Tunneälyä ei voi ulkoistaa – esihenkilötyö kaipaa tunnetaitoja tuekseen

Esihenkilötyö on murroksessa, ja inhimillisten taitojen merkitys kasvaa jatkuvasti. Tunneäly ei ole vain yksilön vahvuus, vaan olennainen osa arjen johtamista. Se vaikuttaa vuorovaikutuksen sujuvuuteen, työntekijöiden hyvinvointiin ja työyhteisön kykyyn rakentaa luottamusta erityisesti muutosten keskellä. Tunneäly onkin yksi esihenkilötyön tärkeimmistä voimavaroista – taito, jonka vaikutus ulottuu yksilöstä koko organisaatioon.

Kirjoittajat: Elisa Mustamaa & Anne Suikkanen

Tunneäly on monitasoinen taito

Tunneäly tarkoittaa kykyä tiedostaa ja hallita omia tunteita, motivoida itseään, ymmärtää muiden tunteita ja toimia niiden mukaisesti. Se rakentuu viidestä osa-alueesta: itsetuntemuksesta, itsehallinnasta, motivoitumisesta, empatiasta ja sosiaalisista taidoista (Goleman 1999, 40–41). Tunneäly ei ole pelkkä synnynnäinen ominaisuus, vaan sen varaan rakentuvat työelämässä hyödynnettävät tunnetaidot, kuten empatia asiakaskohtaamisissa ja sosiaalinen joustavuus tiimitilanteissa (Salonen 2017, 239; Saarinen & Aalto-Setälä 2009, 40). Vaikka tunneäly tarjoaa perustan tunnetaitojen kehittymiselle, niitä on silti aktiivisesti harjoiteltava käytännössä.

Tämä näkökulma vahvistui myös Mustamaan (2025) opinnäytetyössä. Esihenkilöt kuvasivat, kuinka heidän oma tunnetilansa vaikutti suoraan tiimin ilmapiiriin – rauhallisuus ja empaattisuus loivat luottamusta, kun taas kiire tai etäisyys heikensivät vuorovaikutusta ja lisäsivät epävarmuutta.

Tunneälyä voi kehittää – ja se näkyy arjessa

Työn arki on täynnä tilanteita, joissa tunteet ovat läsnä: epävarmuus, kiire, ristiriidat ja muutokset haastavat esihenkilön kykyä kohdata ihmisiä empaattisesti ja rauhallisesti. Tällaisissa tilanteissa tunneäly – eli kyky tunnistaa ja säädellä omia ja toisten tunteita – on keskeinen johtamisen resurssi (Goleman 1999, 40–41).

Opinnäytetyössä esihenkilöt kuvasivat, kuinka tunneäly konkretisoituu arjessa pysähtymisenä, kuuntelemisena ja tunteiden säätelynä. Esihenkilöiden mukaan esimerkiksi kuormittavissa tilanteissa rauhallinen ja läsnä oleva johtamistyyli loi tilaa avoimelle vuorovaikutukselle ja auttoi ylläpitämään luottamusta. (Mustamaa 2025.) Erityisesti empatia ja itsesäätely nousivat tutkimuksessa esiin tunneälyn keskeisinä osa-alueina. Empatia tarkoittaa kykyä asettua toisen asemaan ja ymmärtää hänen tunnetilaansa (Salonen 2017, 239). Empaattinen esihenkilö kykenee tunnistamaan, milloin työntekijä tarvitsee tukea, ja mahdollistaa tunnetilojen käsittelyn rakentavasti. Tämä koettiin tärkeäksi erityisesti muutostilanteissa, joissa epävarmuus lisää työn kuormittavuutta (Rantanen ym. 2020, 59–60).

