Testiasunto esteettömyyssuunnittelun pohjana

Kirjoittajat: Riina Ahonen, Janika Leppioja & Sini Roine

Asumisen laboratoriota on hyödynnetty ESSI – Esteettömät ja älykkäät asumisen ratkaisut –hankkeessa, jossa huomattiin sen kehitystarpeet esteettömyyden malliasuntona. ESSI-hankkeen tarkoituksena on ollut profiloida asunto ja sen muutostarpeet yksityiskäyttöön pariskunnalle, joista toinen liikkuu pyörätuolilla tai rollaattorilla.

Asumisen laboratorion esteettömyyskartoitus

Testiasunnon esteettömyyskartoituksessa havaittiin eteisen olevan haastava pyörätuolin käyttäjälle. Tilassa ei ole mahdollisuutta toisen apuvälineen säilyttämiseen, kuten sisäpyörätuolin tai rollaattorin, ja sisääntulon kynnys vaatii voimaa sekä taitoa apuvälineen kanssa liikkuvalta.

Kuva 1. Eteinen, jossa on vähän tilaa apuvälineiden säilyttämiseen. (Kuva: Riina Ahonen & Janika Leppioja)

Asunnon kylpyhuoneessa tason päälle sijoitettu käsienpesuallas on liian korkealla pyörätuolinkäyttäjälle sekä lyhytkasvuisille ja lapsille. Tasokorkeudet ovat merkittävä haaste myös keittiössä, jos tasoja käyttää sekä pyörätuolinkäyttäjä että seisova henkilö. Erityisen haasteen tilanteeseen tuo, jos seisova henkilö on tavanomaista pidempi.

Kuva 2. Kylpyhuone, jossa käsienpesuallas on liian korkealla pyörätuolin käyttäjälle. (Kuva: Riina Ahonen & Janika Leppioja)

Kuva 3. Keittiö, jossa tasokorkeudet ovat haastavia. (Kuva: Riina Ahonen & Janika Leppioja)

Testiasunto on toiminut muokattavana alustana erilaisille materiaalikokeiluille ja testauksille, mutta sinne valitut kalusteet eivät ole esteettömyyden kannalta parhaita ratkaisuja. Olohuoneen suuri sohvapöytä vie tilaa kulkureitiltä ja sohvalta on vaikea nousta ylös. Matto on liukuva, eikä tarpeeksi suuri kontrastiltaan lattiaan nähden. Testiasunto on myös hyvin hämärä valaistukseltaan. Riittävä ja säädettävä valaistus tukisi kaikkien tilankäyttäjien tarpeita (Kilpelä 2019, 111). Testiasunnon nykyiset ratkaisut edesauttoivat havainnoimaan kehitystarpeita ja kokeilemaan uusia ratkaisuja.

Aikaisella suunnittelulla parempia ratkaisuja

Testiasunnon suunnittelu aloitettiin asunnon pohjan tarkastelulla. Esteettömyydessä on tärkeää taata hyvät kulkureitit ja sujuvat siirtymät tilojen välillä. Suunnittelulla haluttiin välttää laitosmaisen asumisen piirteitä, kuitenkin huomioimalla apuvälineet. Ratkaisuehdotuksessa keskityttiin etenkin keittiön ja kylpyhuoneen monipuolisten toiminnallisuuksien mahdollistamiseen helposti ja turvallisesti.

Suunnitteluun toi haastetta asunnon pohjaa koskevat rakennemuutokset ja niiden vaikutus kustannuksiin. Esteettömyyden huomioiminen ei kuitenkaan tule kalliimmaksi, kun se on mietitty jo rakennusvaiheessa, esimerkiksi yksinkertaisimmillaan apukahvoille soveltuvilla vahvistetuilla seinärakenteilla, leveillä oviaukoilla sekä avaralla pohjaratkaisulla (Invalidiliitto 2025a).

Suunnittelussa oli muistettava, ettei esteettömyys ole vain liikkumisen esteettömyyttä, vaan se kattaa myös näkemiseen, kuulemiseen, ymmärtämiseen sekä kommunikaatioon liittyvät asiat. Onkin olennaista huomioida esimerkiksi valaistus, tummuuskontrastit, ilmastointi sekä akustiikka. Esteetön suunnittelu on moninaisuuden huomioimista ja pyrkii turvallisuuteen, toimivuuteen ja miellyttävyyteen. (Invalidiliitto 2025b.)

