Tulos tulee ennen työtä ainoastaan sanakirjassa

Yleisesti sanotaan, että kun jonkun asian tekeminen näyttää ulkoapäin tarkasteltuna helpolta, niin sitä ennen on usein nähty paljon vaivaa, jotta tilanteeseen on päästy. Tässä artikkelissa esitellään LAB-ammattikorkeakoulussa tiimioppimisen ja tiimiyrittäjyyden opintopolulla opiskelevien nykyisten ja alumniopiskelijoiden kokemuksia heidän arvokkaiksi nimeämistään oppimiskokemuksista.

Kirjoittaja: Pasi Juvonen

Aineisto syntyi kyselyin ja haastatteluin

Vuonna 2024 toteutettiin 15-vuotiskatsaus tiimioppimisen ja tiimiyrittäjyyden opintopolulle, mukaan lukien Labtic-opintopolku (Juvonen 2024a). Katsausta varten haastateltiin opintopolun toteuttamisessa mukana olevat lehtorit, tiimivalmentajat ja osaamispäälliköt, teemahaastatteluja toteutui yhteensä 13. Lisäksi tehtiin nykytilakatsaus vastaaviin oppimisympäristöihin ja / tai -polkuihin muualla Suomessa. Tämä toteutettiin käymällä läpi kaikkien suomalaisten ammattikorkeakoulujen web-sivustot. Amkien web-sivustojen perusteella valikoitui 7 haastateltavaa eri puolilta Suomea. Tulosten perusteella tiimioppimisen avulla on saatu hyviä tuloksia eri puolilla Suomea. Samaan aikaan tiimiyrittäjyyden osalta kytkentä kansallisen tason yrittäjyyskasvatuksen tavoitteisiin koettiin puutteelliseksi. Lisäksi monilta alueilta Suomessa puuttuu kokonaan yrittäjyyskasvatuksen strategia.

Vuoden 2025 keväällä toteutettiin kaksi kyselyä ja yksi haastattelukierros. Kyselyt suunnattiin nykyisille tiimioppimisen ja tiimiyrittäjyyden opintopolulla opiskeleville (24 vastausta) sekä Labtic -alumneille (9 vastausta). Teemahaastattelut (17 haastattelua) tehtiin tiimioppimisen ja tiimiyrittäjyyden opintopolulla opiskelleille alumneille. Laadullista aineistoa oli siis käytössä varsin runsaasti ja sen pohjalta on jo syntynyt useita artikkeleja (katso esim. Juvonen 2024b; Juvonen 2024c). Tässä artikkelissa tehdään muutamia nostoja tuloksista, joita esitellään tarkemmin syyskuussa ECIE 2025 (European conference on Innovation and Entrepreneurship) –konferenssissa (Juvonen 2025).

Kokemuksia tiimioppimisesta

Tiimioppimisen ja tiimiyrittäjyyden opintopolulla keskeisiä oppimisen menetelmiä ovat treenit (dialogi), asiakasprojektit, teorian opiskelu kirjoista ja muista lähteistä sekä asiakasorganisaatiolle toteutettavat innovoinnit. Onnistuessaan yhdessä tekeminen, teorian opiskelu ja reflektio vuorottelevat ja johtavat tekemällä oppimiseen.

Tähän artikkeliin on nostettu esille millaisia kokemuksia nykyisillä ja alumniopiskelijoilla oli tiimioppimisen ja tiimiyrittäjyyden opintopolulla saadusta valmennuksesta ja millaisia terveisiä he kokemuksistaan haluavat välittää sekä nykyisille opiskelijoille että järjestävälle taholle eli LAB-ammattikorkeakoululle. Seuraavassa muutamia suoria lainauksia vastauksista.

Mikä on ollut sinulle arvokasta?

…ymmärsin, että pystyn vaikuttamaan itse asioihin omalla tekemisellä ja omalla asenteella. Ja ymmärrys siitä, että kun on toistoja vaan alla niin menestystä tulee, että oppi oppimaan.

Koen asiakasprojektit tärkeimmiksi. Niissä oppii käytännön kautta tekemään.

Sai tehdä yritysten kanssa käytännönläheistä työtä, jolla on merkitystä.

Terveiset nykyisille opiskelijoille?

Tsemppiä! Älkää luovuttako, tiimiyrittäjyydestä jää paljon enemmän käteen kuin verkko-opinnoista!

Tutustu niihin aiheisiin mitkä itseään kiinnostaa, koska sieltä se palo löytyy kuitenkin tekemiseen.

Joskus tuntuu siltä, että somen perusteella nykysukupolvelle on kehittynyt virheellinen luulo siitä, että kaiken saa helposti ja / tai nopeasti.

Mikäli et tunnista mikä itseäsi motivoi, on hyvä hetkeksi oikeasti pysähtyä miettimään ja selvittämään sitä. Se voi löytyä, kun uskallat kokeilla muutamaa erilaista asiaa.

Terveiset valmentajille ja / tai järjestävälle taholle?

Mielestäni tässä myös oppii kantamaan enemmän vastuuta ja pääsee käsittelemään sekä onnistumiset että epäonnistumiset. Opintojen jälkeen on erittäin palkitsevaa merkata kaikki käytännön kokemukset CV:ssä, mitä on tullut projekteista.

Opintopolulla olisi hyvä olla joitain kaikille pakollisia kirjoja ja opeteltavia työkaluja.

