Tavoitteena aina kauniimpi – maaseudun nuori yrittäjyys esimerkein

Kirjoittaja: Anu Nuutinen

Yrittäjyyden mahdollistama vapaus kiinnostaa

LAB-ammattikorkeakoulun Mamiksa-hankkeessa kohderyhmänä ovat Etelä-Karjalan maaseudun mikroyrittäjät ja yrittäjyydestä kiinnostuneet. Hankkeen tavoitteena on tukea Etelä-Karjalan maaseutualueiden elinvoimaisuutta, ja näkökulmina ovat mm. liiketoiminta-avaukset, työpaikat ja nuorten toimijuus. (LAB 2026)

Kun Mamiksa kysyi 13–18-vuotiailta kiinnostuksesta yrittäjyyteen, lähes 40 % vastasi yrittäjänä toimimisen kiinnostavan paljon tai erittäin paljon (Mamiksa 2024). Vastausten jakauma on esitetty kuviossa 1. Esimerkit yrittäjyydestä auttavat nuoria hahmottamaan, mitä kaikkea ennen yrittäjyyspäätöstä on syytä huomioida.

Kuvio 1. Nuorten kiinnostus yrittäjyyteen. (Kuva: Anu Nuutinen)

Hämäläisen tilaan tutustuttiin keväällä 2025 ja 2026. Vaikka kesäkukkapuutarhojen määrä Suomessa vähenee (Luonnonvarakeskus 2025), Hämäläisen tila on rakentanut uuden kasvihuoneen. Yrityksen tulevaisuudensuunnitelmissa on ollut vahvasti mukana Mamiksan haastattelema Aleksi Hämäläinen (Hämäläinen 2025 ja 2026).

Perheen yrityksen jatkaminen sekä kiinnostus yrittäjyyteen ovat tyypillisiä teitä yrittäjyyteen. Etelä-Karjalassa yritysten sukupolvenvaihdoksia tilastoidaan vuosittain 4–20 kappaletta, koko maassa noin joka tuhannennessa yrityksessä (Tilastokeskus 2025). Maaseudun yrityksistä omistajanvaihdos on ajankohtainen 22 prosentille (Huovinen 2025).

Sukupolvenvaihdos on edessä Hämäläisen tilallakin. Vaikka Aleksi Hämäläinen kertoo kasvaneensa yrittäjyyteen pienen ikänsä, vielä tradenomiopintojen aikana tulevaisuus oli mysteeri. Ratkaisuun vaikuttivat kokemukset työskentelystä opintojen ohessa – halu tehdä töitä vapaammin ja itsenäisemmin ohjasivat yrittäjyyteen. Itsenäisyys onkin yksi yrittäjyyttä tukeva persoonallisuuspiirre (Suomi.fi 2019). Lisäksi Hämäläisen kuvaamat vapaus ja mahdollisuus tehdä mitä haluaa ovat kuin suoraan yrittäjyyteen motivoivien tekijöiden listalta.

Yrittäjä on moniosaaja – asiakaspalvelusta putkitöihin

Yrittäjän on oltava moniosaaja. Alan erityisosaaminen, myynti ja asiakaspalvelu eivät riitä, vaan on ymmärrettävä kannattavuuslukuja ja oltava valmis oppimaan uutta. Hämäläinen kertoo esimerkkinä uuden kasvihuoneen kastelujärjestelmät. Putkimiehen tekemänä ison työn hinta nousisi liian korkeaksi suhteessa investoinnin takaisinmaksuaikaan. Jos kyse ei olisi rahasta, kriittiseksi tekijäksi nousisi aika. Jos kastelujärjestelmään tulee vika, on osattava toimia heti eli itse, sillä kasvit eivät voi odottaa. Yrittäjä ei voi ns. kääntää selkäänsä työlle.

Yksi osattava ja panostettava aihealue on markkinointi. Välimatka maaseutualueelta Lappeenrannan keskustaan on kohtuullinen, mutta moni potentiaalinen asiakas poikkeaa ensin marketteihin, jotka ovat puutarhan suurin kilpailija. Näkyvyys mediassa tuo asiakkaita, ja esimerkiksi näkyminen perinteisessä mediassa tavoittaa etenkin iäkkäämpiä ihmisiä. Tietoisuuden lisääminen ja nettisivujen päivittäminen ovat edelleen kehittämiskohteina.

