Teknologian voimakas lisääntyminen terveydenhoitoalalla ilmenee uusina innovaatioina ja kehityssuuntina. Ravitsemuksen ja teknologian yhteensovittamisessa on potentiaalia ihmisten terveyden edistämiseksi. Tämä vaatii käyttäjiltä sitoutumista ja priorisointia, jotta hyvinvointia pystytään hoitamaan mahdollisimman monipuolisesti teknologiaa hyödyntäen. Terveydenhoitoalalla ravitsemuksen hoitoa on seurattu vaihtelevasti erilaisilla menetelmillä digitalisaatiota hyödyntämällä. Sosiaali- ja terveysalan digiasiantuntijaopiskelijat lähtivät selvittämään Hyvinvointiteknologia ja innovaatiot-kurssilla, millaiset valmiudet terveydenhuollossa on ottaa uudet teknologiat avuksi ravitsemushoidossa.

Kirjoittajat: Mikko Kilpi, Ida Lehtiniemi, Laura Ridasmaa, Pilvi Wahlberg, Tuija Rinkinen ja Hannele Tiittanen

Ravitsemushoidon päätavoitteena on hyvän ravitsemustilan turvaaminen. Ravitsemushoitoon ja sen toteutumiseen tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Jokaisessa asiakaskontaktissa tulee arvioida asiakkaan ravitsemustilaa huomioiden samalla, että tieto siirtyy eri palveluntarjoajien välillä.  Laadukkaalla ravitsemushoidolla voidaan säästää kustannuksissa, sillä vajaaravitsemukseen liittyvien ongelmien ennaltaehkäisy on edullisempaa kuin niiden hoitaminen. Ikääntyneiden ruokasuosituksiin perustuvan ravitsemushoidon avulla riski sairastua kansansairauksiin vähenee merkittävästi. Vajaaravitsemus on suoraan yhteydessä kuolleisuuteen ja perussairauksien hoitotasapainoon.  Laadukkaan ravitsemushoidon toteuttaminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä. (THL 2020, 6; Tilastokeskus 2021; Valtion ravitsemusneuvottelukunta & THL 2023, 22–57.)

Laadukasta ravitsemushoitoa voidaan toteuttaa nykyaikaisesti digitalisaation ja teknologian kehityksen myötä erityisesti tähän tarkoitukseen kehitetyillä sovelluksilla. Kuopiossa perustettu Ravistamo Oy aloitti MUONA-ohjelmiston kehittämisen havaittuaan, että asumispalveluiden ja kotihoidon ammattilaisten ravitsemushoitotietous vaihtelee. MUONAn avulla voidaan ohjata ammattilaisten ravitsemushoitoon liittyvää työtä. Samalla vajaaravitsemuksen aiheuttamia ongelmia tehdään näkyviksi. MUONA-ohjelmistoa käytetään yleisimmin tablettitietokoneella. Sitä voidaan hyödyntää myös älypuhelimella, mikä antaa mahdollisuuden ohjelmiston käyttöön ruoan jakamisen yhteydessä. Hallinnointi tapahtuu tietokoneella. Ohjelmistoon täytetään asiakkaan tiedot ravitsemuksesesta ja ruokailulusta. Sovellus tuottaa yhteenvedon ravitsemustilasta, ruokavaliosta, painosta ja painoindeksistä sekä näiden kehityksestä. MUONAssa käytetään MNA-seulontaa (Mini Nutritional Assessment). Se tehdään aina tarvittaessa, kuitenkin vähintään puolen vuoden välein. MUONAn kautta saa tilastoja muun muassa yksilö-, yksikkö- ja kuntatasolla. Ohjelmistoon voi kirjata myös päiväkohtaisia huomioita esimerkiksi syödyn ruoan määrästä tietyllä aterialla. MUONA on mahdollista integroida potilastietojärjestelmään. (Laine 2021; Kivistö 2022, 29.) LAB-ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntijakoulutuksen (YAMK) -opiskelijat selvittivät kehittämistehtävässään, millaiset valmiudet terveydenhuollossa on käyttää teknologisia ratkaisuja ravitsemuksen alalla.

