Työelämäprojektit osana projektinhallinnan opetusta

Projektinhallinnan osaaminen on keskeinen osa liiketalouden osaajan kompetensseja. LAB-ammattikorkeakoulun tradenomiopiskelijat sukeltavat projektinhallintaan ja projekteihin heti opintojen alussa, ensimmäisenä opiskeluvuonna. Teoreettisten käsitteiden ja menetelmien opettaminen on tärkeää, mutta pelkkä teoria ei riitä valmistamaan opiskelijoita työelämän vaatimuksiin. Työelämäprojektit tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden yhdistää teoria ja käytäntö, jolloin opiskelijat pääsevät soveltamaan oppimaansa todellisissa työelämän tilanteissa.

Kirjoittaja: Tarja Isola

Vaikka usein uskotaan, että projektien toteuttaminen on helppoa, jonka kaikki osaavat, merkittävä osa projekteista epäonnistuu puutteellisen suunnittelun tai heikon organisoinnin takia. Työelämäprojektien integroiminen osaksi projektinhallinnan opetusta ei ainoastaan paranna opiskelijoiden käytännön osaamista, vaan myös kehittää heidän työelämävalmiuksiaan, kuten tiimityöskentelyä, ongelmanratkaisua ja viestintätaitoja. Näiden taitojen merkitys korostuu entisestään nykypäivän nopeasti muuttuvassa ja monimutkaisessa työympäristössä.

Projektinhallinnan opetuksessa voi käyttää erilaisia pedagogisia menetelmiä, kuten käänteistä oppimista (engl. flipped learning), jossa opiskelijat ensin tutustuvat itsenäisesti opetusmateriaaleihin ennen varsinaista oppituntia, jolloin tietoa lähdetään soveltamaan käytäntöön erilaisten harjoitusten avulla. Oppitunnilla keskitytään syventämään tietoa yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa opettajajohtoisesti ryhmissä työskennellen. Toinen pedagoginen menetelmä voi olla projektioppiminen, jossa oppiminen on prosessi, jonka aikana hyödynnetään muun muassa dialogia, palautteen antamisen ja vastaanottamisen taitoja, yhdessä reflektointia ja tekemällä oppimista (learning by doing). Projektioppiminen on menetelmä, jossa oppiminen tapahtuu konkreettisten projektien kautta. Menetelmässä opiskelijat työskentelevät yhdessä ratkaistaakseen todellisia ongelmia ja saavuttaakseen annetun tavoitteen. Projektinhallinnan opetus ja oppiminen kulminoituu työelämäprojektiin, jonka opiskelijat toteuttavat ryhmissä.

Projektioppiminen lisää opiskelijoiden motivaatiota ja sitoutumista oppimisprosessiin

Projektioppimisen keskeiset piirteet nousevat työelämäprojektissa selkeästi esille. Menetelmä on hyvin oppijalähtöinen. Opiskelijoille annetaan vastuu ja vapaus omasta oppimisestaan. Ryhmä suunnittelee itsenäisesti projektin, toteuttaa sen sekä arvioi projektin onnistumista. Opiskelijat voivat vaikuttaa itse omiin työtapoihinsa ryhmässä. Menetelmä on yhteistoiminnallinen. Oppiminen tapahtuu ryhmissä, joissa jokainen ryhmän jäsen tuo oman panoksensa projektiin. Yhteistoiminnallisuus kehittää tiimityöskentelytaitoja ja antaa mahdollisuuden yhteisölliseen oppimiseen. Menetelmä on ratkaisu- ja ongelmalähtöinen. Opiskelijoiden toteuttamat projektit perustuvat todellisiin tarpeisiin, joita opiskelijat lähtevät toteuttamaan. Näin opiskelijoiden on mahdollista soveltaa opetuksessa saatua teoreettista tietoa käytännössä. Opettajan rooli on toimia valmentaja ja mentorina. Työelämäprojektien toteutusvaiheessa opettaja toimii enemmän vuorovaikutuksen ja oppimisen organisoijana kuin perinteisenä tiedon välittäjänä. Opettaja tukee opiskelijoita antamalla taustatietoja, ohjeita ja neuvoja sekä kannustaa heitä kriittiseen ajatteluun. Projektioppiminen on tehokas tapa kehittää opiskelijoiden käytännön taitoja ja valmistaa heitä työelämän haasteisiin. Menetelmä lisää opiskelijoiden motivaatiota ja sitoutumista oppimisprosessiin.

