Työhyvinvointi ja johtaminen perheyrityksissä – käytännön oppeja PEILI-hankkeen peilauskierroksilta

Työhyvinvointi ja johtaminen liittyvät – tai ainakin niiden pitäisi liittyä – toisiinsa yritysten arjessa. Kun huolehditaan yrityksen arvoista, avoimesta vuoropuhelusta johdon ja työntekijöiden välillä sekä työn sujuvuudesta, tuetaan henkilöstön jaksamista ja liiketoiminnan menestystä. Työhyvinvoinnin haasteet liittyvät usein viestintään, ajankäyttöön, delegointiin ja työympäristön kehittämiseen, mutta ratkaisut löytyvät harvoin valmiista malleista. Arkiset pienet teot ja yhdessä tekeminen auttavat rakentamaan työyhteisöä, jossa jokaisen osaamista arvostetaan ja hyödynnetään.

Kirjoittaja: Sari Suominen

Kokemuksia perheyrityksissä

Peilinä perheyritykselle (PEILI) -hankkeen (LAB 2025) peilauskierroksilla työhyvinvointi on yksi yrittäjien keskinäisistä keskustelun ja vertaistuen aiheista. Yrityksen arvojen ja toimintatapojen merkitys korostuu, kun päätöksiä tehdään usein perheen sisällä ja läheiset ihmissuhteet vaikuttavat arjen dynamiikkaan. Toimintatapoihin liittyvät haasteet voivat jäädä piiloon, koska niitä ei haluta tuoda ulkopuolisten tietoon. Samalla perheyrityksissä on monia vahvuuksia: joustavuus, kyky sopeutua muutoksiin ja toiminnan keskiössä oleva luja arvopohja ohjaavat toimintaa.

Perheyrityksissä korostuu usein osaavan tiimin merkitys. Yrityksissä pohditaan, miten vastuuta voisi jakaa ja miten delegointi onnistuisi sujuvammin. Tehtävät saattavat kasaantua yrittäjälle, ja tauoton työskentely sekä pitkät päivät kuormittavat. Toisaalta yrittäjät kokevat työn monipuolisuuden ja mahdollisuuden vaikuttaa omaan työhön voimavaroiksi.

Viestinnän haasteet ovat arkipäivää: kiireessä tiedonkulku jää helposti tulipalojen sammutteluksi, ja isojen linjojen viestiminen voi jäädä sen jalkoihin. Henkilöstö kaipaa tietoa päätöksistä ja yrityksen suunnasta, ja avoin keskustelu auttaa rakentamaan luottamusta. Myös työympäristön viihtyvyys ja ergonomia ovat tärkeitä, samoin siisteys ja järjestelmällisyys, jotka vaikuttavat työn sujuvuuteen ja turvallisuuteen.

Käytännön ratkaisuja ja hyviä käytänteitä

PEILI-hankkeen yrityksissä on kehitetty monia käytännönläheisiä ratkaisuja, jotka tukevat sekä johtamista että työhyvinvointia. Esimerkiksi säännölliset viikkopalaverit ja henkilöstön yhteiset tauot ovat osoittautuneet toimiviksi tavoiksi parantaa tiedonkulkua ja lisätä yhteisöllisyyttä. Päätösten perusteleminen ja yhteisistä asioista kertominen lisäävät luottamusta ja sitoutumista. Asiakkaan tarpeet ja palaute ovat toiminnan keskiössä, ja jos myönteinen asiakaspalaute jaetaan suoraan työntekijöille, lisää se heidän ammattiylpeyttään ja motivaatiotaan. Kaikenlaisen palautteen avoin jakaminen ei kuitenkaan välttämättä toimi eikä ole kaikissa tilanteissa hyväksi.

Perheyrityksissä hyödynnetään työn muotoilun mahdollisuuksia, vaikka termi itsessään on monelle vielä vieras. Esimerkiksi työnkierto ja joustavat työajat koetaan tärkeiksi. Johtajan fyysinen läsnäolo arjessa ja esimerkillä johtaminen lisäävät luottamusta ja arvostusta. Johtaja-yrittäjä saattaa mennä välillä yövuoroon ja viikonlopputöihin ohjaamaan kaikkien nuorimpia työntekijöitä:

Omalla esimerkillä johtaminen; pysyy tatsi, tietää mitä voi vaatia.

Laaja työterveyshuolto ja vapaaehtoiset vakuutukset koetaan nekin henkilöstölle tärkeiksi eduiksi. Samoin ketterät toimintatavat, kuten yhteinen viikoittainen lyhyt katsaus tarjous- ja tilauskantaan, ovat helposti toteutettavia ja hyödyllisiä arjen työkaluja.

Yrittäjien on huolehdittava myös omasta jaksamisestaan. Yritystä voidaan johtaa sisarusten tai muun perheen kanssa, jolloin työ ja vapaa-aika usein sekoittuvat. Perheeseen ja vapaa-aikaan osataan kuitenkin myös panostaa ja niitä arvostaa: ”Synttäreillä ei puhuta työasioista”, totesi yksi yrittäjistä. Myös Perheyritysten liitossa (2024) halutaan kiinnittää huomiota perheiden hyvinvointiin: kun perheessä voidaan hyvin, vahvistaa se niin lasten kuin aikuisten turvallisuuden tunnetta sekä antaa iloa ja voimaa elämään.