Yrittäjyydestä haaveilevan nuoren kannattaa Hämäläisen mukaan ottaa opiskeluaikana haltuun kirjanpitoa, joka auttaa monessa asioissa ymmärtämään yrityksen toimintaa. Lisäksi tiedonhaku ja it-taidot auttavat yrittäjää. Hämäläisen tilalla työ on myös fyysistä. Iso amppeli painaa noin 6 kg, ja istutusaikana amppeleita tehdään ja nostetaan 600–800 kpl päivässä.

Mukana muutoksessa – mitä kannattaa myydä?

Menestyvä liikeidea mukautuu markkinoiden muutoksiin (Åkerman 2025). Hämäläisen tilalla peltoviljely on ajettu alas kannattamattomuuden takia, mutta tilalle on tullut puutarha. Koska pitkät kuljetusmatkat ja pakkaaminen eivät sovi kesäkukille ja isoille amppelimäärille, kukat kasvatetaan lähellä kuluttajia. Kotimaisen tuotannon asema onkin säilynyt melko hyvänä. Viljely ja kauppa on pääosin paikallisesti tuotettua. (Kauppapuutarhaliitto 2020)

Kasvihuonealan rakenne on kehittynyt samoin kuin muu puutarhatalous ja maatalous. Vaikka viljelijöiden määrä vähenee, pinta-ala voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin (Kauppapuutarhaliitto 2023). Kuviossa 2 on esitetty amppelikasvien kasvatuksen kehitys. Amppelikasveja tuottavien yritysten määrä on vähentynyt sekä Suomessa että Etelä-Karjalassa 20 % vuodesta 2019 vuoteen 2024. Silti amppelikasvien määrä on kasvanut 30 % sekä Etelä-Karjalassa että koko Suomessa. (Luonnonvarakeskus 2025) Hämäläisen tila seuraa kehitystä, jossa amppeleilla on suuri merkitys suomalaisessa kukkatuotannossa. Kaudelle 2026 amppeleissa tavoitellaan parhaita lajikkeita uuden toimittajan myötä.

Kuvio 2. Amppelikasvien kasvatuksen kehitys. (kuva: Anu Nuutinen)

Yksityisten puutarhojen kanssa asiakkaiden rahoista kilpailevat marketit. Hämäläisen tila on päättänyt panostaa tavallista isompaan ruukkuun, joka mahdollistaa näyttävät amppelit. Valikoima on suuri, ja värejä on paljon. Puutarhalla panostetaan myös asiakaskokemukseen ja palveluun, jonka kuvataan olevan paikallista, mukavaa ja asiantuntevaa.

Vaikka tilauksia tekevät myös kunnat ja yritykset, Hämäläisen tilan pääkohderyhmä ovat kuluttajat. Asiakkaat haluavat helppoutta (Kauppapuutarhaliitto 2025), ja päätöksiä myytävistä tuotteista tehdään myös Hämäläisen tilalla tämä toive huomioiden. Tietyt kesäkukat ovat Suomessa suosittuja vuodesta toiseen. Vaikka klassikot säilyvät, jotain uutta tarvitaan joka sesonki. Hämäläisen tilalla uutuuksien etsiminen liittyy omaan kiinnostukseen, mutta myös asiakkaalle tarjottavaan laatuun: parempiin lajikkeisiin ja laajempaan valikoimaan. Ostaja voi kokea helpommaksi lajikkeen, joka ei vaadi valtavaa tilaa tai amppelin olisi hyvä kasvaa niin, ettei keskelle jää kukatonta varsikohtaa. Aina voi pyrkiä kauniimpaan. Itse myyminen ja asiakkaiden seuraaminen tuo ammattitaidon valikoimasta päättämiseen. Sitä, mikä edellisenä vuonna on myynyt hyvin, varataan seuraavaksi vuodeksi vielä enemmän.

