Täydennyskoulutukset vastaavat sote-alan työelämän tarpeisiin

Monipuoliset, työelämää palvelevat täydennyskoulutukset auttavat ammattilaisia ylläpitämään ja päivittämään tietojaan ja taitojaan. Täydennyskoulutuksia työntekijöille tarjoamalla voidaan lisätä eri alojen vetovoimaisuutta ja ne koetaan työntekijöiden keskuudessa hyvänä kannusteena oman ammattitaidon kehittämiseen. Hoitotyön täydennyskoulutukset tuovat ammattilaisille rohkeutta ja varmuutta toimia haastavissakin tilanteissa ja ne antavat työntekijöille hyvät valmiudet kehittää työelämän toimintamalleja.

Kirjoittajat: Reija Korolainen & Katja Puhakainen

Täydennyskoulutuksien kirjo on monipuolinen

Täydennyskoulutuksella tarkoitetaan tutkimusta ja osaamista täydentävää koulutusta, johon tavallisimmin osallistutaan tutkinnon suorittamisen jälkeen tai silloin, kun työtehtävän muuttuessa tarvitaan uutta osaamista työelämässä. Kaikki täydennyskoulutukset eivät vaadi aikaisemman tutkinnon suorittamista, mutta toisaalta osassa täydennyskoulutuksia vaaditaan aikaisempaa ennakko-osaamista tai pohjakoulutusta.

Täydennyskoulutuksia järjestetään useiden eri tahojen toimesta joko maksullisina tai ilmaisina. Pituudeltaan ne voivat olla hyvinkin vaihtelevia päivän kestävistä valmennustyyppisistä koulutuksista, jopa useamman vuoden kestäviin koulutusohjelmiin. Nykyaika mahdollistaa monimuotoiset toteuttamistavat lähi- tai verkko-opetuksena, tai näiden yhdistelmänä. (Helsingin yliopisto 2024.)

LAB-ammattikorkeakoulu järjestää useiden eri ammattialojen täydennyskoulutuksia. LAB on tarjonnut erilaisia täydennyskoulutuksia jo useiden vuosien ajan. Niiden tavoitteena on osallistujien ammatillisen osaamisen syventäminen sekä kehittäminen niin yksilön kuin työyhteisönkin näkökulmasta. LAB pyrkii painottamaan täydennyskoulutuksissaan kestävyyttä, hyvinvointia ja innovatiivista toimintaa ja koulutukset suunnitellaan aina uusimpaan tutkittuun tietoon nojaten sekä työelämän tarpeita silmällä pitäen. (LAB-ammattikorkeakoulu 2024a.)

Sote-alan muuttuvassa kentässä on tunnistettu veto- ja pitovoiman tärkeys henkilöstön suhteen. Yhtenä näitä lisäävänä tekijänä voidaan pitää työnantajan tarjoamia koulutus mahdollisuuksia, sekä eri urapolku vaihtoehtoja. Sen lisäksi, että täydennyskoulutukset lisäävät ammatillista kasvua, ne lisäävät myös vaikutus mahdollisuuksia omaan työhön ja henkilökohtaiseen urakehitykseen. Osaava ja sitoutunut henkilöstö on avain asemassa hyvää asiakaskokemusta rakennettaessa.

Kardiologiseen hoitotyöhön syventävää osaamista täydennyskoulutuksesta

Yhtenä LAB-ammattikorkeakoulun tarjoamana sote-alan täydennyskoulutuksena on Kardiologiseen hoitotyöhön erikoistunut osaaja täydennyskoulutus. Kardiologisen hoitotyön osaamisen merkityksellisyyttä lisää se, että sydän- ja verisuonisairaudet ovat merkittävä kuolleisuutta, työkykyä ja elämänlaatua heikentävä sairausryhmä Suomessa. Vaikka kehitys sydän- ja verisuonitauteihin kuolleisuudessa on ollut myönteinen 1970-luvulta saakka, johtuu niistä silti yhä lähes puolet työikäisten kuolemista Suomessa. Vuonna 2012 sydäninfarkti- ja sepelvaltimotautikohtauksia kaikissa ikäluokissa yhteensä oli 21 769 kappaletta. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023.)

Hoitotyöhön haasteita luo erityisesti sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisevä työ, saumattomien palveluketjujen rakentaminen, moniammatillinen yhteistyö sekä palvelun ja hoidon laadun varmistaminen. Kardiologisten hoitajien osaamista parantamalla sekä alueellista yhteistyötä hyödyntämällä terveydenhuollon niukatkin resurssit voidaan suunnata palvelemaan paremmin terveydenhuollon asiakkaita, potilaita, henkilöstä sekä työnantajia. Näin ollen vaikutuksesta saadaan koko yhteiskuntaa palveleva. (LAB-ammattikorkeakoulu 2024b.)

Täydennyskoulutukset tarjoavat verkostoitumisen mahdollisuutta eri toimijoiden välillä. Koulutuksen sisällön lisäksi osaamisen kasvuun vaikuttavat kaikki täydennyskoulutukseen osallistuvat henkilöt. Eri toimipisteistä tulevat ammattilaiset tuovat oman näkemyksensä kardiologisen potilaan hoitopolusta, joka mahdollistaa hoitopolun eri osa-alueiden yhteen sovittamisen ja paremman rajapinta työskentelyn. Verkostojen tärkeys on myös kiistaton toimintamallien tarkastelun ja kehittämisen kannalta. Osaamisen jakaminen yli osastorajojen edesauttaa hoitotyön toteuttamista, säästää resursseja ja luo uusia näkökulmia.

