Diabetes yleistyy maailmalla ja Suomessa, joten diabeteshoitotyöhön tarvitaan entistä enemmän osaajia. Diabetes on moninainen sairaus, jonka hoito vaatii erityisosaamista. Usein diabeteksen hoito ja hoidon seuranta on keskitetty diabeteshoitotyöhön perehtyneille sairaanhoitajille. LAB-ammattikorkeakoulun Diabeteshoitotyön erikoistunut osaaja 30 op -täydennyskoulutus vastaa terveydenhuollon osaajapulaan tarjoamalla mahdollisuutta kehittyä diabeteshoitotyön asiantuntijaksi.

Kirjoittaja: Heidi Häll

Diabetes maailmalla ja Suomessa

Vuonna 2021 maailmassa oli 529 miljoonaa diabetesta sairastavaa henkilöä ja määrän odotetaan tuplaantuvan vuoteen 2050 mennessä. Diabetesta sairastavista 96 % sairastaa tyypin 2 diabetesta, jonka sairastumisriskiin voimakkaimmin vaikuttava tekijä on korkea BMI (Body Mass Index) eli ylipaino ja tämä korostuu erityisesti Pohjois-Afrikassa, Keski-idässä, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla sekä Euroopassa. Tyypin 2 diabeteksen on todettu olevan maailmanlaajuinen terveysuhka, joka luo merkittävän haasteen sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnalle jo nyt ja etenkin lähitulevaisuudessa. (GBD 2021 Diabetes Collaborators 2023.)

Suomessa diabetesta sairastaa noin 500 000 henkilöä mukaan lukien tietämättään sairastavat. Vuonna 2022 Suomessa oli lähes 379 000 diagnosoitua tyypin 2 diabetesta sairastavaa henkilöä. Sairastuneiden määrän kasvu on hieman laantunut 2000-luvun alkupuolen jälkeen. Diabetesta sairastavien kustannusvaikutus Suomen terveydenhuoltojärjestelmälle on huomattava ja keskimääräiset kustannukset moninkertaistuvat diabeteksen lisäsairauksiin sairastuneiden joukossa. (Käypä hoito -suositus 2024.)

Diabeteshoitajan rooli diabetesta sairastavan hoidossa

Vastuu diabetesta sairastavan hoidon seurannasta ja koordinoinnista kuuluu usein diabeteksen hoitoon perehtyneelle sairaanhoitajalle, jolloin tulee kiinnittää erityistä huomiota hoidosta vastuussa olevan sairaanhoitajan ammattitaitoon ja sen ylläpitämiseen sekä ohjaustaitoihin. Diabetesta sairastavan hoidonohjauksessa on keskiössä oikea-aikaisuus, tarvelähtöisyys sekä hoidon jatkuvuus ja tavoitteellisuus yksilöllisyys huomioiden. Vuorovaikutteisen ja motivoivan omahoidon ohjauksen tavoitteena on käyttäytymisen muutoksen edistäminen valitsemalla yksilölliset menetelmät omahoidon ohjaukseen. (Käypä hoito -suositus 2024; Käypä hoito -työryhmä 2024.)

Tutkimusten mukaan diabeteshoitajalla on merkittävä rooli diabetesta sairastavan hoidon tavoitteiden saavuttamisessa. Diabeteshoitajan ohjauksessa ja hoidon seurannassa olevat diabetesta sairastavat saavuttavat keskimääräistä paremman verensokeritasapainon, omaavat paremmat omahoidon menetelmät sekä tietävät diabeteksesta sairautena enemmän kuin tavanomaisessa seurannassa olevat. Perinteisen hoidon seurannan lisäksi diabeteshoitotyöhön erikoistuneet hoitajat usein myös opettavat potilaitaan erilaisin menetelmin joko yksilöllisesti tai pienryhmissä sairauden hoidosta, jolloin kasvavan tiedon myötä myös motivaatio sekä hoitotyytyväisyys paranevat. Myös lääkitysvirheiden on raportoitu vähenevän. (Dailah 2024.)  Shi & Liang (2023) puolestaan toteavat tyypin 2 diabetesta sairastaville räätälöidyn hoitajavetoisen ohjauksen olevan vaikuttavaa riippumatta siitä onko ohjaus pidetty etänä tai kasvokkain. Diabetekseen erikoistuneen hoitajan ohjaus ja omahoidon tuki on vaikuttavaa ja tehokasta sekä yksilötasolla että ryhmämuotoisena toimintana.

