Tekoälystä arvoa sosiaali- ja terveyspalveluihin YAMK-opinnäytetöillä

Tekoäly tuo sosiaali- ja terveyspalveluihin uudenlaisia mahdollisuuksia arvon luomiseen laaja-alaisesti. Soveltamiseen liittyy kuitenkin etiikkaan, inhimillisiin tekijöihin ja vaikuttavuuteen liittyviä näkökulmia, joista tarvitaan vielä lisää tutkimusta politiikkasuositusten laatimisen tueksi.

Kirjoittaja: Arja-Tuulikki Malin

Tekoälyn monet mahdollisuudet ja sovellukset

Tekoälyn hyödyntäminen osana sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamista tai suunnittelua ei ole uusi ilmiö, joskin sen painoarvo on lisääntynyt entisestään kustannustehokkuuteen liittyvien muutospaineiden takia (ks. DigiFinland 2024a; Sitra 2024; STM 2024). Varsinkin generatiivisella tekoälyllä on nähty olevan merkittäviä mahdollisuuksia terveydenhuollon palvelujen tehostamisessa (Valtioneuvosto 2023). Asiakasrajapinnassa tapahtuvan tekoälysovellusten käytön ohella merkittävä hyöty voi muodostua tekoälyn tuottamasta ennakointitiedosta siitä, miten palvelutarpeiden kehitys tulee suuntautumaan hyvinvointialueilla (ks. Tietoevry 2024; THL 2023). Tekoälyn hyödyntämiseen liittyy vielä haasteita, joista osa on samankaltaisia kuin minkä tahansa uuden teknologian käyttöönoton tilanteissa (ks. Cho & Sen 2024). Kuitenkin tekoäly on vielä kehitysasteella ja tiedon luotettavuuteen ja tietosuojaan liittyvät tekijät sekä myös osaamiseen ja työn muutokseen yhdistyvät haasteet kulkevat rinta rinnan kehityslupausten vierellä (mm. Al Khatib & Ndiaye 2024; CGI 2024; Morley ym. 2020).

Arvon luomisen näkökulma tekoälyn soveltamiseen sote-palveluissa

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjälle tekoälyn soveltamisen hyötyjen ja haittojen arviointia voi olla hyödyllistä tarkastella arvon luomisen näkökulmasta. Arvon luominen on jokseenkin neutraali ilmaisu sille, että palveluilla pyritään luomaan niiden käyttäjälle, asiakkaalle tai potilaalle arvokkaita asioita. Palvelujen johtamisen teoriassa on tehty eroa arvon tuottamisen ja muodostumisen välille, jossa keskeisenä erona on se, miten intentionaalisesti asiakas toimii itselleen tärkeän arvon saamiseksi. Esimerkiksi arvon muodostuminen voi syntyä potilaalle tämän toimiessaan asiantuntijan määrittelemän suunnitelman mukaisesti, kuten ottaa määrätyt lääkkeet tai käy lähetteen mukaisesti fysioterapiassa. Arvon muodostuminen voi ilmetä siten, että asiakas huomaa ennemmin tai myöhemmin näiden toimenpiteiden tuottaneen hänelle parempaa terveyttä ja hyvinvointia. (ks. Grönroos & Tillmann 2020.)

Potilaan aktiivisen osallistumisen tärkeys oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen on tunnistettu jo varsin kauan sosiaali- ja terveydenhuollossa (mm. Melchiorre ym. 2018). Sitä on myös vahvistettu erilaisilla toimintamalleilla, joissa myös palvelujen ja tuen tarve on yhdistetty potilaan omiin voimavaroihin sekä tavoitteisiin (ks. DigiFinland 2024b). Palvelujen johtamisen ja vaikuttavuuden opetuksessa LAB-ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulun opintojaksoilla opiskelijoita on näiden tekijöiden lisäksi kehotettu arvioimaan asiakkuuksia vielä yksityiskohtaisemmin. Palvelutapahtumaan voi sisältyä varsinkin sote-huollossa useita samanaikaisia asiakkuuksia ja asiakkaiden ristiriitaisia tarpeita sekä tavoitteita yhteiskunnan tai organisaation näkökulmasta (mm. Berkowitz ym. 2019; Esbenshade ym. 2016; Doyle 2007). Esimerkkejä näistä voidaan tarkastella vaikkapa lastensuojelun, omaishoidon tai mielenterveys- ja päihdepalveluiden tilanteista.