Ratkaisuehdotukset esteettömyyden parantamiseen

Testiasunnon kylpyhuoneen lasinen suihkuseinä on hankala käyttää ja se vaikeuttaa pyörätuolilla kääntymistä sekä tuolin sijoittamista suihkussa käynnin ajaksi. Suihkuseinä suojaa wc-istuinta pisaroilta, mutta vedenkestävänä kalusteena istuin ei tarvitse suojausta. Ratkaisuehdotuksessa kylpyhuoneen pohjaa on muutettu ja sinne on lisätty kapea vedenkulkua estävä seinä, joka mahdollistaa paremmin apukahvan ja pyyhekoukkujen sijoittelun. Markkinoilla olevat suihkuistuimet tuovat laitosmaisuutta, joten ratkaisussa on kiinteästi rakennettu suihkupenkki. Seinään integroidun suihkupenkin ansiosta kylpyhuone ei korosta tilan soveltuvuutta liikuntarajoitteiselle henkilölle. Kaappien sopivan sijoittelukorkeuden lisäksi kylpyhuoneeseen suunniteltiin tason alta vedettävä kiinteä pyykkiteline. Näin pyykinpesu onnistuu helposti pyykkejä tai pyykinkuivaustelinettä tilasta toiseen siirtelemättä. Esteettömään kylpyhuonesuunnitteluun kuuluu myös lattia- ja seinälaattojen välinen kontrastiero, lattian liukkauden minimointi, kaadot sekä valaistus. (Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE, 19, 26–27).

Kuva 4. Suihkuseinä suojaamassa wc-istuinta. (Kuva: Riina Ahonen & Janika Leppioja)

Kuva 5. Kylpyhuoneen ratkaisuehdotus, jossa integroitu suihkupenkki. (Kuva: Riina Ahonen & Janika Leppioja)

Ratkaisuehdotuksessa kylpyhuoneen ja keittiön tasot ovat 850 mm korkeudella, tasoon upotetulla altaalla. Lyhytkasvuisille ja lapsille asennettava astinlauta auttaa saavuttamaan itselleen sopivan korkeuden. Keittiössä eri korkeuksilla työskentelevien henkilöiden arkea helpottamaan voidaan suunnitella erikorkuisia tasoja tai toteuttaa osa keittiön tasoista ja kaapeista korkeussäädettävinä. (Invalidiliitto 2025c.)

Keittiösuunnitelmassa toiminnot on sijoitettu siten, että liikkuminen tapahtuu ruoanlaittoon liittyvässä järjestyksessä. Jääkaappi-pakastin on lähellä eteistä, jolloin ostokset on helppo siirtää kylmään. Jääkaapin vierellä on vapaata tasoa, johon on helppo laskea jääkaapista ruokia.

Pyörätuolinkäyttäjän kannalta säilytysratkaisuiden sijoittaminen sopivalle korkeudelle 400–1350 mm välille on olennaista, mutta toisaalta tasojen alla olisi hyvä olla vapaata tilaa työskentelyä helpottamaan (Invalidiliitto 2025c). Suunnitelmassa keittiön altaan alla on kotelointi suojaamassa pyörätuolissa istuvan jalkoja palovammoilta, joita voi syntyä keitinvettä kaataessa altaaseen.

Kuva 6. Keittiösuunnitelmassa on otettu huomioon pyörätuolikäyttäjälle sopivat korkeudet. (Kuva: Riina Ahonen & Janika Leppioja)

Keittiössä on hyvä olla materiaaleja, jotka ovat helppohoitoisia ja kuumuutta kestäviä, esimerkiksi ruostumattomasta teräksestä tai kivikomposiitista valmistetut tasot (Invalidiliitto 2025c; SIT 22-610077; Ruostumaton teräs; Copyright Rakennustietosäätiö 2010; Novart). Näkövammaiselle henkilölle ääniohjattavuus sekä kosketeltavat säätönupit ja näppäimet ovat tärkeitä käytettävyyden näkökulmasta (Näkövammaisten liitto 2023). Keittiössä on tärkeä olla hyvä työvalaistus, joka ei häikäise, ja pintamateriaalien tulee olla mattapintaisia sekä heijastamattomia (Kilpelä 2019, 110–111). Työskentelyergonomiaa parantaa laitteiden sijoittaminen työskentelykorkeudelle (Invalidiliitto 2025c). Keittiötä suunnitellessa havaittiin, että uuneissa kannattaa suosia malleja, joissa uunin luukku menee piiloon, jolloin pääsee lähemmäs uunia. Liesituulettimen sijoittelulla voidaan myös vaikuttaa kalusteiden korkeuksiin ja sijoitteluun.

