Tuotteistamisella liiketoiminta kasvuun

Tuotteistaminen on prosessi, jossa palvelu tai tuote muokataan asiakkaalle helposti ostettavaan ja ymmärrettävään muotoon. Tämä on erityisen tärkeää pienyrittäjille, joilla ei välttämättä ole aina suuria markkinointibudjetteja tai resursseja käytettävissä. Tässä artikkelissa käsitellään tuotteistamisen perusperiaatteita, prosessia ja annetaan käytännön ohjeita sen toteuttamiseen pienyrittäjille ja aiheesta kiinnostuneille.

Kirjoittaja: Reko Juntto

Mitä on tuotteistaminen ja miksi se on tärkeää?

Tuotteistaminen on prosessi, jossa analysoidaan tarve, määritellään ja yhdistetään sopivia elementtejä aineelliseksi ja/tai aineettomaksi tuotemaiseksi määritellyksi tuotteeksi, joka on standardoitu, toistettava ja ymmärrettävä (Härkönen et.al., 2015). Tuotteistaminen on tuote- ja palvelukokonaisuuksien selkiyttämistä asiakkaan tarpeita ja odotuksia palveleviksi kokonaisuuksiksi sekä käyttötarkoituksen kirkastamista (Tuominen et.al., 2015). Tuotteistaminen auttaa yrittäjää erottumaan kilpailijoista ja tekee palvelun tai tuotteen ostamisesta helpompaa asiakkaalle. Hyvin tuotteistettu palvelu tai tuote vastaa selkeästi asiakkaan tarpeisiin ja odotuksiin, mikä lisää asiakastyytyväisyyttä, myyntiä ja uskollisuutta.

Tuotteistamisen vaiheet

Tuotteistamisen ydinajatuksena on tuotteen, palvelun tai osaamisen paketoiminen selkeäksi ja helposti ostettavaksi ratkaisuksi asiakkaan tarpeeseen tai ongelmaan (Isolta 2024).

Todellisten asiakastarpeiden ymmärtäminen ja tuote tai palveluidean löytäminen on ensimmäinen ja monesti myös vaikein asia tuotteistamisessa. Ensimmäinen askel tuotteistamisessa on ymmärtää, mitä asiakkaat todella tarvitsevat ja haluavat. Tätä voidaan selvittää esimerkiksi asiakaskyselyjen, haastattelujen ja erilaisten markkinatutkimusten avulla. Yleensä yrittäjälle syntyy asiasta oman kokemuksensa pohjalta näkemys asiakastarpeista, joiden pohjalta varsinainen tuotteistaminen voidaan aloittaa.

Seuraavaksi palvelu tai tuote määritellään asiakastarpeita vastaavasti. Siinä määritellään tarkasti, mitä palvelu tai tuote tarkalleen sisältää, kenelle se on tarkoitettu ja miten se tuotetaan. Tämä auttaa selkeyttämään tarjontaa, sekä yrittäjälle itselleen, omalle henkilöstölle, että asiakkaalle.

Sen jälkeen palvelu tai tuote voidaan hinnoitella. Hinnoittelun tulee aina olla kilpailukykyinen markkinoilla mutta myös kattaa kustannukset ja tuottaa yritykselle voittoa. On tärkeää arvioida myös tarkasti, mitä arvoa palvelu tai tuote tuo asiakkaalle ja hinnoitella sen mukaisesti.
Hyvin tuotteistettu palvelu tai tuote tarvitsee kuitenkin aina markkinointia. Kannattaa hyödyntää soveltuvia kanavia viestintään kuten sosiaalista mediaa, verkkosivuja ja perinteisiä markkinointikanavia, joilla tavoitetaan juuri haluttu kohdeyleisö.

Lisäksi yrityksen tulisi kerätä jatkuvasti palautetta asiakkailtaan ja käyttää sitä tietoa palvelun tai tuotteen kehittämiseen. Tämä auttaa pitämään tarjonnan asiakkaille kilpailukykyisenä ja erottautumaan kilpailijoista.

Tuotteistamisprosessin etenemisen muodot

Tuotteistamisprosessi voi edetä monin eri tavoin. Sen muoto voi olla esimerkiksi perinteinen, ketterä tai iteratiivinen. Perinteinen eli vaiheittainen tuotteistamisprosessi etenee tehtävä kerrallaan ja suoraviivaisesti vaiheesta toiseen perinteisten projektinhallinnan menetelmien mukaisesti. Tuotteistaminen nähdään kertaluonteisena ponnistuksena, jonka valmistuttua palvelua myydään ja tuotetaan. (Tuominen et.al. 2015)

Ketterässä tuotteistamisprosessissa taas hyödynnetään ketterän projektinhallinnan menetelmiä. Tätä menetelmää käytetään, kun palvelu halutaan markkinoille mahdollisimman pian. Tuotteistamisessa keskitytään ensin ulkoiseen, asiakkaalle näkyvien palvelujen kuvaamiseen. Usein tuotetta voidaan myydä asiakkaille jo tuotteistamisen aikana. Palvelun jatkokehittäminen ja tuotteistaminen voidaan tehdä loppuun ensimmäisten asiakkaiden kanssa. (Tuominen et.al. 2015)

