“Tervetuloa töihin Suomeen” – palvelumuotoilun keinoin rekrytointiprosessi näkyväksi

Hoivatarve väestössä lisääntyy samaan aikaan kun työvoima vähenee. Yhtenä ratkaisuna on hoitajien rekrytointi ulkomailta eettisesti kestävällä tavalla. Palvelumuotoilun avulla kehitettiin sote-alan työyhteisöön ulkomaalaisen hoitajan rekrytointiprosessin palvelukuvaus.

Kirjoittajat: Virve Pirttikoski & Maija Eerola

Kansainvälistä työvoimaa tarvitaan vahvistamaan Suomen työväestöä, koska tulevaisuudessa työvoimatarvetta ei ole mahdollista kattaa pelkästään suomalaisilla työntekijöillä. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2025; Work in Finland 2025, 7.) Erityisesti sote-alalla väestön ikääntyminen tulee näkymään työvoimavajeena (Bergbom & Vuorento 2025). Muuttuvaan tilanteeseen varautuminen on käynnistänyt rekrytointikäytänteiden kehittämisen eri organisaatioissa. Monimuotoisuus myös nähdään työpaikalla positiivisena tekijänä, joka parantaa innovaatiokyvykkyyttä, henkilöstötyytyväisyyttä sekä lisää työpaikan houkuttelevuutta (Work in Finland 2025, 7). Kansainvälisten rekrytointien tueksi on laadittu vastuullisuussuositukset sosiaali- ja terveysalalle. Niissä korostetaan uuden työntekijän tukemista ja kotoutumisen edistämistä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2023, 4.)

Jyränkölän Setlementin hoivapalveluissa on aito tahtotila perehdyttää uudet ulkomaalaiset hoitajat työyhteisön jäseniksi ja samalla huomioida kokonaisuudessaan työntekijän elämäntilanne ja huolehtia parhaasta mahdollisesta kotoutumisesta. Rekrytointiprosessia kuitenkin halutaan entisestään selkeyttää ja sujuvoittaa. Yksi tapa parantaa ulkomaalaisen hoitajan rekrytointia on osallistaa työpaikan henkilökuntaa kehittämään prosessia palvelumuotoilun keinoin. Tähän haasteeseen vastasi Elma 2.0 -hanke, jonka yhtenä keskeisenä työtapana on palvelumuotoiluajattelun ja -menetelmien hyödyntäminen kehittämisessä.

Kokemukset ja osallistaminen palveluprosessin kehittämisen ytimessä

Selkeä palveluprosessi parantaa työntekijäkokemusta ja prosessin onnistumista organisaatiossa. Kehittämisen tavoitteeksi asetettiin ulkomaalaisen hoitajan rekrytoinnin prosessikuvauksen laatiminen palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen menetelmiä hyödyntäen. Kehittäminen käynnistyi hoivapalveluiden henkilöstön alkuhaastattelulla, jossa kartoitettiin prosessin nykytilannetta, eli sen vahvuuksia, mutta myös haasteita. Vahvuuksina nousivat esiin Jyränkölän vahva osaaminen maahanmuuttotyössä, ketteryys ja halu kehittää rekrytointia entistä selkeämmäksi. Lisäksi yhteistyö rekrytointikumppanin kanssa sekä panostus perehdytykseen ja arjen sujuvuuteen nähtiin merkittävinä vahvuuksina. Heikkouksia olivat kielitaidon haasteet, perheiden tarpeiden huomioimisen vaikeus ja rajallinen tieto Suomeen tulijoille. Mahdollisuuksia tarjosivat mallin laajentaminen, uusien yhteistyöverkostojen rakentaminen ja perheiden tukeminen. Uhkina tunnistettiin maahanmuuttopolitiikan muutokset sekä riski, että työntekijät vaihtuvat ja kokemus katoaa.

Yhteiskehittämisen työpajoissa hyödynnettiin palvelumuotoilun menetelmänä palvelukuvausta (service blueprint), jossa visualisoitiin näkyväksi rekrytointiprosessia ja siihen liittyviä vaiheita. Prosessissa tehdään näkyväksi jokainen palvelutapahtuma lineaarisena prosessina. Menetelmä auttaa suunnittelemaan prosessiin liittyviä elementtejä huomioiden palvelutapahtumaan liittyvät toimet, kanavat ja välineet. (ks. esim. Stickdorn ym. 2018, 66-67.) Työpajoissa painottui palvelukuvaukseen liittyvät hallinnolliset toimet, yhteistyö eri toimijoiden kesken ja työntekijöiden vastuut ja tehtävät. Palvelukuvaus toimii organisaation prosessin nykytilanteen kuvaamisessa, mutta myös tukena prosessin jatkokehittämisessä.

Tavoitteena aidosti osaksi yhteisöä

Rekrytointiprosessi (kuva 1) etenee vaiheittain kohti onnistunutta kotoutumista. Aluksi tunnistetaan tarve ja ennakoidaan tulevaisuutta, huomioiden eettiset kysymykset ja kansainvälisen rekrytointikumppanin valinta. Suunnitteluvaiheessa tehdään haastattelut, valitaan perehdyttäjät ja järjestetään käytännön asiat kuten asunnot ja viralliset dokumentit. Taustoitus tuo hakijalle tietoa Suomesta ja työyhteisöstä, ja valmistaa sekä tulijaa että organisaatiota. Saapumisen yhteydessä varmistetaan vastaanotto, asuminen ja viranomaisasioiden hoito. Perehdytys tarjoaa nimetyt ohjaajat, työpaikan pelisäännöt ja tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta. Lopuksi arjen ja työn tukeminen jatkuu kieliopinnoilla, ammatillisella koulutuksella ja kotoutumisen yksilöllisellä tuella – tavoitteena turvallinen polku Suomeen ja sujuva siirtymä työelämään.