Työn Suomi -raportin tulokset osoittavat, että yrittäjien kokemus työnsä merkityksellisyydestä ja itsenäisyydestä ovat korkealla tasolla. Ennakoimattomat uhat tuovat kuitenkin työhön epävarmuutta. Työtä tehdään itsellisesti, eikä sosiaalista tukea työpaikalla usein ole, jolloin perheen rooli ja yrittäjäverkostojen tuki korostuvat. (Väänänen ym. 2024, 31, 54.) PEILI-hankkeen mahdollistamalle vertaisverkostolle on siten tilausta ja tarvetta.

Kehittämiskohteet ja haasteet

PEILI-hankkeen yrittäjät ovat tunnistaneet henkilöstön työhyvinvoinnissa useita kehittämiskohteita. Viestinnän kehittäminen esimerkiksi vaatii aikaa ja selkeitä käytäntöjä, jotta tiedonkulku olisi suunnitelmallista ja systemaattista. Delegoinnin ja vastuunjaon selkeyttäminen auttavat jakamaan kuormaa ja tukevat jaksamista. Työvälineet, koneet ja laitteet ovat jatkuva kehittämiskohde; hyvä järjestys ja toimivat välineet helpottavat arkea ja vähentävät sairauspoissaoloja.

Entistä parempaan tiedolla johtamiseen voidaan myös panostaa. Tarvitaan mittareita ja järjestelmiä, jotka tukevat päätöksentekoa ja toiminnan kehittämistä. Palautekeskustelut ovat usein satunnaisia ja tilanteen mukaan tapahtuvia, joten säännöllinen ja rakentava palaute tukisi kehittymistä ja työyhteisön hyvinvointia. Eri-ikäiset ja eri taustoista tulevat työntekijät tuovat rikkautta, mutta myös haasteita vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Näihin on hyvä kiinnittää huomiota arjen johtamisessa.

Työyhteisön arki ja dynamiikka

Arki perheyrityksissä on vaihtelevaa. Työtehtävät vaihtelevat hallinnosta käytännön työhön, ja työajat elävät sesonkien mukaan. Omistajat ja työntekijät tekevät usein samoja töitä kuin muutkin, mikä lisää yhteisöllisyyttä mutta haastaa työnjakoa. Yksi mukana olevista yrityksistä toimii monelle nuorelle ensimmäisenä työpaikkana, jossa opitaan monenlaisia työelämän perustaitoja. Yrittäjä pitää tätä merkityksellisenä osana yrityksen toimintaa ja katsoo, että nuorten perehdyttäminen sekä työelämätaitojen opettaminen ovat yritykselle luonteva ja vastuullinen toimintatapa.

Yhteinen tekeminen ja avoin ilmapiiri tukevat jaksamista, mutta kiire ja resurssien niukkuus haastavat arjen sujuvuutta. Samalla taustalla voi olla todellinen huoli yrityksen toiminnan jatkuvuudesta: miten varmistetaan, että yrityksellä on edellytykset jatkaa toimintaansa muuttuvassa toimintaympäristössä niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.

Yhteenveto

PEILI-hankkeen peilauskierrokset ovat osoittaneet konkreettisella, kiinnostavalla ja esimerkilliselläkin tavalla, että työhyvinvoinnin ja johtamisen kehittäminen on jatkuvaa työtä, jossa arjen teoilla on suurin merkitys. Yrityksissä korostuvat käytännönläheiset ratkaisut ja yhdessä tekeminen yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen tarvitaan ennen kaikkea aikaa, avoimuutta ja halua kuunnella sekä oppia toisilta. Vertaistuki ja hyvien käytänteiden jakaminen ovat työkaluja, joiden avulla yritykset voivat löytää omannäköisiään ratkaisuja erilaisiin haasteisiin. Onpa PEILIn vertaisverkostossa voitu olla toinen toiselle avuksi vaativissakin tilanteissa. Yhteistyössä on voimaa ja puhumalla paras on.

Lähteet

LAB. 2025. Peilinä perheyritykselle (PEILI) -hanke. Viitattu 6.12.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/peilina-perheyritykselle-peili

Perheyritysten liitto. 2024. Perheiden hyvinvointi osaksi yritysten sosiaalista vastuuta. Viitattu 8.12.2025. Saatavissa https://perheyritys.fi/uutishuone/asiantuntija-artikkelit/perheiden-hyvinvointi-osaksi-yritysten-sosiaalista-vastuuta

Väänänen, A., Toivanen, M., Selander, K., Joensuu, M. & Airaksinen, J. (toim.) 2024. Työn Suomi: Työolot, työkyky ja työhyvinvointi Terve Suomi -tutkimuksessa. Työterveyslaitos. Viitattu 8.12.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-157-4

Kirjoittaja

Sari Suominen, KTM, MQ, HHJ, toimii johtamisen ja yrittäjyyden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä sekä asiantuntijana PEILI-hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1702750 (CC0)