Yhteisiä linjoja ja yksilöllisyyttä

Kaikille sopivan ja täysin esteettömän asunnon suunnittelu on lähes mahdotonta, sillä tarpeet ovat hyvin yksilöllisiä. Esimerkiksi näkövammainen saattaa käyttää mattoja apunaan suunnistaessaan tiloissa, kun taas pyörätuolinkäyttäjälle matottomuus voi olla toimivampi ratkaisu.

Kaikkia palvelevia ratkaisuja on muun muassa säädettävä ja tasainen valaistus, hyvä akustiikka sekä selkeä pohja, jossa on hyvät ja avarat kulkureitit. Valolla voidaan myös tuoda esiin pinnanmuotoja ja ohjata tilassa kulkua. Samassa tasossa, ilman kynnyksiä olevat tilat palvelevat kaikkia tilankäyttäjiä. Seinien on hyvä olla vahvistettuja, jotta niihin voidaan tarpeen mukaan asentaa apuvälineitä ja tukikahvoja. Avattavissa kalusteissa ja ovissa on hyvä olla kahvalliset vetimet huullosten tai nuppien sijaan. (Invalidiliitto 2025a; Kilpelä 2019.) Näkövammaiselle nämä kaksi viimeistä vaihtoehtoa voivat tosin olla parempia, sillä niihin ei voi satuttaa itseään niin helposti.

Säilytystilan järjestäminen siten, että asunnon esteettömyys ja riittävät kulkuväylät säilyvät on tärkeää huomioida. Asunnot olisi hyvä suunnitella niin, että kalustusta voidaan muuttaa ja soveltaa tilanteen mukaan, jolloin kiinteää kalustusta on hyvä pohtia tämän kannalta (Invalidiliitto 2025d). Esteetön suunnittelu on helpompaa, jos ratkaisuja pääsee kokeilemaan tai suunnitteluun osallistuu kohderyhmän edustajia. Esteettömyydessä tarvitaan vielä paljon muotoilua kohderyhmien osallistamiseen sekä käytännöllisempien ja esteettisempien apuvälineiden suunnitteluun. On myös todettava, että esteetöntä suunnittelua helpottaa suuresti mahdollisuus havainnoida ja kokeilla liikkumista fyysisessä ympäristössä apuvälineiden kanssa.

Lähteet

Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE. Esteetön wc ja pesutilaopas. Viitattu 21.3.2025. Saatavissa https://drive.google.com/file/u/0/d/1R176cFRNWFA-hM_DVaNAiTcnkxtBad0F/view?pli=1&usp=embed_facebook

Invalidiliitto 2025a. Asunnon wc- ja pesutila. Viitattu 24.3.2025. Saatavissa https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/asunto/asunnon-wc-ja-pesutila

Invalidiliitto 2025b. Esteettömyys. Viitattu 13.3.2025. Saatavissa https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/

Invalidiliitto 2025c. Keittiö. Viitattu 11.3.2025. Saatavissa https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/asunto/keittio 

Invalidiliitto 2025d. Makuuhuone. Viitattu 24.3.2025. Saatavissa https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/asunto/makuuhuone

Kilpelä, N. 2019. Esteetön rakennus ja ympäristö. 3.  uudistettu painos. Helsinki: Ympäristöministeriö. Viitattu 13.3.2025. Saatavissa https://ym.fi/documents/1410903/38439968/Esteeton-rakennus-ja-ymparisto-EA70FE2A_FF14_4FC8_96B6_AE6B32F89BB7-144306.pdf

Novart. Kivikomposiitti. Viitattu 24.3.2025. Saatavissa https://www.novart.fi/tuotteet/tyotasot/kvartsitasot/

Näkövammaisten liitto 2023. Tietoa apuvälineistä ja valaistuksesta. Viitattu 21.3.2025. Saatavissa https://www.nkl.fi/fi/tietoa-apuvalineista-ja-valaistuksesta

SIT 22-610077; Ruostumaton teräs; Copyright Rakennustietosäätiö RTS 2010.

Kirjoittajat

Riina Ahonen, opiskelee sisustusarkkitehtuurin ja kalustemuotoilun linjalla LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa ja toteutti Asumisen laboratorion testiasunnon esteettömyyssuunnitelman.

Janika Leppioja, opiskelee sisustusarkkitehtuurin ja kalustemuotoilun linjalla LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa ja toteutti Asumisen laboratorion testiasunnon esteettömyyssuunnitelman.

Sini Roine, työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin vetämässä ESSI – Esteettömät ja älykkäät asumisen ratkaisut –hankkeessa projektipäällikkönä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/714866 (CC0)

Viittausohje

Ahonen, R., Leppioja, J. & Roine, S. 2025. Testiasunto esteettömyyssuunnittelun pohjana. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/testiasunto-esteettomyyssuunnittelun-pohjana/