Täydennyskoulutus osana ammatillista kehittymistä

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) velvoittaa terveydenhuollon ammattihenkilöä ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämiä tietoja ja taitoja sekä perehtymään sitä koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Työnantajan tulee puolestaan seurata ammattihenkilöiden ammatillista kehittymistä ja luoda edellytykset tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen ylläpitääkseen työntekijöiden tietoja ja taitoja. Suomen Valtioneuvosto (2020, 9–19) on linjannut jatkuvan oppimisen uudistuksen osana hallitusohjelmaa, jolla vastataan jatkuvaan tarpeeseen kehittää ja uudistaa omaa osaamista. Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan koko eliniän kestävää osaamisen kehittymistä ja kehittämistä, jonka avulla on myös mahdollista vastata nopeasti kehittyvään osaaja- ja työvoimapulaan.

Korkeakoulut mahdollistavat jatkuvan oppimisen joustavoittamalla ja monipuolistamalla korkeakoulutusta niin, että se mahdollistaa työn ja opiskelun yhteen sovittamisen myös muissa kuin tutkintoon johtavissa koulutuksissa, kuten täydennyskoulutuksissa. LAB-ammattikorkeakoulun tarjoamassa täydennyskoulutuksessa on tavoitteena syventää ja kehittää ammatillista osaamista edellä mainitun lain ja hallituksen linjausten mukaan (LAB-ammattikorkeakoulu 2025). LAB-ammattikorkeakoulun Diabeteshoitotyöhön erikoistunut osaaja 30 op -koulutus on räätälöity työelämän tarpeiden mukaan yhteistyössä työelämän asiantuntijoiden kanssa huomioiden diabeteksen hoitoa määrittävät suoritukset. Koulutuksen avulla diabetesta sairastavia hoitavat voivat päivittää ja syventää osaamistaan ja ohjaustaitojaan Käypä hoito -suosituksen vaatimalle tasolle.

Diabeteshoitotyön erikoistunut osaaja 30 op -täydennyskoulutus

Diabeteshoitotyöhön erikoistunut osaaja on 30 opintopisteen koulutuskokonaisuus diabetesta sairastavan hoitotyöstä. Koulutus on tarkoitettu kaikille sairaanhoitajille ja terveydenhoitajille, jotka työssään kohtaavat ja hoitavat diabetesta sairastavia henkilöitä ja haluavat kehittyä diabeteshoitotyön osaajina. Koulutuksen perimmäinen tarkoitus on työelämän ja työn kehittäminen tavoitteena taata diabetesta sairastavalle suositusten mukainen paras mahdollinen, vaikuttava ja kustannustehokas hoito.

Diabeteshoitotyön erikoistunut osaaja -koulutuksen suunnittelussa ja arvioinnissa on kiinnitetty huomiota EQF taso 6 mukaisesti hoitotyön tietojen ja taitojen soveltamiseen, innovatiivisuuteen, päätöksentekotaitojen vahvistamiseen, työelämälähtöiseen kehittämiseen ja opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittymiseen. Euroopan unionin (2019) tutkintojen viitekehyksen mukaan EQF-taso 6 tarkoittaa opiskelijan hallitsevan edistynyttä työ- ja opintoalan laaja-alaista tietoa, joihin liittyy teorioiden ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen. Tasolla 6 opiskelijan tulee omata edistyneet taidot, joilla osoitetaan asioiden hallintaa ja kykyä innovaatioihin sekä taitoja, joita vaaditaan erikoistuneella työ- ja opintoalalla monimutkaisten ja ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseen. EQF-tasolla 6 opiskelleen vastuulla on monimutkaisten teknisten tai ammatillisten toimien tai hankkeiden johtaminen sekä vastuun ottaminen päätöksenteosta ennakoimattomissa työ- tai opintoympäristöissä. Diabeteshoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksen tavoitteena on tuottaa kehittämiskykyisiä osaajia alati muuttuvan työelämän tarpeisiin.