Terveydenhoitoalan valmiudet teknologisten ratkaisujen toteutukseen

Teknologian avulla terveydenhoitoalalle voidaan kehittää nykyistä tehokkaampia, turvallisempia ja potilaslähtöisempiä ratkaisuja (Roberts ym. 2021). Digitaalisten ratkaisujen odotetaan tuovan helpotusta ja sujuvuutta hoitotyöhön. Panostamalla uuden teknologian käyttöönotossa henkilöstön koulutuksiin, asenteisiin, tietojärjestelmien toimivuuteen ja uuden teknologian tuomiin käytäntöihin, saadaan uudet toimintatavat implementoitua osaksi hoitotyötä. Muutosprosessin alkuvaiheessa negatiiviset tunteet ja huoli ovat normaaleja ilmiöitä työn hallinnan muuttuessa. Hyödyt tulevat usein ilmi vasta prosessin aikana, mikä tulee huomioida henkilöstöä sitouttaessa. Uuden teknologian käyttömotivaatio laskee, jos henkilöstö kokee uuden muutoksen vievän enemmän aikaa tai hankaloittavan arjen työtä. (Colliander 2013, 15; Subbarao 2020, 10–12; Kivistö 2022, 26–28; Salminen & Viitasalo 2023, 142–144.)

Hoitajien asenteita digitaalisia uudistuksia kohtaan on seurattu muun muassa Kansallinen Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena – Sote-tieto hyötykäyttöön 2020-strategian toteuttamisessa. Kysely on toteutettu kahdesti, viimeksi vuonna 2020. Hoitajat kokivat tiedonkulun oman ammattikuntansa sisällä hyväksi. Haasteita oli eri organisaatioiden välisessä tiedonkulussa, sekä hoitajien ja asiakkaiden välillä. Kyselyiden mukaan hoitajilla on hyvät tai erinomaiset valmiudet ja taidot käyttää erilaisia tietojärjestelmiä työssään, mutta lisäkoulutuksia toivottiin. (Häyrinen 2020, 159.) MUONA-ohjelmistoa testattiin tehostetun palveluasumisen yksikössä Kivistön (2022) pro gradu -tutkielmaa varten. MUONA miellettiin pääosin ravitsemushoidon laatua parantavana työkaluna. Lisäksi sen avulla ammattilainen voi saada tärkeää tietoa ravinnonsaannista. Vain kuudennes oli sitä mieltä, että MUONA on edistänyt yhtenäisiä ravitsemushoidon toimintatapoja. Hoitajat kokevat digitaalisten ratkaisujen sujuvoittavan työtä. Niiden käyttöä ollaan valmiita opettelemaan, mutta monikaan ei haluaisi ottaa lisää erilaisia ohjelmistoja käyttöön. (Kivistö 2022, 32, 41.)

Terveydenhoitoalalla on hyvät valmiudet ravitsemushoidon seurannan parantamiseen erilaisilla teknologiaratkaisuilla. Muutoksen toteuttaminen vaatisi ravitsemushoidon priorisointia osaksi laadukasta hoitotyötä, ammattilaisten huolellista perehdyttämistä ja sitouttamista, sekä riittävää taloudellista resursointia. Ravitsemukseen panostamalla edistetään terveyttä ja pidemmällä aikavälillä säästetään resursseja sairauksien hoitokustannuksien vähentyessä. Huolellisesti suunnitellut käyttäjälähtöiset teknologiaratkaisut helpottavat arjen työtä, mutta monet erilaiset ohjelmat rasittavat hoitohenkilökunnan työn sujuvuutta. Tämän vuoksi on tärkeää, että eri ohjelmistot olisivat integroitavissa toisiinsa työn sujuvoittamiseksi. Teknologiaratkaisuja tulee jatkuvasti lisää, mikä lisää palveluntarjoajien kilpailua. Laaja-alainen markkinointi, ilmaiset kokeilujaksot tuotteen näkyvyyden parantamiseksi, sekä ajan säästö lisäävät teknologisten ratkaisujen kiinnostusta. Manuaalisen työn väheneminen esimerkiksi puheentunnistuksen ja tekoälyn avulla tehostavat teknologisten ratkaisujen houkuttelevuutta. Ravitsemushoidon laadukkaaseen toteuttamiseen tarvitaan MUONAn kaltaisia ohjelmia. Integrointimahdollisuus potilastietojärjestelmiin, sekä tekoälyn tuomat parannusehdotukset säästävät ammattilaisten aikaa ja edistävät asiakkaan hyvinvointia ja terveyttä. Teknologiset ratkaisut toimivat ammattilaisten päätöksenteon tukena jokapäiväisessä työssä. Älykkäät teknologiset ratkaisut ovat terveydenhoitoalan tulevaisuutta.