Täydennyskoulutuksella osaamista ja ammatillista kasvua

Kardiologiseen hoitotyöhön erikoistunut osaaja täydennyskoulutus pyrkii antamaan laaja-alaisen osaamisen sydänpotilaan hoitamiseen erilaisissa toimintaympäristöissä. Osaamisen perustaa ohjailee aina näyttöön perustuva toiminta, vankka kliininen osaaminen sekä päätöksentekokyky. (LAB-ammattikorkeakoulu 2024b.) Sydänpotilaan hoitotyö on aina moniammatillista tiimityötä ja se tapahtuu terveydenhuollon eri sektoreiden välillä, mikä tarkoittaa sitä, että sydänpotilaan hoitotyöhön osallistuvan on tunnettava terveydenhuollon rakenteita, toimintatapoja eri sektoreilla sekä tietenkin sydänpotilaan hoitopolun eri vaiheet.

Kardiologisen hoitotyön täydennyskoulutuksen merkitys ammatillista kasvua tukevana on tunnistettu. Työnantajan toimesta koulutusta pyritäänkin tarjoamaan käytettävissä olevien resurssien mukaan. Täydennyskoulutukset ovat suosittuja henkilöstön keskuudessa ja niihin hakeudutaan mielellään. Koulutusten laajuus on nähty sopivana osaamisen kasvun kannalta ja se on ollut helposti yhdistettävissä moneen eri elämäntilanteeseen. Erityisesti täydennyskoulutuksilta toivotaan syvällisempää pureutumista omaan erikoisalaan, ja niiden toivotaan vahvistavan jo hankittua kokemusta kardiologian puolelta. Koulutukset tuottavat yksiköihin osaamisen kasvun lisäksi, myös halua kehittyä asiantuntijaksi juuri omalla erikoisalalla. Työnantajan kustantama koulutus voidaan nähdä myös palkitsemisena hyvästä ammatillisesta kehityksestä ja motivaatiosta asiakastyötä kohtaan.

Täydennyskoulutukseen kuuluvan erikoistumistyön avulla pyritään kehittämään yksikön toimintaa. Erikoistumistyö on työelämä lähtöinen ja sen aiheet nousevat esiin yksikön omista kehittämistarpeista. Työn toteuttaminen auttaa pohtimaan yksikön kehittämistyötä eri näkökulmista ja sen myötä saattaa kasvaa innokkuus osallistua myös jatkossa yksikön toiminnan kehittämiseen. Täydennyskoulutus lisää yksilön asiantuntijuutta omasta erikoisalasta ja sen osaamisen jakaminen omassa yksikössä on tärkeää koko yksikön kehityksen kannalta.

Kardiologisen hoitotyön täydennyskoulutus lisää ammattitaidon kasvua ja kehittymistä omalla työuralla. Osaamisen kasvaminen tuo varmuutta kohdata haastavia ja moninaisia potilastilanteita. Varmuus omasta ammattitaidosta lisää työssä jaksamista ja oman ammatti identiteetin kasvua kohti oman erikoisalan asiantuntijuutta. Parhaimmassa tapauksessa koulutuksen myötä pystyy vaikuttamaan myös omaan urakehitykseen. Erikoistumisopintojen yleistymisen myötä kaikkien täydennyskoulutus ei johda varsinaiseen urakehitykseen, vaikka ammatillinen osaaminen kasvaisikin. Organisaatioissa pyritään kuitenkin tunnistamaan erilaiset osaamiset ja saamaan kaikki potentiaali käyttöön. Erilaisten osaamisten tunnistaminen ja hyödyntäminen yksiköissä tukee hyvää ja turvallista asiakastyötä, sekä parantaa työviihtyvyyttä ja lisää sitoutumista työtä kohtaan.

Lähteet

Helsingin yliopisto. 2024. Täydennyskoulutus. Viitattu 7.10.2024. Saatavissa: https://hyplus.helsinki.fi/taydennyskoulutus/

LAB-ammattikorkeakoulu. 2024a. Täydennys- ja erikoistumiskoulutusta työelämän tarpeisiin. Viitattu 7.10.2024. Saatavissa: https://lab.fi/fi/koulutus/taydennyskoulutus

LAB-ammattikorkeakoulu. 2024b. Kardiologiseen hoitotyöhön erikoistunut osaaja. Sinustako sydänhoitaja? Viitattu 7.10.2024. Saatavissa: https://www.lutuniversities.fi/fi/taydennyskoulutus/kardiologiseen-hoitotyohon-erikoistunut-osaaja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2023. Sydän- ja verisuomitautien yleisyys. Viitattu 7.10.2024. Saatavissa: https://thl.fi/aiheet/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/sydan-ja-verisuonitautien-yleisyys

Kirjoittajat

Reija Korolainen toimii apulaisosastonhoitajana Päijät-Hämeen keskussairaalan sydänvalvonnassa

Katja Puhakainen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina sairaanhoitajakoulutuksessa ja vastuuopettajana kardiologiseen hoitotyöhön erikoistunut osaaja -täydennyskoulutuksessa.

Artikkelikuva: Reija Korolainen