Labtic on vertaansa vailla oleva oppimisympäristö, josta moni korkeakouluopiskelija voi vain unelmoida. Koen olleeni etuoikeutettu, että sain jo opintojeni aikana kerrytettyä sellaista osaamista mitä moni pääsee kokemaan vasta työelämään siirtyessä.

Kultaako aika muistot?

Kysyttäessä ”Mikä on ollut sinulle arvokasta?” alumnit toivat runsaasti esille kykyään reflektoida ja moni aiemmin haastavaksi koettu tilanne oli reflektion kautta jalostunut osaamiseksi. Työarki oli monelle ehtinyt tuottaa runsaasti vastaavia tilanteita ja kyky pärjätä niissä oli jo olemassa. Lisäksi useissa vastauksissa nousi esille tavoite ymmärtää erilaisten työkalujen toimintaperiaatteita yleisellä tasolla, sillä työkalut vaihtuvat, mutta niillä tavoiteltava hyöty ehkä ei.

Alumnien nykyisille opiskelijoille välittämä palaute kehottaa kokeilemaan erilaisia asioita, yrittämään ja hyväksymään, että välillä yrittäessään erehtyy, sekä näkemään vaivaa, jotta omat kiinnostuksen kohteet löytyvät. Tiivistäen palaute kehottaa hyväksymään, että oppimisen eteen tulee nähdä vaivaa. Tämä palaute haluttiin kohdistaa sekä nykyisille opiskelijoille että järjestävälle taholle.

Korkeakoulutuksen järjestäjät valintojen edessä

Korkeakoulutus on viime vuosina päätynyt uudenlaiseen tilanteeseen. Korona pakotti kaikille hajautetun työskentelyn ja digiloikan. Verkossa työskentelyllä on helposti tunnistettavissa olevia etuja, kuten joustavuus ja kustannustehokkuus sekä logistiset ja sitä kautta ympäristöön liittyvät hyödyt.

Toisaalta onko olemassa laadullisia tavoitteita tai pedagogisia valintoja, joihin koulutuksen toteuttaja on sitoutunut? Ja mikäli niitä on, niin missä määrin niistä ollaan valmiita pitämään kiinni tilanteissa, joissa huomataan, että muualla ”rimaa lasketaan” ja oppijat alkavat äänestää jaloillaan.

Korkeakoulutuksen toteuttajat vaikuttavat olevan tilanteessa, jossa koronan jälkimainingeissa ja tekoälyn (yleisten kielimallien) tultua helposti saataville on hankalaa edellyttää oppijoilta edellä mainittua vaivannäköä. Kun tarjontaa on paljon ja tieto näennäisen helposti kaikkien saatavilla, niin oppijat hakeutuvat helposti sinne mistä opintosuorituksia saa helpommalla. On tavallista, että opiskeluvaiheessa ei vielä ajatella pitkälle eteenpäin. On kuitenkin kriittisen tärkeää pitää mielessä, että tiedon olemassaolo tai sen siirtäminen järjestelmästä tai applikaatiosta toiseen ei välttämättä lisää ymmärrystä tai osaamista ollenkaan. Syväoppimiseen tarvitaan edelleen teoriaa, käytäntöä ja reflektiota.

Mikä on tiimivalmentajan rooli tulevaisuudessa?

Tiimivalmentaja auttaa herättelemään valmennettavan sisäistä motivaatiota (Ryan & Deci, 2000) mikä on keskeinen edellytys onnistumiselle tehtävissä, jotka vaativat ponnistelua ja sinnikkyyttä. Valmentajan ei kuitenkaan tule tehdä asioita valmennettavan puolesta tai liikaa pureskella tietoa sopivan kokoisiin paloihin valmennettavan puolesta. Kyky hyödyntää tekoälysovelluksia on vain pieni osa nykyisiä työelämätaitoja. Esimerkiksi ihmisten kohtaamistaitoja, jotka voivat monesti ratkaista eteneekö joku asia hyvin vai ei, ei voi oppia muutoin kuin yhdessä toisten kanssa kokemalla.

Jonkun korkeakouluttajan olisi uskallettava pitää rimaa korkeammalla ja luottaa siihen, että vaivannäön vaatiminen oppijoilta tuottaa pidemmän päälle paremman lopputuloksen kentältä saatuna palautteena. Kuka uskaltaa muuttaa pelin?

Lähteet

Juvonen. P. 2024a. Old salt makes thirsty -revisiting team learning and team entrepreneurship study path. Nordic Academy of Management (NFF2024) conference, 15.-17.8.2024, Reykjavik, Island,

Juvonen. P. 2024b. State of the Art of Entrepreneurship Education at Finnish Universities of Applied Sciences. ICERI2024 conference 10.-13.11.2024 Sevilla, Spain. Viitattu 20.8.2025. Saatavissa https://library.iated.org/view/JUVONEN2024EXP?re=downloadnotallowed

Juvonen, P. 2024c. What’s up team learning study path. EDULEARN 2024 conference, Palma, Spain 7/2024. Viitattu 20.8.2025. Saatavissa https://library.iated.org/view/JUVONEN2024WHA?re=downloadnotallowed

Juvonen, P. 2025. Towards sustainable value creation – Students’ perspective of team learning. European Conference on Innovation and Entrepreneurship (ECIE 2025), Krakov, Poland 9/2025 (accepted for presentation, forthcoming).

Ryan, R. M., & Deci, E. L. 2000. Self-determination theory and the facilitation of intrinsic motivation, social development, and well-being. American Psychologist. Vol. 55(1), 68–78. Viitattu 20.8.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1037/0003-066X.55.1.68