Itsesäätely puolestaan viittaa kykyyn hallita omia tunnereaktioita ja toimia harkitusti haastavissakin tilanteissa (Goleman 1999, 42). Opinnäytetyössä esihenkilöt toivat esiin tarpeen pysyä rauhallisena esimerkiksi ristiriitatilanteissa tai kiireen keskellä. He tiedostivat, että oma tunneilmaisu vaikuttaa koko tiimin ilmapiiriin ja saattoi joko vahvistaa tai horjuttaa työyhteisön vuorovaikutusta ja turvallisuuden tunnetta. (Mustamaa 2025.)

Yksi Mustamaan (2025) tärkeimmistä havainnoista oli, että tunneälyä voi kehittää – ja esihenkilöt haluavat kehittää sitä. Silti monissa työyhteisöissä tunneäly jää irralliseksi käsitteeksi, joka ei näy konkreettisina tekoina tai tukitoimina. Esihenkilöt nostivat esiin toiveen siitä, että tunneälyä tuettaisiin konkreettisesti ja rakenteellisesti. Seuraavat käytännön keinot nousivat esiin erityisen hyödyllisinä:

Itsereflektio ja tunnepäiväkirjat: Tunteiden kirjaaminen auttaa tunnistamaan omia reaktioita ja kehittämään itsesäätelyä.
Vertaissparraus ja ryhmäkeskustelut: Esihenkilöt kokivat hyödylliseksi mahdollisuuden pysähtyä omien kokemustensa äärelle ja keskustella tunneälystä toisten esihenkilöiden kanssa esimerkiksi vertaissparrauksessa. Ne tarjoavat paitsi tukea, myös mahdollisuuden oppia toisten käytännöistä ja soveltaa niitä omaan johtamistyöhön.
Organisaation tuki: Johdon tuki ja tunnustus tunnejohtamisen tärkeydelle ovat ratkaisevassa roolissa. Kun tunneäly huomioidaan osana organisaation strategiaa ja esimerkiksi kehityskeskusteluja, se saa ansaitsemaansa painoarvoa.
Koulutukset ja valmennukset: Vuorovaikutusvalmennukset, palautteenannon harjoitukset ja tunteiden tunnistamiseen liittyvät tehtävät auttavat kehittämään tunnetaitoja arjen tilanteisiin.

Tunneälyn tukeminen ei vaadi valtavia resursseja. Tärkeintä on, että esihenkilölle annetaan lupa käyttää aikaa tunnetaitojensa kehittämiseen – ja että tätä ei nähdä ylimääräisenä lisä-nä, vaan olennaisena osana työtä.

Organisaatiokulttuuri joko tukee tai tukahduttaa tunnejohtamista

Vaikka yksilöt voivat kehittää tunnetaitojaan, todellinen muutos vaatii organisaation tukea. Tutkimuksessa nousi esiin, että tunneäly jää helposti taka-alalle, jos kulttuuri painottaa ensisijaisesti tehokkuutta ja mittareita. Toisaalta esihenkilöt kuvasivat tilanteita, joissa johto voi osoittaa kiinnostusta tunnejohtamiseen esimerkiksi sisällyttämällä tunneälyä koulutuksiin ja erilaisiin keskusteluhetkiin. Tunneälyn tukeminen voi näkyä pieninä tekoina: tilan antamisena kuulumisten jakamiselle kokouksissa, koulutuksina tunnejohtamiseen liittyen tai selkeinä linjauksina, joissa johtamisen odotetaan olevan paitsi tehokasta, myös inhimillistä.

Tunneäly korostuu hybridityössä

Monipaikkainen työ ja jatkuvat muutokset haastavat perinteistä vuorovaikutusta. Etäkohtaamisissa tunneviestintä on usein vähäisempää, ja sanattomien vihjeiden puuttuminen vaikeuttaa tunteiden tunnistamista. Tutkimuksessa tuli ilmi, että esihenkilön tulee olla tietoisempi työntekijöiden reaktioista ja kysyttävä aktiivisesti, miten he voivat. Pienet eleet, kuten kuulumisten kysyminen palaverin alussa, voivat lisätä yhteyttä ja ymmärrystä.