Lähteet

Colliander, N. 2013. Teknologia projektin onnistunut läpivieminen terveydenhuoltoalalla: mitä vaaditaan? YAMK-opinnäytetyö. Metropolia ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveydenhuoltoalaan johtaminen ja kehittäminen. Helsinki. Viitattu 13.10.2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319730

Häyrinen, K. 2020. Näkökulmia digitaalisaation etenemisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Finnish Journal of EHealth and EWelfare. 12(3), 158–159. https://doi.org/10.23996/fjhw.98612

Kivistö, S. 2022. Digitaalinen ohjelmisto ravitsemushoidon tukena ikääntyneiden tehostetussa palveluasumisessa. Pro gradu-tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos. Viitattu 13.10.2023. Saatavissa http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20221247

Laine, K. 2021. Vs: Ravistamo Oy. Sähköpostiviesti. Vastaanottaja Kivistö, K. Lähetetty 26.4.2021.

Roberts, S., Chaboyer, W., Hopper, Z. & Marshall, A. P. 2021. Using Technology to Promote Patient Engagement in Nutrition Care: A Feasibility Study. Nutrients. 13(2):314. Viitattu 18.11.2023. Saatavissa rajoitetusti  https://doi.org/10.3390/nu13020314

Salminen, J. & Viitasalo, E. 2023. Muutoksen johtaminen : matkaopas organisaation muutosmatkalle. 2. painos. Espoo: Brik Impact Oy. Viitattu 26.9.2023. Saatavissa https://www.ellibslibrary.com/book/978-952-6614-17-5

Subbarao, S. 2020. Organizational Leadership and Change Management. MIT-World Peace University Pune. New Delhi: Paramount Publishing House. Viitattu 26.9.2023. Saatavissa https://www.researchgate.net/publication/350617266_Org_leadership_and_Change_Management_Full_Book_1/link/6069943a92851c91b1a0558f/download

Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2023. Ravitsemushoitosuositus. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 25.9.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-977-1

Tilastokeskus. 2021. Kuntien sosiaali- ja terveystoiminnan kustannukset kasvoivat viime vuonna edelleen – osuus lähes 60 prosenttia nettokustannuksista. Viitattu 20.11.2023. Saatavissa https://www.stat.fi/uutinen/kuntien-sosiaali-ja-terveystoiminnan-kustannukset-kasvoivat-viime-vuonna-edelleen-osuus-lahes-60-prosenttia-nettokustannuksista

Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2020. Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 22.9.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-472-1

Kirjoittajat

Mikko Kilpi, Ida Lehtiniemi, Laura Ridasmaa ja Pilvi Wahlberg ovat valmistuvia opiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija (ylempi AMK) -koulutusohjelmassa.

Hannele Tiittanen työskentelee yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä.

Tuija Rinkinen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/tuoreet-hedelm%C3%A4t-kulhot-2305192/ (Pixabay Licence)

Julkaistu 9.2.2024

Viittausohje

Kilpi, M., Lehtiniemi, I., Ridasmaa, L., Wahlberg, P., Tiittanen, H. & Rinkinen, T. 2024. Teknologiaosaamisella laatua ravitsemushoitoon. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/teknologiaosaamisella-laatua-ravitsemushoitoon/