Tekniikan alat tutuksi koulutuspolkua miettiville nuorille

Nuorten ammatinvalintaa tulee tukea jo varhaisessa vaiheessa tuomalla eri aloja ja uravaihtoehtoja esille monipuolisesti. Erityisen tärkeää tämä on tekniikan aloilla, jotka eivät aina ole helposti hahmotettavissa. Lahdessa kaikki lukion kakkosluokkalaiset pääsivät tutustumaan LAB-ammattikorkeakouluun ja LUT-yliopistoon huhtikuussa järjestetyssä tiedetapahtumassa.

Kirjoittajat: Neea Similä & Topi Huhtanen

Nuoret joutuvat tekemään opiskeluihin ja ammatinvalintaan vaikuttavat päätökset jo todella varhain. Ensimmäiset lähtevät opiskelemaan ammattiin jo perusopetuksen yhdeksännen luokan jälkeen noin 16-vuotiaina ja lukion päättävät ovat juuri aikuisiän kynnyksellä. Onkin tärkeää tarjota riittävästi tietoa eri ammateista, uravaihtoehdoista ja opintosuunnista jo aikaisessa vaiheessa, jotta nuorilla olisi paremmat lähtökohdat tehdä valintojaan.

Monet tahot ovat panostaneet ammatinvalintatietoisuuden lisäämiseen ja esimerkiksi opinto-ohjaajat eri kouluasteilla tekevät asian eteen tärkeää työtä. Silti STTK:n teettämän tutkimuksen mukaan jopa 43 % 18-29-vuotiaista nuorista arvioi, että heidän saamansa ohjaus ei tukenut tai tuki vain heikosti ammatti- tai uravalinnoissa. Tilannetta ei voi pitää toivottavana, kun kyseessä on nuorten merkittävin tulevaisuuteen vaikuttava valinta. (Ammattiliitto Pro 2018.)

Kaikki ammatit eivät ole samassa asemassa tuotaessa niitä esiin uravaihtoehtoina nuorille. Monet ammatit ovat kaikille näkyviä ja niistä saa automaattisesti ainakin jonkin tasoisen näkemyksen. Näin ei ole suurimman osan tekniikan alojen kanssa, vaan esimerkiksi insinöörialat ovat erityisessä vaarassa jäädä pimentoon, jos nuorten omissa tai ohjaajien lähipiirissä ei ole tekniikan alan ammattilaisia. Insinöörien työtehtävät ovat alasta riippumatta hyvin monimuotoisia ja samalla ammattinimikkeellä voi työllistyä hyvin erilaisiin työtehtäviin aina tuotekehitys- ja suunnittelutehtävistä erilaisiin asiantuntija- tai johtotehtäviin kuin myös esimerkiksi tekniikan alan kaupallisiin tehtäviin. Opintojen jälkeisten työllistymismahdollisuuksien moninaisuus ja abstraktius voi vähentää kiinnostusta hakeutua tekniikan aloille. Koulutettujen osaajien tarve on kuitenkin tekniikan aloilla suurta. Teknologiateollisuus ry arvioi, että seuraavan kymmenen vuoden aikana tekniikan alan osaajia tarvitaan lisää noin 130 000. Noin puolet lisäystarpeesta tulee eläköitymisien kautta ja toinen puoli alan kasvuodotuksista. Pahimmillaan osaajapula voi hidastaa Suomen talouskasvua. (Teknologiateollisuus ry. 2025.) Myös alan tuntemattomuus on lisännyt huolen tulevaisuuden osaajien puolesta, varsinkin puutekniikan alalla (Lahtela et.al. 2022, 12). Tekniikan alojen esiin tuomiseen on panostettava ja tuotava eri vaihtoehtoja esille käytännönläheisesti.

TKI-hankkeet tukemassa nuorten ammatinvalintaa

Lahdessa lukion kakkosluokkalaiset pääsivät kolmannen kerran tutustumaan LAB-ammattikorkeakouluun ja LUT-yliopistoon huhtikuussa pidetyssä Myrskyn armoilla -tiedetapahtumassa. Eri koulutusaloja ja erilaisia teknologisia ratkaisuja tuotiin esiin useissa työpajoissa. Tapahtumaan osallistui tänä vuonna noin 500 lukiolaista. (Lahden JunnuYliopisto 2025.)

Tapahtuma osoitti hyvin, kuinka TKI eli tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan hankkeet voivat tehdä yhteistyötä opetuksen kanssa ja tuoda erilaisia opiskelumahdollisuuksia käytännönläheisesti esille tulevaisuuttaan miettiville nuorille. LAB:n ESR+-rahoitteisen Mekaniikan opetuksen digitalisointi 2 – MekaDigi 2 -hankkeen yhtenä pidemmän tähtäimen tavoitteena on kiinnostuksen lisääminen mekaniikkaa ja sitä hyödyntäviä aloja kuten kone- ja rakennustekniikkaa kohtaan, joten osallistuminen tiedetapahtumaan oli luontevaa (LAB 2025b).