Tunneäly on esihenkilötyön ydintä

Tunneäly ei ole lisäominaisuus – se on olennainen osa esihenkilötyötä. Tunneäly näkyy arjen kohtaamisissa, palautteenannossa, ristiriitojen käsittelyssä ja muutoksen johtamisessa. Sen avulla rakennetaan luottamusta, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä – tekijöitä, jotka vaikuttavat suoraan työhyvinvointiin ja tuloksellisuuteen.

Tunneälyn vaikutukset ulottuvat usealle tasolle. Esihenkilölle se tarjoaa työkalun omien tunteiden hallintaan ja palautumiseen, tiimille se mahdollistaa turvallisen ja avoimen vuorovaikutuksen, ja organisaatiotasolla se vahvistaa kulttuuria, jossa inhimillisyys ja tehokkuus voivat kulkea rinnakkain. Esihenkilöt kuvasivatkin, kuinka rauhallisuus ja empaattinen suhtautuminen arjen tilanteissa vaikuttivat suoraan tiimin ilmapiiriin ja luottamuksen rakentumiseen.

Tärkeää kuitenkin on, että tunneälyn kehittämiselle on aikaa ja tilaa – ja että se tunnistetaan osaksi työn ydintä, ei ylimääräiseksi lisätyöksi. Organisaation tuki, esihenkilökoulutukset ja vertaisfoorumit ovat konkreettisia keinoja tukea tunneälyn kehittymistä johtamistyössä. Pienilläkin käytännöillä voi olla suuri vaikutus tunnetaitojen vahvistamisessa.

Jatkossa olisikin tärkeää kehittää rakenteita tunneälyn tueksi. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi tunnetaitojen sisällyttämistä kehityskeskusteluihin, tunneälyn arviointia osana esihenkilön kehityspolkua tai tutkimusta siitä, miten tunneäly näkyy pitkällä aikavälillä työntekijäkokemuksessa ja organisaation menestyksessä.

Lähteet

Goleman, D. 1999. Tunneäly työelämässä. Helsinki: Otava.

Mustamaa, E. 2025. Tunneäly ja johtajuus esihenkilötyössä: nykytila ja kehitysmahdollisuudet. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 31.5.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060219243

Rantanen, J., Leppänen, I. & Kankaanpää, H. 2020. Johda tunneilmastoa. Vapauta työyhteisösi todellinen potentiaali. Helsinki: Alma Talent. Viitattu 31.5.2025. Saatavissa https://bisneskirjasto.almainsights.fi/teos/DAJBIXDTEB#

Saarinen, M. & Aalto-Setälä, P. 2009. Perkele! Tunneosaamisen oppikirja esimiehille. Helsinki: Kirjapaja.

Salonen, E. 2017. Intuitio ja tunteet johtamisen ytimessä. Helsinki: Alma Talent.

Kirjoittajat

Elisa Mustamaa, YAMK-opiskelija, LAB-ammattikorkeakoulu. Integroitujen hyvinvointipalvelujen kehittäjä ja johtaja.

Anne Suikkanen, FT, TtM, toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1437653 (CC0)

Lähteet

Goleman, D. 1999. Tunneäly työelämässä. Helsinki: Otava.

Saarinen, M. & Aalto-Setälä, P. 2009. Perkele! Tunneosaamisen oppikirja esimiehille. Helsinki: Kirjapaja.

Salonen, E. 2017. Intuitio ja tunteet johtamisen ytimessä. Helsinki: Alma Talent.

Viittausohje

Mustamaa, E. & Suikkanen, A. 2025. Tunneälyä ei voi ulkoistaa – esihenkilötyö kaipaa tunnetaitoja tuekseen. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/tunnealya-ei-voi-ulkoistaa-esihenkilotyo-kaipaa-tunnetaitoja-tuekseen/