Koska työelämän rooli on ammattikorkeakoulupedagogiikassa merkittävä ja tyypillisesti yhteys työelämään on voimakas, koulutuksen aikana toteutettavat erilaiset tutkimus- ja kehittämisprojektit nousevat työelämän tarpeista ja usein niissä työskennellään monialaisesti samalla kehittäen opiskelijoiden tiimityötaitoja, ongelmanratkaisukykyä sekä sosiaalista vuorovaikutusta. Keskeistä on myös työelämätaitojen kytkeminen teoreettiseen opetukseen. (Mäki ym. 2019.) Diabeteshoitotyön erikoistunut osaaja -koulutuksen aikana opiskelijat työskentelevät yhdessä sekä kasvotusten että verkossa oppien diabeteshoitotyön moninaisuutta ja monialaisuutta. Koulutuksessa käytetyt asiantuntijat ovat oman alansa asiantuntijoita ja oppiminen toteutuu vuorovaikutuksellisesti tasavertaisessa ilmapiirissä. Koulutuksen aikana toteutetaan työelämän tarpeista lähtevä kehittämistehtävä, jonka tavoitteena tukea opiskelijan kehittymistä kohti diabeteshoitotyön asiantuntijuutta sekä jatkuvan oppimisen ja kehittämisen mentaliteettia.

Lähteet

Dailah, H.G. 2024. The Influence of Nurse-Led Interventions on Diseases Management in Patients with Diabetes Mellitus: A Narrative Review. Healthcare. Vol. 12(3), 352. Viitattu 9.3.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3390/healthcare12030352

Euroopan unioni. 2019. Eurooppalainen tutkintojen viitekehys tukee oppimista, työskentelyä ja rajat ylittävää liikkuvuutta. Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto. Viitattu 23.8.2024. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/eqf-10-vuotta-opas.pdf

GBD 2021 Diabetes Collaborators. 2023. Global, regional, and national burden of diabetes from 1990 to 2021, with projections of prevalence to 2050: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2021. Lancet. Vol. 404, 203 – 34. Viitattu 9.3.4.2024. Saatavissa https://www.thelancet.com/action/showPdf?pii=S0140-6736%2823%2901301-6

Käypä hoito -suositus. 2024. Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 9.3.2025. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi50056?tab=suositus

Käypä hoito -työryhmä. 2024. Diabetesta sairastavan hoidonohjauksen järjestäminen, toteutus ja sisältö: Lisätietoa aiheesta: Käypä hoito -työryhmä Tyypin 2 diabetes 18.3.2024. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 9.3.2025. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/nix00796

LAB-ammattikorkeakoulu. 2025. Täydennys – ja erikoistumiskoulutusta työelämän tarpeisiin. Viitattu 22.3.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/koulutus/taydennyskoulutus

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28.6.10994 / 559. Finlex. Viitattu 9.3.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1994/559

Mäki, K. Vanhanen-Nuutinen, L., Niinistö-Sivuranta, S. 2019. Työ ja korkeakoulu. Yliopistopedagogiikka. Vol. 26(1). Viitattu 22.4.2024. Saatavissa https://yliopistopedagogiikka.files.wordpress.com/2019/07/yliopistopedagogiikka-2019-no1-maki-ym.pdf

Shi, Yi & Liang, Xueqing. 2023. Effectiveness of Nurse-led Educational Interventions on Glycemic Control and Self-care Behaviors of Type 2 Diabetics: A Systematic Review. Research in Health Science. 9. p1. 10.22158/rhs.v9n1p. Viitattu: 22.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.22158/rhs.v9n1p1

Valtioneuvosto. 2020. Osaaminen turvaa tulevaisuuden. Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjaukset. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:38. Helsinki. Viitattu 22.4.2020. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-610-5

Kirjoittaja

Heidi Häll toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön koulutuksessa sekä vastuuopettajana Diabeteshoitotyöhön erikoistunut osaaja 30 op -täydennyskoulutuksessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/726931 (CC0)

Viittausohje

Häll, H. 2025. Täydennyskoulutuksella diabeteshoitotyön asiantuntijaksi. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/taydennyskoulutuksella-diabeteshoitotyon-asiantuntijaksi/