Tekoäly (Artificial Intelligence, AI) ja sen eri sovellukset ovat vakiinnuttaneet nopeasti paikkansa opiskelijoiden ja opettajien arjessa. Akateemisessa kirjoittamisessa ”tukiälyn” hyödyntäminen tuo konkreettista tukea, mutta aiheuttaa myös uusia eettisiä ja pedagogisia kysymyksiä, jotka tulisi ottaa huomioon korkeakouluissa.

Kirjoittajat: Essi Kärmeniemi & Sari Suominen

AI:n käyttö on yleistynyt nopeasti

Korkeakouluopiskelijoiden kirjoittamisprosessi on muuttunut merkittävästi vain muutamassa vuodessa. Tekoäly tuli kaikkien saataville, kun OpenAI julkaisi ohjelmistonsa julkiseen käyttöön vuonna 2022 (Dwivedi ym. 2023; Eager 2025, 65). Kärmeniemen (2026, 31) mukaan 81 % opiskelijoista käyttää tekoälyä akateemisessa kirjoittamisessa ainakin satunnaisesti. Tyypillisimmät käyttötavat ovat aiheen rajaaminen, ideointi, rakenteen suunnittelu ja kielenhuolto. Opiskelijat kuvaavat tekoälyä usein sparrauskumppaniksi, joka auttaa ymmärtämään tehtävänantoja ja rakentamaan ensimmäisen luonnoksen tekstiin, eli se on hyvä apu niin sanottuun tyhjän paperin syndroomaan. Kun tekoäly toimii kirjoittamisen ja oppimisen tukena, ei niiden korvikkeena, voi se jopa parantaa oppimisprosessia (van Niekerk ym. 2025; Eager 2025, 91–156).

Tekoälyn yleistyvä käyttö herättää huolen siitä, käytetäänkö tekoälyä liikaa tai ohjeiden vastaisesti. Tämä on nykypäivän opiskelussa täysin mahdollista, eikä siitä välttämättä jää kiinni. Tällä hetkellä suomenkieliselle tekstille ei ole olemassa toimivaa tekoälytarkastusta. Toisaalta myöskään englanninkielisten tekstien tarkastukseen ei voida sellaisenaan luottaa (ks. esim. Liang ym. 2023; Bowen & Watson 2024, 77–94). Vastuu tekoälyn tunnistuksesta vierähtää herkästi opettajien niskaan. Opettajat haluavatkin parempaa ymmärrystä tekoälyn käytöstä ja varsinkin konkreettisia esimerkkejä, miten sen kanssa tulisi toimia (Haili & Taskinen 2025.)

Eettiset ja pedagogiset haasteet

Tekoälyn käytön yleistyessä esiin nousevat eettiset kysymykset: plagioinnin ja vilpin rajat, tekijänoikeudet sekä opiskelijan oman ajattelun ja oppimisen heikkeneminen. Kärmeniemen (2026, 45) tutkimuksessa puolet opiskelijoista kertoi peittelevänsä tekoälyn käyttöä. Syynä on usein pelko vilppisyytöksestä tai epävarmuus siitä, missä määrin kyseisessä työssä on lupa käyttää tekoälyä. Näissä tilanteissa käyttöä esimerkiksi vähätellään ja muutetaan kuulostamaan enemmän ihmisen kirjoittamalta. Moni on jo kouluttanut tekoälysovelluksen kirjoittamaan omalla kirjoitustyylillään, jotta peittely olisi sujuvampaa ja tapahtuisi suoraan, kun tekoälyltä pyytää apua tehtäviin.

Peittely ei ole tekoälyn ainoa ongelma. Opettajien näkökulmasta ongelmaksi voi muodostua myös se, että oma oppiminen ja ajattelun kehittäminen jäävät tekoälyn varjoon. Ferlazzo (2023) huomasi saman ilmiön tekoälyn yleistymisen alkuvaiheissa verratessaan tilannetta matematiikan ja kielten opetuksessa: opettajien on vaikea saada opiskelijoita näkemään pitkän laskukaavan tai omien käännösharjoitusten merkitys tilanteessa, jossa teknologia tarjoaa nopean vastauksen. Siksi myös kirjoittamisessa on korostettava itse prosessin arvoa lopputuloksen sijaan. Kirjoittaminen toimii ajattelun välineenä. Jos opiskelijat ulkoistavat tämän prosessin tekoälylle, heille voi jäädä kehittymättä keskeisiä taitoja, kuten argumentaation rakentaminen, kriittinen reflektio ja oman ajattelun jäsentäminen.

Tekoälyn käyttöön liittyy myös tekijänoikeudellisia ja tietosuojakysymyksiä. Esimerkiksi opetusmateriaalin tai toisen opiskelijan tuottaman tekstin syöttäminen tekoälypalveluun ilman lupaa voi olla tekijänoikeusrikkomus. Jokaisella on oikeus päättää, missä hänen kirjoitustaan julkaistaan. Se pätee niin opettajiin kuin opiskelijoihinkin.

LAB-ammattikorkeakoulu (2025) ohjeistaa opiskelijoitaan seuraavasti:

Tekoälysovellusten käyttäminen ei saa vaarantaa tietosuojaa, tietoturvaa tai yksityisyyttä. Älä syötä esimerkiksi terveystietoja tai salassa pidettävää tietoa tekoälysovelluksiin. Toisten opiskelijoiden tuottamaa sisältöä tai arkaluontoisia tietoja (kuten henkilötiedot) ei saa syöttää järjestelmiin ilman lupaa.