Opiskelijat työelämäprojektien toteuttajina

Vuonna 2024 opiskelijat työskentelivät yhdellä projektinhallintaan keskittyvällä opintojaksolla kolmen työelämäprojektin parissa. Opiskelijaryhmien tehtävänä oli tuottaa ensiksi projektisuunnitelma, toiseksi toteuttaa projekti suunnitelman pohjalta ja lopuksi tuottaa reflektoiva projektin loppuraportti. Opiskelijat määrittelivät projektille tavoitteen, projektin tärkeät sidosryhmät, laajuuden, aikataulun, riskit sekä budjetin. Ensimmäinen projekteista oli Matchmaking-tapahtuman toteuttaminen, jonka tavoitteena oli saattaa opiskelijoiden tietoisuuteen LAB-ammattikorkeakoulun TKI-projekteissa olevia mahdollisuuksia. Toinen projekteista oli osaprojekti ja osa LABin Kampuspäivät-konseptia, jossa 2. asteen opiskelijat tutustuvat kampukseen sekä LABin ja LUTin opintotarjontaan. Kolmas projekteista oli tutkimusprojekti, jossa etsittiin tietoa alueen yrityksistä. Projekti oli toimeksianto ja toteutettiin selvityspyyntönä. Opiskelijat työskentelivät työelämäprojekteissa suunnittelijoina ja toteuttajina. Opettajan rooli oli toimia valmentajana. Toimeksiantajat arvostivat yhteistyön sujuvuutta ja antoivat palautetta hyvästä kommunikaatiosta ja opiskelijoiden sitoutumisesta projektiin. Opiskelijat kokivat, että projektit tarjosivat heille erinomaisen mahdollisuuden soveltaa saatua tietoa käytännössä, oppia tärkeitä työelämätaitoja, kuten tiimityöskentelytaitoja, ongelmanratkaisua, viestintää ja palautteen antamista sekä vastaanottamista. Se, että projektit olivat työelämälähtöisiä, oli arvokasta opiskelijoille.

Projektien aikana opiskelijat kokivat erityisesti aikataulupaineita. Opiskelijat oppivatkin paljon projektien aikatauluttamisesta. Resurssien puutetta opiskelijat eivät kokeneet ollenkaan. Opiskelijoiden kysymykset ja ongelmatilanteet käsiteltiin opettajan johdolla viikoittaisilla ohjaustunneilla keskustellen, joissa opettajan valmentava rooli ohjasi opiskelijoiden työskentelyä. Ohjaustunneilla oli usein läsnä myös toimeksiantajan edustaja. Opiskelijoiden sitoutuminen työskentelyyn oli hyvää.

Työuralla projekteihin osallistuminen on yhä yleisempää

Yhä useampi kohtaa urallaan projektin ja osallistuu projektityöskentelyyn osana työtehtäviään. Perustaidot projektinhallinnasta ovat tärkeitä työelämässä. Ammattimainen projektinhallinta on tunnistettu tärkeäksi kilpailueduksi lähes kaikilla toimialoilla. Projektit muodostavat perustan monenlaiselle kehitystoiminnalle ja ne toimivat myös merkittävinä julkisen rahoituksen kanavointikeinoina. Myös julkinen sektori on kasvattanut projektinhallinnan ammattilaisten tarvetta, sillä organisaatiot kilpailuttavat ja toteuttavat projekteja uudenlaisissa ja erilaisissakin toimintaympäristöissä.

Tulevaisuuden työelämässä on tärkeää hallita geneerisiä osaamisia, kuten vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikointitaitoja, ongelmanratkaisutaitoja, kokonaisuuksien hallintakykyä, itseohjautuvuuden taitoja sekä tiedon hallinta- ja analysointitaitoja (Opetushallitus 2019). Projektinhallinnan opetus ja opetukseen osallistuminen kehittää myös näitä taitoja. Mahdollisuuksia projektinhallinnan työelämälähtöiselle opetukselle asettaa ammattikorkeakoulujen muuttuva toimintaympäristö, joka tuo yhä useamman yrityksen opiskelijoiden ulottuville työelämälähtöisen oppimisympäristön mahdollistamiseksi. Toivottavasti työelämän, yritysten ja organisaatioiden edustajilla on intoa ja mielenkiintoa asettua opiskelijoiden oppimisympäristöksi heidän matkallaan kohti asiantuntijuutta.

Lähteet

Opetushallitus. 2019. Osaaminen 2035: Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Viitattu 13.5.2025. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaaminen_2035.pdf

Kirjoittaja

Tarja Isola (KTM, AmO) työskentelee vastuullisen liiketoiminnan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä, jossa hän opettaa projektinhallintaa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1450079 (CC0)