Iteratiivisessa tuotteistamisprosessissa ei palvelun ensimmäinen tuotteistaminen tuota täydellistä lopputulosta, päivityksiä ja muutoksia joudutaan tekemään tarpeen mukaan. Tässä mallissa on ideana palvelun vaiheittainen tuotteistaminen. Se voidaan tehdä tuotteistamisen sisällön perusteella esimerkiksi painottuen sisäiseen tai ulkoiseen tuotteistamiseen. Tämän lisäksi vaiheistus tehdään suunnittelemalla palvelu jatkuvasti kehittyväksi kokonaisuudeksi, josta tuotteistetaan uusia ja parempia versiota suunnitelmallisesti. (Tuominen et.al. 2015).

Se mikä menetelmä sitten tuotteistamiseen valitaan, riippuu sitten yrityksen omista tarpeista ja siitä mikä menetelmä soveltuu yrityksen tai yrittäjän kannalta parhaiten kulloiseen tilanteeseen. On myös todettava että aina ei tuotteistuksessa onnistuta ja siksi on oltava valmius muuttaa omia suunnitelmia joustavasti ja asiakastarpeita vastaavasti.

Käytännön ohjeita tuotteistamiseen

Selkeä viestintä markkinoinnissa on tärkeää, että asiakkaat ymmärtävät mistä tuotteessa ja palvelussa on kyse. Varmistetaan aina, että palvelun tai tuotteen hyödyt ja ominaisuudet ovat selkeästi viestittyjä. Käytetään yksinkertaista ja ymmärrettävää kieltä, jonka oma kohdeyleisö ymmärtää.

Lisäksi kannattaa panostaa visuaaliseen ilmeeseen, kuten selkeisiin viesteihin, kuviin, logoihin, pakkauksiin ja markkinointimateriaaleihin. Hyvä visuaalinen ilme tekee tuotteesta tai palvelusta houkuttelevamman. Niissä voidaan hyödyntää esim. markkinointiviestejä, kuvia, videoita ja logoja.

Kuitenkin ehkä tärkein asia on tarjota erinomainen asiakaskokemus. Tämä sisältää tuotteen osalta helpon ostamisen, ystävällisen ja toimivan asiakaspalvelun ja nopean toimituksen. Palvelun toisaalta tulisi tarjota jotain ainutlaatuista, asiakkaan tarpeita vastaavaa tai jopa ylittävää kokemusta.

Esimerkki tuotteistamisesta

Otetaan esimerkiksi pienyrittäjä, joka tarjoaa majoituspalveluja. Tuotteistamisen prosessissa hän voisi ensin määritellä palvelunsa sisällön: Majoituksen, aamiaisen ja mahdolliset lisäpalvelut. Seuraavaksi voidaan hinnoitella palvelut. Esimerkiksi päivähinta, hinta per henkilö tai pakettihinnat eri palveluille tai kohderyhmille. Lisäksi hän voisi arvioida ja määritellä lisäpalvelujen hinnoittelun kuten luontoretket, ruokailut luonnossa tai erilaiset teema-illalliset ja tarjoilut. Sen jälkeen tehtäisiin markkinointimateriaalit: Esitteet, verkkosivut palvelulle, tuotteille ja tarvittavat markkinoinnin ja sosiaalisen median kampanjat. Lisäksi tulisi varmistaa, että yritys pystyy keräämään systemaattisesti asiakaspalautetta esim. verkkosivuilta, pyytämällä suosituksia tai haastattelemalla asiakkaitaan, jotta palvelut ja tuotteet voidaan pitää kilpailukykyisinä.

Lähteet

Tuominen, T., Järvi, K., Lehtonen, M. H., Valtanen, J., Martinsuo, M. 2015. Palvelujen tuotteistamisen käsikirja: Osallistavia menetelmiä palvelujen kehittämiseen. Aalto-yliopiston julkaisusarja TIEDE + TEKNOLOGIA 5/2015. Helsinki: Aalto-yliopisto.

Härkönen, J., Haapasalo, H. & Hänninen, K., 2015. Productisation: A review and research agenda. International Journal of Production Economics. 164, 65-82. Viitattu 1.12.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.ijpe.2015.02.024

Isolta. 2024. Markkinointi ja tuotteistaminen – vinkkejä ja näkökulmia pienyrittäjälle. Viitattu 1.12.2024. Saatavilla https://www.isolta.fi/markkinointi-ja-tuotteistaminen/

Kirjoittaja

Reko Juntto toimii LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä lehtorina ja toimii asiantuntijana LAB:n Luontolähtöisten palvelujen kehittämishankkeessa.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/kasin-kirjoitettu-naine-taide-luova-4348401/ (Pexels License)