyttämisestä sekä edistää siihen liittyviä käytänteitä sosiaali- ja terveysalalla.

Kulttuuritietoisen perehdytyksen yksi kulmakivi on työyhteisön kiinnostus ja uteliaisuus erilaisia kulttuureja kohtaan. Inklusiivinen työympäristö tukee erilaisesta kulttuuritaustasta tulevaa työntekijää sopeutumaan uuteen työyhteisöön. Yksi integraatiota edistävä tekijä on monikulttuurinen työyhteisö, jonka eri kieli- ja kulttuuritaustaisten työntekijöiden vertaistuki työyhteisöön perehtyvälle työntekijälle on merkityksellinen. Erityisesti perehdytettävän kanssa samasta maasta kotoisin olevien työntekijöiden tarjoama tuki on todettu keskeiseksi sopeutumisprosessissa. Uuden työntekijän työyhteisöön perehtymistä tukevat myös sosiokulttuuriset tekijät, kuten luottamus, motivaatio ja yhteistyö työntekijöiden kesken. Työntekijän omalla motivaatiolla perehdyttämisprosessia kohtaan on keskeinen merkitys työyhteisöön integroitumiseksi, mutta myös perehdyttäjän kulttuuritietoisuus on ratkaisevassa roolissa. Perehdyttäjän on tiedettävä riittävästi perehdytettävän kulttuurisesta taustasta ja osaamisesta, jotta perehdyttäminen on mahdollista. (Spanuth 2024.)

Lähteet

Bergbom, B., Toivanen, M. & Väänänen, A. 2020. Monimuotoisuusbarometri 2020. Fokuksessa rekrytointikäytännöt ja monikulttuurisuus. Helsinki: Työterveyslaitos. Viitattu 4.12.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:9789522619471

Campinha-Bacote, J. 2002. The Process of Cultural Competence in the Delivery of Healthcare Services: A Model of Care. Journal of Transcultural Nursing. Vol. 13 (3). 181-184. Viitattu 25.11.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1177/10459602013003003

Chun Tie, Y., Birks, M. & Francis, K. 2019. Playing the game: A grounded theory of the integration of international nurses. Collegian. Vol. 26, 470–476. Viitattu 4.12.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.colegn.2018.12.006

Eriksson, E., Högstedt, D., Engström, M. & Jansson, I. 2023. Preceptors’ experiences of supervising internationally educated nurses attending a bridging program: An interview study. Nurse Education Today. Vol. 131, 105975. Viitattu 4.12.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.nedt.2023.105975

Javanmard, M., Steen, M., Vernon, R. & Cooper, M. 2020. Transition experiences of internationally qualified midwives practicing midwifery in Australia. Women and Birth. Vol. 33, e234-e244. Viitattu 4.12.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.wombi.2019.05.002

Kiviniitty, N., Kamau, S., Mikkonen, K., Hammaren, M., Koskenranta, M., Kuivila, H. & Kanste, O. 2023. Nurse leaders’ perceptions of competence-based management of culturally and linguistically diverse nurses: A descriptive qualitative study. Nursing Open. Vol. 10, 6479–6490. Viitattu 4.12.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1002/nop2.1899

Korhonen, A. 2022. Monimuotoinen työelämä on pieniä tekoja. Teoksessa Honkanen, E. & Nuutila, L. (toim.) Tahdon töihin! – Moniäänisiä näkökulmia maahanmuuttajien työllistymiseen. Vates-säätiö. Haaga-Helia julkaisut. Viitattu 27.11.2024. Saatavissa https://julkaisut.haaga-helia.fi/tahdon-toihin/

LAB 2024. Elma 2.0 – kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla. Viitattu 21.11.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/elma2

Spanuth, M. 2024. Kulttuuritietoinen perehdyttäminen sosiaali- ja terveysalalla. Integratiivinen kirjallisuuskatsaus. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.11.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121034150

Työterveyslaitos. Syrjimättömien urapolkujen luominen. Viitattu 25.11.2024. Saatavissa https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/monimuotoisuus-ja-inklusiivisuus-asiantuntijaorganisaatiossa/syrjimattomien-urapolkujen-luominen

Työturvallisuuskeskus 2013. Perehdyttäminen ja työnopastus – Ennakoivaa työsuojelua. Viitattu 4.12.2024. Saatavissa https://ttk.fi/julkaisu/perehdyttaminen-ja-tyonopastus-ennakoivaa-tyosuojelua/

Vartiainen, P. 2019. Filippiiniläisten sairaanhoitajien polut Suomeen. Tutkimus oppimisesta ja työyhteisöintegraatiosta kansainvälisen rekrytoinnin kontekstissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta. Viitattu 4.12.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0937-4