Katse tulevaisuuteen

Investointeja tehdään, kun halutaan aloittaa tuotanto tai lisätä tai tehostaa sitä (Suomi.fi 2026). Hämäläisen tilalla uusi kasvihuone oli todettu pakolliseksi puutarhan jatkamisen kannalta. Neljännen kasvihuoneen rakentaminen oli iso investointi, vaikka mahdollisimman paljon olisi tehty itse. Maaseutualueella sijaitsevat yritykset voivat hakea investointitukea Leader-ryhmiltä tai ELY-keskukselta (Maaseutu.fi 2022). Investointilaskelmiin on saatavissa apua esim. kehitysyhtiöiden kautta tai kirjanpitäjiltä (Suomi.fi 2024).

Yrittäjyyttä tukevaksi persoonallisuuspiirteeksi mainitaan riskinottokyky. Epävarmuuden sietäminen liittyy niin toimeentuloon, ajanhallintaan kuin jaksamiseenkin. (Suomi.fi 2019) Hämäläinen kuvaa itseään melko rauhalliseksi taloudellisten riskien ottajaksi. Uskoa omaan tekemiseen on, joten pelkoa lähteä laajentamaan ei ollut.

Myös kestävyys on huomioitava. Hämäläisen tilalla lämpö tulee hakkeesta, ja putket kiertävät kasvihuoneen ympäri. Puutarha lämpenee kokonaan uusiutuvalla energialla. Uuteen lämpökeskukseen on investoitu vuonna 2019, ja sillä toivotaan lämmitettävän vielä kauan. Silti tulevaisuutta on mietittävä: mikä olisi järkevä taloudellinen lämmitysmuoto, jos puun poltto kielletään tai siitä tulee liian kallista. Toinen kestävyyteen liittyvä teema on turve. Taimet ovat kasvaneet jo useampia vuosia kasvuturvesekoituksessa, mutta tulevaisuudessa turve saattaa vaihtua johonkin muuhun.

Monialaisuus täydentää maaseutuyrittäjän sesongit

Kesäkukkapuutarhojen sesonki on intensiivinen (Kauppapuutarhaliitto 2025). Hämäläisen tilalla kausi 2026 on käynnistynyt viikolla 10 lämmitysjärjestelmän eli hakekattilan ja putkiston tarkistamisella. Ennen kasvien saapumista ruukut ja multalavat siirretään puutarhalle. Aikataulutus suunnitellaan kasvien kasvunopeuden ja tarkoituksen mukaan. Hyötykasvit tehdään itse siemenistä, pistokkaita haetaan ruukutukseen lähes viikoittain viikolle 17 asti. Tyypillisen työpäivän pituus on keväällä klo 9–18 ja myyntikaudella vähintään aukioloaikojen mukaan klo 9–20, mutta ajoittain muutaman tunnin pidempikin. Töitä on jokaisena myyntipäivänä eli joka päivä. Sesonki loppuu ennen juhannusta, jolloin kasvihuoneet hiljenevät ja yrittäjä pääsee vapaalle. Silloin nähdään, miten maailmantilanteen sekä ihmisten työtilanteen tuoma epävarmuus ovat vaikuttaneet ja miten lukuisat uutuudet on otettu vastaan. Syksyllä kasvien markkinat ovat niin pienet, ettei puutarhan kannata siihen panostaa

Kaupunkeihin verrattuna maaseuduilla monialayrittäjyys on tavallista ja perheyrittäjyys korostuu (Tantarimäki 2025). Hämäläinen perusti vuonna 2022 erikoispuusta käsityönä pöytiä valmistavan yrityksen. Ajatus lähti harrastuksen pohjalta, mutta tavoitteena on työllistyä syys- ja talvikaudella, kun puutarha on kiinni.

Mitä Aleksi Hämäläinen sanoisi nuorelle, joka miettii yrittäjyyttä Etelä-Karjalan maaseutualueella? Alue on haasteellisempi kuin pääkaupunkiseutu, mutta mahdollisuuksia on paljon. Lisäksi pääkaupunkiseutu on melko lähellä, ja siellä on markkinat vaikka mihin.

Lähteet

Huovinen, J. 2025. Yrityskysely: Joka 10. maaseudun yritys varautuu lähikuukausina toiminnan loppumiseen. Elinkeinoelämän keskusliitto. Viitattu 10.3.2026. Saatavissa https://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/yrityskysely-joka-10-maaseudun-yritys-varautuu-lahikuukausina-toiminnan-loppumiseen/

Hämäläinen, A. 2025. Yrittäjä. Hämäläisen tila sekä OMAWA Design. Haastattelu 22.5.2025 ja täydentävät kysymykset 28.5.2025.