Kuva 1. Rekrytointiprosessin vaiheet (Kuva: Maija Eerola)

Vaikuttavaa kehittämistyötä

Rekrytointiprosessin palvelukuvauksen avulla syntyy hyötyjä kaikilla tasoilla: työnantajalle se tuo ennakoitavuutta ja vahvistaa sitoutumista, työntekijälle turvallisen ja selkeän polun Suomeen, ja yhteiskunnalle onnistuneen kotoutumisen. Keskeisintä on työyhteisöön sisään pääseminen, jolla on merkitystä niin työn sujuvuuden kuin työhyvinvoinnin näkökulmasta (ks. esim. Bergbom & Vuorento 2025). Rekrytointiprosessissa kuvattiin nykytilanne, mutta se toimii myös prosessin jatkokehittämisen tukena. Jatkossa työyhteisön tarpeena on laajentaa rekrytointiprosessin palvelukuvausta palvelupolun (customer journey map) laatimiseen ja nostaa erityisesti esiin Suomeen muuttaneen hoitajan kokemuksia.

Hyvä esimerkki yhteiskehittämisen prosessin onnistumisesta nähtiin Setlementtipäivillä, joiden teemana oli ”Meillä on ratkaisuja – eriarvoisuutta vähentämässä”. Ensimmäisen päivän päättänyt pitchauskilpailu nosti esiin parhaat käytännöt: Jyränkölän Setlementin esittelemä “Rekrysilta” -prosessikuvaus nousi kilpailun kärkeen ollen konkreettinen esimerkki siitä, miten palvelumuotoilun keinoin voidaan rakentaa toimivia ratkaisuja työelämän tarpeisiin. (Setlementtiliitto 2025.)

Prosessi osoittaa, että palvelumuotoilun menetelmät toimivat tehokkaina työkaluina rekrytoinnin kehittämisessä. Palvelumuotoilua voidaan soveltaa laajasti eri aloille, kun tavoitteena on rakentaa selkeitä, ihmislähtöisiä prosesseja ja varmistaa sujuva siirtymä uuteen työympäristöön. Palaute työyhteisöstä oli innostunutta ja kokemusta yhteiskehittämisen työpajoista kuvattiin tunnelmilla kuten ”juhlatuulella, voimissaan ja tyytyväinen”.

Palvelumuotoiluprosessi toteutettiin osana Euroopan unionin osarahoittamaa Elma 2.0 – kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla -hanketta, joka tukee maahan muuttaneiden hoitajien polkuja töihin. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Koulutuskeskus Salpaus ja LAB-ammattikorkeakoulu. (LAB-ammattikorkeakoulu 2025.)

Lähteet

Bergbom, B. & Vuorento, M. 2025. Ulkomailta rekrytoidut hoitajat onnistuneesti osaksi työyhteisöä. Viitattu 9.12.2025. Saatavissa https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/ulkomailta-rekrytoidut-hoitajat-onnistuneesti-osaksi-tyoyhteisoa

LAB-ammattikorkeakoulu. 2025. Elma 2.0 – kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla. Viitattu 8.12.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/elma2

Setlementtiliitto. 2025. Setlementtipäivät 2025: Yhteisöllisyyttä ja ratkaisuja eriarvoisuuteen. Viitattu 8.12.2025. Saatavissa https://setlementti.fi/ajankohtaista/setlementtipaivat-2025-yhteisollisyytta-ja-ratkaisuja-eriarvoisuuteen/

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2023. Vastuullisuussuosituksia sosiaali- ja terveysalan henkilöstön kansainväliseen rekrytointiin. Viitattu 4.12.2025. Saatavissa https://stm.fi/documents/1410877/153287519/15.2.2023_Vastuullisuussuositukset+sote-henkil%C3%B6st%C3%B6n+kansainv%C3%A4liseen+rekrytointiin.pdf/2c787c43-c668-24dc-245c-092e85b106c7/15.2.2023_Vastuullisuussuositukset+sote-henkil%C3%B6st%C3%B6n+kansainv%C3%A4liseen+rekrytointiin.pdf?t=1682681438320

Stickdorn, M., Hormess, M., Lawrence, A. & Schneider, J. 2018. This is service design doing : applying service design thinking in the real world : a practitioners’ handbook. Sebastopol, CA : O’Reilly.

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2025. Orpon hallituksen työperäisen maahanmuuton toimet. Viitattu 4.12.2025. Saatavissa https://tem.fi/orpon-hallituksen-tyoperaisen-maahanmuuton-toimet

Työterveyslaitos. 2021. Monimuotoisuusbarometri. Viitattu 9.8.2024. https://tyoelamatieto.fi/fi/aineistot/monimuotoisuusbarometri?__hstc=108755357.86fb563647c02c282e620bb7deaca6c3.1730252909180.1730252909180.1730252909180.1&__hssc=108755357.1.1730252909180&__hsfp=1246390368

Kirjoittajat

Virve Pirttikoski, KM, toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä sekä palvelumuotoilun asiantuntijana ELMA 2.0 ‒ kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla -hankkeessa.

Maija Eerola toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä sekä projektipäällikkönä ELMA 2.0 ‒ kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla -hankkeessa. Hän opiskelee parhaillaan palvelumuotoilua.

Artikkelikuva: Sanna Henttonen