Myrskyn armoilla – tiedetapahtuma oli myös hyvä tapa tuoda nuorille tietoa puutekniikan ja puurakennetekniikan opetuksesta LAB-ammattikorkeakoulussa. Oli luontevaa, että EAKR-rahoitteisen, European wood construction innovation ecosystem – EUwood network -hankeen kautta osallistuttiin tapahtumaan tuomaan tietoa rakennus- ja puutekniikan alan koulutuksesta lukiolaisille. Hankkeen yksi kohderyhmä on ammattikorkeakoulut ja tätä kautta saataisiin mahdollisesti nuoria kiinnostumaan puutekniikasta ja puurakentamisesta. (LAB 2025a)

Hankkeet toteuttivat tiedetapahtumaan yhteistyössä kaksi mekaniikkaan liittyvää työpajaa, jotka toivat konkreettisella tavalla esille kone-, puu- ja rakennustekniikan insinööriosaamista. Kummassakin työpajassa haasteena oli kulkuyhteyksien katkeaminen ja tavoitteena oli päästä nopeasti apuun virran yli. Toisessa työpajassa suunniteltiin ja rakennettiin vaijeriliukuja virran yli hyödyntäen erilaisia ristikkorakenteita käyttäen materiaaleina mm. grillitikkuja ja maalarinteippiä (Kuva 1).

Kuva 1. Lukiolaisia varten varatut vaijeriliukujen rakennustarvikkeet ja ohjeet. (Kuva: Neea Similä)

Toisessa työpajassa rakennettiin siltoja virran yli. Sillat olivat kooltaan n. 1:12, jännevälin ollessa 60 cm (Kuva 2). Rakennettujen puusiltojen kestävyys käytiin vielä lopuksi testaamassa puutekniikan laboratoriossa.

Kuva 2 Lukiolaiset rakentamassa puusiltaa. (Kuva: Topi Huhtanen)

Mekaniikka-aiheisiin työpajoihin osallistui tiedepäivän aikana yhteensä noin 80 lukiolaista ja kaikki osallistuivat rakentamiseen innokkaina. Työpajat jaettiin 4–6 hengen ryhmiin ja jokaiselle ryhmälle annettiin valmiiksi ennalta suunniteltu materiaalimäärä. Työpajojen aikana tuotiin muutenkin esille mekaniikan sovelluskohteita, haasteita ja mahdollisuuksia, sekä esiteltiin kone-, rakennus- ja puutekniikan koulutusaloja. Tarkoituksena oli havainnollistaa kaikkien käyttämiä insinöörien suunnittelemia rakenteita ja tuotteita, koska harva tulee ajatelleeksi, miten ne ovat syntyneet tai mitä kaikkea niiden suunnittelussa tulee huomioida.

Tapahtuman aikana myös kysyttiin lukiolaisilta, kuinka moni oli kuullut, että LAB-ammattikorkeakoululla on puutekniikan koulutus Lahden kampuksella. Vastauksena oli, että noin 10 %. Ei siis suotta tekniikan alalla, varsinkin puutekniikan, olla huolissaan tulevista osaajista (Lahtela & Kärki 2022,12).

Lähteet

Ammattiliitto Pro. 2018. Nuoret tarvitsevat lisää tukea uravalintoihin ja työelämään siirtymiseen. Viitattu 10.6.2025. Saatavissa https://proliitto.fi/fi/ajankohtaiset/nuoret-tarvitsevat-lisaa-tukea-uravalintoihin-ja-tyoelamaan-siirtymiseen

LAB. 2025a. European wood construction innovation ecosystem – EUwood network. Viitattu 22.8.2025. Saatavissa: https://lab.fi/en/project/euwood-network-european-wood-construction-innovation-ecosystem

LAB 2025b. Mekaniikan opetuksen digitalisointi 2 – MekaDigi 2. Viitattu 15.4.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/mekadigi-2-mekaniikan-opetuksen-digitalisointi-2

Lahden JunnuYliopisto. 2025. Lukion kakkosluokkalaiset ratkovat ympäristökriisiä monialaisena yhteistyönä. Viitattu 15.4.2025. Saatavissa https://lahdenjunnuyliopisto.fi/lukion-kakkosluokkalaiset-ratkovat-ymparistokriisia-monialaisena-yhteistyona/

Lahtela V. & Kärki T. 2022. Puualan tekniikan korkeakoulutus tulevaisuuden työelämässä. LUT-yliopisto. LUT Scientific and Expertise Publications, 146. Viitattu 26.8.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-884-3

Teknologiateollisuus. 2025. Korkea osaaminen on olennainen edellytys pitkän aikavälin kasvulle. Viitattu 25.6.2025. Saatavissa https://teknologiateollisuus.fi/tavoitteemme/osaava-tyovoima/osaajatarve/

Kirjoittajat

Neea Similä työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja Mekaniikan opetuksen digitalisointi 2 – MekaDigi 2 sekä KoKo – Kohti Koulutusta -hankkeiden projektipäällikkönä.

Topi Huhtanen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja toimi European wood construction innovation ecosystem – EUwood network hankkeessa asiantuntijana, sekä toimii Vihreällä vedyllä ja hiilidioksidilla voimaa Kaakkois-Suomeen hankkeen LAB:n projektipäällikkönä ja PARRU – Paikallisen rakennetun ympäristön tiekartta – kulttuuriympäristön säilyttäminen ja kunnossapito kunnissa hankkeen tietomalliasiantuntijana.

Artikkelikuva: Neea Similä