Hämäläinen, A. 2026. Yrittäjä. Hämäläisen tila OMAWA Design. Haastattelu 6.3.2026.

Kauppapuutarhaliitto. 2020. Koristekasvien viljely kasvihuoneissa. Viitattu 10.3.2026. Saatavissa https://kauppapuutarhaliitto.fi/tietoa-kasvihuonealasta/koristekasvien-viljely-kasvihuoneissa/

Kauppapuutarhaliitto. 2023. Kasvihuoneviljely numeroina. Viitattu 10.3.2026. Saatavissa https://kauppapuutarhaliitto.fi/tietoa-kasvihuonealasta/kasvihuoneviljely-numeroina/

Kauppapuutarhaliitto. 2025. Kesäkukkasesonki rysähtää käyntiin tällä viikolla – katso lähipuutarhasi kartalta! Viitattu 10.3.2026. Saatavissa https://kauppapuutarhaliitto.fi/kesakukkasesonki-rysahtaa-kayntiin-talla-viikolla-katso-lahipuutarhasi-kartalta/

LAB. 2026. MAMIKSA – maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina. Viitattu 10.3.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/mamiksa-maaseudun-mikroyritykset-kestavyyssiirtyman-ajureina

Luonnonvarakeskus. 2025. Puutarhatilastot, Koristekasvituotanto kasvihuoneissa maakunnittain. Viitattu 10.3.2026. Saatavissa https://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__20%20Puutarhatilastot/?tablelist=true&rxid=dc711a9e-de6d-454b-82c2-74ff79a3a5e0

Maaseutu.fi. 2022. Investointitukea yrityksen perustamiseen tai laajentamiseen. Viitattu 10.3.2026. Saatavissa https://maaseutu.fi/yrittajalle/investoinnit/

Mamiksa. 2024. Nuorten ilmasto- ja yrittäjyyskysely Lemillä, Luumäellä, Taipalsaarella, Ruokolahdella ja Parikkalassa järjestetyissä ilmastopäivissä syksyllä 2024. LAB-ammattikorkeakoulu. Julkaisematon aineisto.

Suomi.fi. 2019. Olisiko minusta yrittäjäksi? Yrittäjän persoonallisuuspiirteet. Viitattu 10.3.2026. Saatavissa https://www.suomi.fi/kansalaiselle/tyoelama-ja-tyottomyys/yrityksen-perustaminen/opas/olisiko-minusta-yrittajaksi/yrittajan-persoonallisuuspiirteet

Suomi.fi. 2024. Investointien suunnittelu. Viitattu 10.3.2026. Saatavissa https://www.suomi.fi/yritykselle/yrityksen-rahoitus-ja-tuet/rahoituksen-suunnittelu/opas/yritystoiminnan-rahoituksen-suunnittelu/investointien-suunnittelu

Tantarimäki, S. 2025. Maaseutujen monimuotoinen yrittäjyys. Viitattu 10.3.2026. Saatavissa https://maaseutu.fi/koko-suomi/maaseutujen-monimuotoinen-yrittajyys/

Tilastokeskus. 2025. Yrityskaupat maakunnittain, 2018-2024. Viitattu 10.3.2026. Saatavissa https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/Kokeelliset_tilastot/Kokeelliset_tilastot__yrka/koeti_yrka_pxt_159w_fi.px/

Åkerman, H. 2025. Hyvän liikeidean löytäminen on tie menestykseen. Yrityspörssi. Viitattu 10.3.2026. Saatavissa https://www.yritysporssi.fi/blogi/hyvan-liikeidean-loytaminen-on-tie-menestykseen-1046

Kirjoittaja

Anu Nuutinen on Mamiksa-hankkeessa työskentelevä LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön lehtori.

Artikkelikuva: Aleksi Hämäläinen uudessa kasvihuoneessa. Kuva: Anu Nuutinen

Viittausohje

Nuutinen, A. 2026. Tavoitteena aina kauniimpi – maaseudun nuori yrittäjyys esimerkein. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/tavoitteena-aina-kauniimpi-maaseudun-nuori-yrittajyys-esimerkein/