Työelämäjaksot tukemassa sairaanhoitajan osaamisen vahvistumista SAILA-hankkeen laillistamisväylällä

SAILA-hankkeen sairaanhoitajan laillistumisväylällä opiskelleiden laillistujien opinnot ovat päättymässä hankkeen päättyessä vuoden lopussa. Osa laillistujista on jo valmistunut ja työskentelee tällä hetkellä sairaanhoitajana Suomessa. Laillistumisväylällä työelämäjaksot ovat olleet keskeisessä roolissa sairaanhoitajan osaamisen kehittymisessä ja laillistujien integroitumisessa suomalaiseen hoitotyöhön ja -kulttuuriin. Työelämäjaksot ovat tukeneet myös suomen kielen kehittymistä osana ammatillista osaamista.

Kirjoittaja: Tiia Kangassalo

Sosiaali- ja terveysalalla kansanvälinen rekrytointi on ollut vastaamassa osaltaan sote-alan henkilöstöpulaan ja turvaamassa täten henkilöstön riittävyyttä tulevaisuudessa. Kansainvälistä rekrytointia on ollut haastamassa vakiintuneen laillistamisväylän puuttuminen. Ulkomailta tulleiden sairaanhoitajien osaamista ei ole aina tunnistettu, ja useat ovat päätyneetkin hoitotyössä omaa koulutustasoaan vastaamattomiin tehtäviin (Vartiainen 2019, 41).

Aikaisemmin saavutettua sairaanhoitajan osaamista on ennen SAILA-hanketta tunnistettu erilaisten muiden kehittämishankkeiden tai täydennyskoulutusten kautta kehitettyjen pätevöitysmallien avulla. Yhtenäisen laillistamisprosessin ja tutkintojen täydentämisen kautta voidaan edistää työperäistä maahanmuuttoa, tukea osaamisen tunnistamista ja integroitumista työelämään sujuvammin sekä vähentää päällekkäistä kouluttautumista. (Vartiainen 2019, 40; Koivuniemi 2023, 22, 76.) Valtakunnallisen laillistamisväylän kehittämisessä on tehty tiivistä yhteistyötä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran kanssa, joka myöntää laillistujille lopullisen oikeuden harjoittaa sairaanhoitajan ammattia Suomessa.

LAB-ammattikorkeakoulu on ollut mukana toteuttamassa SAILA-hankkeita yhdessä kaikkien Suomessa sairaanhoitajia kouluttavien 20 eri ammattikorkeakoulun kanssa. SAILA 1 ja 2-hankkeissa on kehitetty ja pilotoitu yhteistä valtakunnallista toimintamallia EU/ETA-maiden ulkopuolella sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneiden laillistamiseksi. SAILA-hankkeet päättyvät vuoden 2025 loppuun mennessä. Hankkeessa on ollut mukana laillistujia eri lähtökodista: osalla on omassa kotimaassaan hankitun sairaanhoitajatutkinnon lisäksi Suomessa hankittu lähihoitajatutkinto sekä työpaikka hoitotyön yksikössä. Hankkeen päättyessä Suomessa on yhtenäinen ja valtakunnallinen toimintamalli sairaanhoitajaksi laillistumiseen.

Yksilölliset työelämäjaksot osana laillistamisprosessia

Sairaanhoitajan rooli voi olla hyvin erilainen EU- tai ETA-maiden ulkopuolella kuin Suomessa. Sairaanhoitajakoulutuksen laajuudet, työelämäjaksojen pituudet sekä harjoitteluiden suorituspaikat vaihtelevat runsaasti eri maiden välillä. (Silen-Lipponen & Korhonen 2020, 3.) SAILA-hankkeessa jokaisen laillistujan osaamista on kartoitettu laillistamisväylän alussa henkilökohtaisesti, mikä on ohjannut laillistujan väylällä etenemistä (Kangassalo 2024). Työelämäjaksojen suorituspaikkoihin sekä pituuksiin ovat vaikuttaneet laillistujan aikaisemmin suoritetut opinnot niin hänen kotimaassaan kuin mahdolliset Suomessa suoritetut hoitotyön opinnot. Myös aikaisempi työkokemus sosiaali- ja terveysalalla on harjoitteluiden polutukseen vaikuttava tekijä. Työelämäjaksojen suunnittelussa keskeistä on ollut huomioida sairaanhoitajakoulutusta ohjaava EU direktiivi 2005/36/EY, mikä määrittää osaltaan työelämässä tapahtuvaa harjoittelua. (Silen-Lipponen & Korhonen 2020, 3.)

