Tie kohti vaikuttavampaa opetusta: osaamisperustaiset OPSit muuttavat korkeakoulutusta

Korkeakoulujen opetussuunnitelmat ovat siirtymässä entistä vahvemmin osaamisperustaisen ajattelun suuntaan. Muutos on sekä kansallinen että kansainvälinen, ja sen taustalla ovat sekä koulutusjärjestelmien rakenteellinen uudistuminen että työelämän kiristyvät osaamisvaatimukset. Tässä artikkelissa käydään läpi opetussuunnitelmien muutosta ammattikorkeakoulutuksen sekä sosiaali- ja terveysalan koulutusten näkökulmasta.

Kirjoittaja: Tiina Simola

Osaamisperustaisuuden perusajatuksena on, että opetussuunnitelma ei ainoastaan määrittele mitä opiskellaan, vaan ennen kaikkea mitä opiskelijan tulee osata, sekä miten osaaminen osoitetaan. Kansainväliset kehittämishankkeet ja tutkimukset kuvaavat osaamisperustaisuutta koulutuksen laatua vahvistavana ja kansainvälistä vertailtavuutta lisäävänä ajattelutapana. Osaamisperustaisuudesta on tullut kansainvälinen normi, joka yhtenäistää korkeakoulutuksen rakenteita ja tukee opiskelijoiden siirtymistä eri maiden tutkintojen välillä (Anafinova 2026). Systemaattiset katsaukset (Brauer 2021) korostavat, että kompetenssilähtöisyys selkeyttää tutkintojen tavoitteita ja mahdollistaa työelämässä tarvittavien taitojen näkyvämmän integroinnin opetukseen.

Suomessa osaamisperustaisuus on noussut erityisen merkittäväksi opetussuunnitelmien kehittämisen periaatteeksi Bolognan prosessin ja ammattikorkeakoulujärjestelmän vahvistumisen myötä. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on toistuvasti arvioinneissaan nostanut esiin, että korkeakoulujen tulee selkeyttää osaamistavoitteitaan, tehdä arviointiperusteistaan läpinäkyviä ja vahvistaa systemaattista palautekulttuuria, koska nämä tekijät mahdollistavat opiskelijoille paremman ymmärryksen omasta osaamisestaan (Karvi 2026a). Kompetenssilähtöiset opetussuunnitelmat laajentavat oppimisen käsitettä ja tukevat kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisukykyä ja sopeutumista nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Meta-analyyttiset tarkastelut (Catacutan ym. 2023) osoittavat, että osaamisperustaisuudella on myönteinen vaikutus oppijoiden motivaatioon ja osaamisen kehittymiseen, erityisesti silloin kun oppiminen sidotaan todellisiin työelämän tilanteisiin.

Arvioinnin uudistumisen merkitys

Arviointi on osaamisperustaisuuden ytimessä. Kansainvälisissä tutkimuksissa todetaan, että perinteinen arvosanapohjainen arviointi ei riitä kuvaamaan opiskelijan osaamista tai työelämävalmiuksia. Kompetenssiperustaisessa arvioinnissa korostuvat opiskelijan kyky osoittaa osaamista käytännön tehtävissä, jatkuva ja rakentava palaute, monipuoliset arviointimenetelmät sekä läpinäkyvät kriteerit, jotka tukevat itsearviointia ja ammatillista kasvua. (Holmes ym. 2021.) Myös tekoälyn kehityksen myötä on arviointeja tarkasteltava uudestaan. Perinteiset kirjalliset tehtävät eivät enää yksiselitteisesti kuvaa opiskelijan osaamista, vaan AI:n myötä arviointiprosesseja tulee muuttaa niin, että niillä saadaan aidosti esiin opiskelijan oma osaaminen. Arviointia tulisikin siirtää enemmän kohti prosessiperustaisia ja reflektiivisiä tehtäviä, jotka kuvastavat paremmin opiskelijan oppimisprosessia ja päättelyä. (Mammadova ym. 2025.) Generatiivinen tekoäly muuttaa osaamisen tuottamista sekä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulisi painottaa jatkossa enemmän itsesäätelytaitoja, vastuullista oppimista ja kriittistä tekoälyn hyödyntämistä, jolloin tehtävät ja arviointi tulee muotoilla tukemaan näitä tavoitteita. (Xia et al. 2024.)