Palvelujen johtamisessa asiakastason tarkastelu ei kuitenkaan ole riittävä, vaan ilmiötä on tarkasteltava koko systeemin tasolla (mm. Dicuonzo ym. 2023). Systeemitason arvon luomiseen teoreettisia käsitteitä tarjoaa muun muassa value-based healthcare lähestymistapa, jossa palvelujen vaikuttavuuden arviointiperusteena on käytettävä myös tarkastelu yhteiskunnan ja organisaation kustannustehokkuuden näkökulmista (mm. Raclin ym. 2022; Nilsson ym. 2017). Arkivaikuttavuuden käsite tuo laajempia ulottuvuuksia arvon osoittamiseen tutkimuksen keinoilla (ks. Malmivaara 2022).

Mukaan tekoälykehityksen aallonharjalle

Tekoälyyn yhdistyvä laaja-alainen mielenkiinto heijastuu TKI-toimintaan, opetukseen ja myös opinnäytetöihin ammattikorkeakouluissa. Monialaisille ammattikorkeakouluille tarjoutuukin niiden tehtävään kuuluvia mahdollisuuksia soveltavan tutkimuksen tekemiseen vaikkapa sosiaali- ja terveydenhuollon ekosysteemin osatoimijana (ks. DigiFinland 2024c).Opiskelijat ovat hyvin kiinnostuneita myös tekemään tekoälyyn liittyviä ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetöitä, mikä näkyy myös valmistuneiden opinnäytetöiden suurehkona määränä tästä aiheesta Theseus-palvelussa. LAB-ammattikorkeakoulussa ylemmän ammattikorkeakoulun tarkoitukseksi on määritelty työelämän kehittäminen, mikä voi toteutua monipuolisilla keinoilla ja menetelmävalinnoilla (LAB 2024). Kehittämisen tavoite ohjaa siis aiheen valintaa myös kirjallisuuskatsauksina toteutettavissa opinnäytetöissä.

Soveltavaan tutkimukseen ja tutkimukselliseen kehittämiseen oivallisesti sopivia opinnäytetyön aiheita löytyy tekoälyn ja inhimillisen toiminnan rajapinnasta, olipa kyse sitten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tai asiakkaiden ja potilaiden näkökulmasta kehittämiseen. Tällöin myös arvon luomisen teoreettisesta viitekehyksestä tarkasteltuna opinnäytetyö voi kohdistua opintojen tavoitteisiin erinomaisesti yhdistyvällä tavalla esimerkiksi asiakkaiden ja potilaiden saamaan hyötyyn, arvoon, tekoälysovelluksen ja ammattilaisen tekemän harkinnan sekä ammattitaidon muodostamassa palvelussa (ks. Jylkäs 2020). Palvelumuotoilun menetelmien soveltaminen tutkimukselliseen kehittämiseen voisi tuoda myös uusia elementtejä siihen, miten asiakkaalle muodostuvaa arvoa voitaisiin tarkastella tekoälyavusteisesti osana laajempaa yhteiskehittämisen prosessia. Ideaalisessa tilanteessa tällaiset kehittämistehtävät voitaisiin toteuttaa LAB-ammattikorkeakoulun TKI-hankkeina opiskelijoiden päästessä toimimaan osana ammattitaitoista tutkimusryhmää jo opintojen aikana.

Lähteet

Al Khatib, I. & Ndiaye, M. 2024. Artificial Intelligence role in changing the role of nurses in patient care: Systematic Review (Preprint). JMIR Nursing. Viitattu 27.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.2196/63335

Berkowitz, S. A., Baggett, T. P. & Edwards, S. T. 2019. Addressing Health-Related Social Needs: Value-Based Care or Values-Based Care? Journal of General Internal Medicine. 34 (9), 1916–1918.Viitattu 27.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s11606-019-05087-3

CGI. 2024. Tekoälyn hyödyntämisen tärkeimmät syyt, haasteet ja toimenpiteet. Viitattu 27.9.2024. Saatavissa https://www.cgi.com/fi/fi/blogi/tekoaly/5-x-5-x-5-tekoalyn-hyodyntamisen-tarkeimmat-syyt-haasteet-ja-toimenpiteet

Cho, K. A. & Seo, Y. H. 2024. Dual mediating effects of anxiety to use and acceptance attitude of artificial intelligence technology on the relationship between nursing students’ perception of and intention to use them: a descriptive study. BMC Nursing. 23(1), 212–212. Viitattu 27.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12912-024-01887-z

Dicuonzo, G., Donofrio, F., Fusco, A. & Shini, M. 2023. Healthcare system: Moving forward with artificial intelligence. Technovation. Vol. 120. Viitattu 27.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.technovation.2022.102510

DigiFinland. 2024a. Tekoäly hyvinvointialueilla: sosiaali- ja terveydenhuollon käyttötapaukset ja kansallinen edistäminen. Viitattu 27.9.2024. Saatavissa https://digifinland.fi/wp-content/uploads/2024/03/DigiFinland_tekoaly_loppuraportti_210324.pdf