Onko opiskelijoille kuitenkaan selkeää, ettei esimerkiksi kyselytutkimuksen dataa, jossa käsitellään henkilötietoja, voi viedä sellaiseen tekoälytyökaluun, joka käyttää sille syötettyä materiaalia itsensä kouluttamiseen tai jakaa sitä kolmansille osapuolille? Tai kun opinnäytetyötä tehdään yritykselle, ohjeistetaanko opiskelijoita riittävästi, missä menee salassa pidettävän tiedon raja ja minkä materiaalin viemiseen tekoälyyn vaaditaan lupa?

Kohti vastuullista tekoälyn hyödyntämistä

Vaikka tulevaisuutta on hankala ennustaa, voidaan olettaa, että tekoäly on muodossa tai toisessa tullut akateemiseen maailmaan jäädäkseen. Tekoäly ei katoa oppimisympäristöistä – päinvastoin, sen pedagoginen merkitys kasvaa. Siksi korkeakoulujen on reagoitava tekoälyn hyödyntämiseen paitsi ohjeilla myös selkeillä käytännöillä.

Vastuullisessa tekoälyn käytössä keskeisiä ovat läpinäkyvyys, lähdekritiikki ja oman ajattelun merkitys. Kun opiskelija kertoo rehellisesti, miten tekoälyä on käytetty, tarkistaa kaiken tekoälyn tuottaman sisällön kriittisesti, eikä korvaa tekoälyllä omaa analyysiä, tulkintaa ja oppimista, voidaan tekoälystä valjastaa oiva opiskelukumppani.

Tekoälyn väärinkäyttö keskusteluttaa ja herättää paljon kysymyksiä. Vaikka opiskelijalla on päävastuu omasta oppimisestaan ja yleensä halu oppia, voi tekoälyn väärinkäyttö tuntua joissakin tilanteissa liian houkuttelevalta. Ihmiset huijaavat, koska siihen on mahdollisuus (Newton & Essex 2024). Lehtorien ja muiden asiantuntijoiden näkemyksen mukaan opiskeluvilppiä on aina ollut ja tulee olemaan, tekoäly on vain tuonut siihen uuden kanavan (Kärmeniemi 2026, 36–43). Korkeakoulujen tulee painottaa opiskelijoille akateemista rehellisyyttä ja ohjata heitä kohti tekoälysovellusten vastuullista käyttöä, jotta niiden tahaton väärinkäyttö saataisiin kitkettyä pois.

Lähteet

Bowen, J. & Watson, C. 2024. Teaching with AI: A Practical Guide to a New Era of Human Learning. JHU Press. Viitattu 27.1.2026. Saatavissa https://books.google.fi/books/about/Teaching_with_AI.html?id=uF2XEQAAQBAJ&redir_esc=y

Dwivedi, Y. K., Kshetri, N., Hughes, L., Slade, E. L., Jeyaraj, A., Kar, A. K., … & Wright, R. 2023. So what if ChatGPT wrote it? Multidisciplinary perspectives on opportunities, challenges and implications of generative conversational AI for research, practice and policy. International Journal of Information Management. Vol. 71, 102642. Viitattu 27.1.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.ijinfomgt.2023.102642

Eager, B. 2025. AI-Powered Scholar. A Beginner’s Guide to Artificial Intelligence for Academic Writing & Research. Routledge.

Ferlazzo, L. 2023. ChatGPT: Teachers Weigh In on How to Manage the New AI Chatbot. EducationWeek. Viitattu 29.1.2026. Saatavissa https://www.edweek.org/technology/opinion-chatgpt-teachers-weigh-in-on-how-to-manage-the-new-ai-chatbot/2023/01

Haili, J. & Taskinen, V. 2025. Opettajien suhtautuminen ja valmiudet tekoälyn käyttöön opetustyössä. Kandidaatin tutkielma. Turun yliopisto, kasvatustiede. Turku. Viitattu 29.1.2026. Saatavissa https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/180535/Haili_Julius_Taskinen_Valtteri_opinnayte.pdf

Kärmeniemi, E. 2026. Tekoälyn hyödyntäminen akateemisessa kirjoittamisessa. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lappeenranta. Viitattu 29.1.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602032224

LAB-ammattikorkeakoulu. 2025. Tekoälytyökalujen (AI) käytänteet. eLAB. Viitattu 29.1.2026. Saatavissa https://elab.lab.fi/fi/opintojen-suorittaminen/opintoja-ohjaavat-saadokset-ja-ohjeet/tekoalytyokalujen-ai-kaytanteet

Liang, W., Yuksekgonul, M., Mao, Y., Wu, E. & Zou, J. 2023. GPT detectors are biased against non-native English writers. Patterns. Vol. 4 (7), 100779. Viitattu 29.1.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.patter.2023.100779

Newton, P. M. & Essex, K. 2024. How Common is Cheating in Online Exams and did it Increase During the COVID-19 Pandemic? A Systematic Review. Journal of Academic Ethics.  Vol. 22 (2), 323–343. Viitattu 29.1.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s10805-023-09485-5

van Niekerk, J., Delport, P. M., & Sutherland, I. 2025. Addressing the use of generative AI in academic writing. Computers and Education: Artificial Intelligence. Vol. 8, 100342. Viitattu 27.1.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.caeai.2024.100342

Kirjoittajat

Essi Kärmeniemi toimii LUTin tutkimuspalveluissa ja on valmistumassa tradenomiksi (YAMK) LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminnan digitaaliset ratkaisut -koulutuksesta.

Sari Suominen työskentelee johtamisen ja yrittäjyyden lehtorina LABin liiketoimintayksikössä Lahdessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/722471 (CC0)

Viittausohje

Kärmeniemi, E. & Suominen, S. 2026. Tekoälyn käyttö muovaa akateemista kirjoittamista. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/tekoalyn-kaytto-muovaa-akateemista-kirjoittamista/