Osaamisperustainen arviointi tukee myös aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista (AHOT), jonka merkitys kasvaa opiskelijoiden taustojen moninaistuessa. Tämä on erityisen tärkeää sosiaali- ja terveysalalla, jossa opiskelijoilla voi olla laajaa työkokemusta tai aiempia tutkintoja, jotka tulee voida huomioida opiskelupoluissa. Karvin mukaan arvioinnin kehittäminen on yksi suomalaisten korkeakoulujen merkittävimmistä kehittämiskohteista; opiskelija saa usein vähemmän palautetta kuin mitä oppiminen edellyttäisi, ja arviointikäytäntöjä tulee yhdenmukaistaa eri koulutusten välillä (Karvi 2026b). Tässä meillä Suomessa haasteena on koko ajan vähenevät resurssit. Suomessa koulutusleikkaukset ovat olleet erittäin merkittäviä viime vuosina. OECD:n (2025) mukaan Suomessa koulutuksen kustannukset ovat laskeneet merkittävästi (-14%) per opiskelija, kun muissa OECD-maissa ne ovat kasvaneet. Suomi jää koko ajan enemmän jälkeen pohjoismaisesta tasosta. (OECD 2025.) Samaan aikaan muun muassa inflaatio ja palkkojen nousu nostaa kustannuksia, joten tutkinnon hinta on reaaliaikaisesti kasvanut samalla kuin rahoitusta on koko ajan leikattu.

Valtioneuvoston linjaukset ja koulutuspoliittiset uudistukset vahvistavat rakenteellista osaamisperustaisuutta

Osaamisperustaisuuden merkitys korostuu myös sosiaali- ja terveysalan koulutusjärjestelmän rakenteellisissa uudistuksissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön kaksoistutkintouudistuksen tavoitteena on purkaa ensihoitaja-, terveydenhoitaja- ja kätilökoulutusten päällekkäisyyksiä, sujuvoittaa opintoja ja tehostaa koulutusresurssien käyttöä (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2026a). Valtioneuvoston 8.1.2026 antama hallituksen esitys ammattikorkeakoululain ja opintotukilain muuttamisesta sisältää toimia, jotka tukevat osaamisperustaisen koulutuksen edellytyksiä. Esityksen tavoitteena on selkeyttää tutkintojen rakennetta, vahvistaa koulutuksen seurantaa ja tukea valtakunnallisen osaamistietovarannon kehittämistä. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2026b.)

Uudistus nojaa ajatukseen, että osaaminen on koulutuspolun määrittävä tekijä. Samalla se vahvistaa jatkuvan oppimisen ideaa, jossa esimerkiksi aiemmin hankittu sairaanhoitajan osaaminen voidaan hyödyntää terveydenhoitajaksi täydentävissä opinnoissa ilman koko tutkinnon suorittamista alusta. Tämä on toki mahdollista jo nyt useimmissa ammattikorkeakouluissa, joissa on mahdollista suorittaa edellä mainittuja tutkintoja muuntokoulutuksena, kuten meillä LABissa. (Simola 2025.)

Nämä muutokset helpottavat arvioinnin yhdenmukaistamista, osaamisen näkyväksi tekemistä ja opetussuunnitelmien vertailtavuutta. Ne myös tukevat työelämän näkökulmaa; työnantajat tarvitsevat selkeitä ja vertailukelpoisia osaamisprofiileja rekrytoinnin ja osaamisen kehittämisen tueksi. Osaamisperusteiset OPSit eivät ole vain pedagoginen muutos, vaan ne heijastavat laajempaa yhteiskunnallista ja koulutuspoliittista murrosta. Muutos vahvistaa opiskelijan osaamisen näkyvyyttä, tukee työelämän tarpeita ja luo entistä selkeämmän, joustavamman ja vaikuttavamman koulutusjärjestelmän. Sote-alalla muutos on erityisen merkittävä, sillä se kytkeytyy sekä uudistuvaan lainsäädäntöön, koulutusrakenteisiin että ammatillisiin osaamisvaatimuksiin.