DigiFinland. 2024b. Omasuuntima-palvelu. Viitattu 27.9.2024. Saatavissa https://digifinland.fi/toimintamme/omasuuntima-palvelu/

DigiFinland. 2024c. SOTE-tekoälyn ekosysteemi. DigiFinland. Viitattu 27.9.2024. Saatavissa https://digifinland.fi/sote-tekoalyn-ekosysteemi/

Doyle, J. J. 2007. Child protection and child outcomes: Measuring the effects of foster care. The American Economic Review. 97(5), 1583–1610. Viitattu 27.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1257/aer.97.5.1583

Esbenshade, J., Vidal, M., Fascilla, G. & Ono, M. 2016. Customer-driven management models for choiceless clientele? Business process reengineering in a California welfare agency. Work, Employment and Society. 30(1), 77–96. Viitattu 27.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1177/0950017015604109

Grönroos, C. & Tillman, M. 2020. Palvelujen johtaminen ja markkinointi. Helsinki: Talentum.

Jylkäs, T. 2020. Shared Path – Service Design and Artificial Intelligence in Designing Human-Centred Digital Services. Väitöskirja. Lapin yliopisto, Taiteiden tiedekunta. Rovaniemi. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 290. Viitattu 27.9.2024. Saatavissa https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/64433

LAB. 2024. Opinnäytetyö. Opintojen suorittaminen. Viitattu 27.9.2024. Saatavissa https://elab.lab.fi/fi/opintojen-suorittaminen/opinnaytetyo

Malmivaara, A. 2022. Miten sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuutta pitäisi tutkia? Suomen lääkärilehti. 77 (23–24), 1100–1104. Viitattu 27.9.2024. Saatavissa https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/miten-sosiaali-ja-terveydenhuollon-vaikuttavuutta-pitaisi-tutkia/?public=72a6a694b09a4794f5adeb7801056aa8

Melchiorre, M. G., Papa, R., Rijken, M., van Ginneken, E., Hujala, A. & Barbabella, F. 2018. eHealth in integrated care programs for people with multimorbidity in Europe: Insights from the ICARE4EU project. Health Policy. 122 (1), 53–63. Viitattu 27.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.healthpol.2017.08.006

Morley, J., Machado, C. C. V., Burr, C., Cowls, J., Joshi, I., Taddeo, M. & Floridi, L. 2020. The ethics of AI in health care: A mapping review. Social Science & Medicine. Vol. 260. Viitattu 27.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.socscimed.2020.113172

Nilsson, K., Bååthe, F., Andersson, A. E., Wikström, E. & Sandoff, M. 2017. Experiences from implementing value-based healthcare at a Swedish University Hospital – An longitudinal interview study. BMC Health Services Research. 17 (1), 169–169. Viitattu 27.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12913-017-2104-8

Raclin, T., Price, A., Stave, C., Lee, E., Reddy, B., Kim, J. & Chu, L. 2022. Combining Machine Learning, Patient-Reported Outcomes, and Value-Based Health Care: Protocol for Scoping Reviews. JMIR Research Protocols. 11 (7). Viitattu 27.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.2196/36395

Sitra. 2024. Tekoäly sote-palveluissa. Viitattu 27.9.2024. Saatavissa https://www.sitra.fi/hankkeet/tekoaly-sote-palveluissa/

STM. 2024. Yhdessä SOTE-tekoälyä kehittämään. Viitattu 27.9.2024. Saatavissa https://stm.fi/-/yhdessa-sote-tekoalya-kehittamaan

THL. 2023. Tekoäly auttaa ennakoimaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen kehitystä hyvinvointialueilla. Viitattu 27.9.2024. Saatavissa https://thl.fi/-/tekoaly-auttaa-ennakoimaan-sosiaali-ja-terveyspalvelujen-tarpeen-kehitysta-hyvinvointialueilla

Tietoevry. 2024. Tekoäly mullistaa harvinaissairauksien diagnostiikan – Moderni tutkimusympäristö tehostaa harvinaissairauksien diagnosointia ja kansainvälistä tutkimusta. Viitattu 27.9.2024. Saatavissa https://www.tietoevry.com/fi/asiakkaitamme/2022/tekoaly-mullistaa-harvinaissairauksien-diagnostiikan/

Valtioneuvosto. 2023. Tekoäly mullistaa terveydenhuoltoa – mahdollisuudet hyödynnettävä viipymättä. Viitattu 27.9.2024. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/tekoaly-mullistaa-terveydenhuoltoa-mahdollisuudet-hyodynnettava-viipymatta