Laillistujan omat kiinnostuksen kohteet ovat olleet tärkeitä huomioida harjoittelupolussa. SAILA-hankkeen laillistamisväylällä laillistujat ovat voineet suorittaa työelämäjaksoja joko ohjattuna harjoitteluna tai opinnollistaen lähihoitajan työsuhteessa. Opinnollistamisella tarkoitetaan opintojen aikaisen osaamisen hankkimista työelämässä työsuhteessa. Laillistuja oppii työtä tekemällä ja soveltaa aiemmin opittua käytäntöön. Hankkeen aikana molempia harjoittelupolkuja on hyödynnetty ja laillistujat ovat taustojensa mukaisesti suorittaneet harjoitteluita monipuolisesti. Hankkeen aikana opiskelijat on suorittaneet työelämäjaksoja niin asumispalveluyksiköissä kuin erikoissairaanhoidossa.

Kielitaidon vahvistuminen osana ammatillista osaamista

Sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen kehittymisen lisäksi keskeistä työelämäjaksoilla on ollut suomen kielen kehittyminen. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994, 18 a §) edellyttää, että terveydenhuollon ammattihenkilöllä tulee olla hänen tehtäviensä edellyttämä riittävä kielitaito. Laillistujat ovatkin päässeet harjoittamaan ammatillista kielitaitoa aidoissa työelämän tilanteissa.

Laillistujat itse kokivat kielitaitonsa kehittyneen työelämäjaksoilla ja varmuus suomen kielen käyttämiseen vahvistui. Työelämäohjaajalta saatu tuki vuorovaikutustilanteissa loi turvallisuuden tunnetta käyttää kieltä sekä pyytää apua mahdollisiin haastaviin ohjaustilanteisiin. Laillistumisväylällä suomen kielen ja hoitotyön opettajien tiivis yhteistyö on ollut tärkeä osa opintoja; kielen integraatio hoitotyön substanssiin on tukenut ammatillisen osaamisen kehittymistä laaja-alaisesti niin kielen kuin hoitotyön osaamisen näkökulmasta.

Lähteet

Kangassalo, T. 2024. Osaamisen tunnistaminen keskeistä SAILA-hankkeen laillistamisväylässä. LAB Focus. Viitattu 2.10.2025. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/osaamisen-tunnistaminen-keskeista-saila-hankkeen-laillistamisvaylassa/

Koivuniemi, S. 2023. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan kansainvälinen rekrytointi. Tehy ry. Tehyn julkaisusarja B1/23. Viitattu 2.10.2025. Saatavissa https://www.tehy.fi/system/files/mfiles/julkaisu/2023/2023_b1_sosiaali-_ja_terveydenhuoltoalan_kansainvalinen_rekrytointi_id_18252.pdf

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994. Finlex. Viitattu 2.10.2025. Saatavissa https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/1994/559

Silen-Lipponen, M & Korhonen, T. (toim.). 2020. Osaamisen ja arvioinnin yhtenäistäminen sairaanhoitajakoulutuksessa –YleSHarviointi-hanke. Kuopio: Savonia-ammattikorkeakoulu. Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja 5/2020. Viitattu 2.10.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111089877

Vartiainen, P. 2019. Filippiiniläisten sairaanhoitajien polut Suomeen: Tutkimus oppimisesta ja työyhteisöintegraatiosta kansainvälisen rekrytoinnin kontekstissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. Tampereen yliopiston väitöskirjat 18. Viitattu 2.10.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0937-4