Lähteet

Anafinova, S. 2026. The competence‑based approach as the international norm in higher education: the Tuning initiative in Central Asia. Asia Pacific Education Review. Viitattu 16.3.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s12564-026-10110-4

Brauer, S. 2021. Towards competence-oriented higher education: a systematic literature review of the different perspectives on successful exit profiles. Education + Training. Vol. 63 (9), 1376–1390. Viitattu 13.3.26. Saatavissa https://doi.org/10.1108/ET-07-2020-0216

Catacutan, A.B., Kilag, O.K.T., Diano, F.M. Jr., Tiongzon, B.D., Malbas, M.H. & Abendan, C.F.K. 2023. Competence-based curriculum development in a globalized education landscape. Viitattu 16.3.2026. Saatavissa
https://www.researchgate.net/profile/Felix-Jr-Diano/publication/376646350_Competence-Based_Curriculum_Development_in_a_Globalized_Education_Landscape/links/662fe45a06ea3d0b74197c2d/Competence-Based-Curriculum-Development-in-a-Globalized-Education-Landscape.pdf

Holmes, A.G.D., Polman Tuin, M. & Turner, S.L. 2021. Competence and competency in higher education: theoretical and practical issues for university teachers. Educational Process: International Journal. Vol. 10 (3), 39-52. Viitattu 16.3.2026. Saatavissa https://dx.doi.org/10.22521/edupij.2021.103.3

Karvi. 2026a. Yhteenveto Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arviointituloksista: Koulutusjärjestelmän kehittämistarpeet muuttuvassa toimintaympäristössä. Arviointitulokset koulutusasteittain: Korkeakoulutus. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Viitattu 13.3.26. Saatavissa https://www.karvi.fi/sites/default/files/generated/Korkeakoulutus-1424-fi-1770387598.pdf

Karvi. 2026b. Yhteenveto Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arviointituloksista: Koulutusjärjestelmän kehittämistarpeet muuttuvassa toimintaympäristössä. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Viitattu 13.3.26. Saatavissa https://www.karvi.fi/sites/default/files/generated/Yhteenveto-Kansallisen-koulutuksen-arviointikeskuksen-arviointituloksista-Koulutusjarjestelman-1418-fi-1772124522-full.pdf

Mammadova, I., Ismayilli, F., Aliyeva, E. & Mammadova, N. 2025. The Role of Artificial Intelligence in Shaping Assessment Practices in Higher Education. Educational Process: International Journal, 18, e2025439. Viitattu 17.3.26. Saatavissa: https://eric.ed.gov/?id=EJ1485189

OECD. 2025. Education at a Glance 2025: Finland – Overview of the Education System. Viitattu 17.3.26. Saatavissa https://gpseducation.oecd.org/CountryProfile?primaryCountry=FIN

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2026a. Sosiaali- ja terveysalan kaksoistutkintouudistus. Viitattu 17.3.26. Saatavissa: https://okm.fi/kaksoistutkintouudistus

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2026b. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammattikorkeakoululain ja opintotukilain muuttamisesta. HE 197/2025 vp. Viitattu 17.3.26. Saatavissa https://okm.fi/paatos?decisionId=5486

Simola, T. 2025. Pitääkö olla huolissaan? Mitä kaksoistutkintouudistus tarkoittaa terveydenhoitaja- ja ensihoitajakoulutuksen osalta. LAB Pro. Viitattu 17.3.26. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/pitaako-olla-huolissaan-mita-kaksoistutkintouudistus-tarkoittaa-terveydenhoitaja-ja-ensihoitajakoulutuksen-osalta/

Xia, Q., Weng, X., Ouyang, F., Lin, T.J. & Chiu, T.K.F. 2024. A scoping review on how generative artificial intelligence transforms assessment in higher education. International Journal of Educational Technology in Higher Education. Vol. 21 (40). Viitattu 16.3.26. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s41239-024-00468-z

Kirjoittaja

Tiina Simola on koulutukseltaan terveystieteiden maisteri ja työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina. Hän on mukana väitöskirjatutkijana Oulun yliopiston näyttöön perustuva digitaalinen terveydenhuolto -tutkimusryhmässä ja tämän lisäksi mukana OKM-kaksoistutkintojen uudistamishankkeessa terveydenhoitajakoulutuksen opetussuunnitelman kehittämisen työpaketin projektipäällikkönä.

Artikkelikuva: https://lut.pictures.fi/kuvat/LAB+Press+Images/HEALTH/LAB+Sairaanhoitaja+AMK-05145.jpg