Yli 200 henkilön tapahtuma vaatii tapahtumajärjestäjältä valmiuden järjestää tapahtumaan ensiapuvalmius. Ensiapuvalmiuksissa on kuitenkin eroja. Toisiin tapahtumiin riittää ensiapuvastaava, joihinkin tarvitaan useita auttajia ja joihinkin jopa varusteltu ensihoitoyksikkö. Tämä tapahtumaensiapua tarkasteleva artikkeli on toteutettu haastattelemalla ensihoidon ammattilaista, pelastusopiston ensihoidon eläkkeelle jäänyttä lehtoria ja SPR ensiaputoiminnan pitkänlinjan asiantuntijaa Heikki Sederholmia.

Kirjoittajat: Henna Raitamäki & Tia Windahl

Lainsäädäntö ensiapuvalmiuden taustalla

Tapahtumat ovat ohimeneviä sosiaalisia tilanteita, joihin liittyy tiettyjä riskejä turvallisuuteen liittyen. Tapahtumajärjestäjä on vastuussa projektina järjestettävästä kokonaisuudesta, joka koostuu yleisöturvallisuudesta, paloturvallisuudesta, ensiavusta, järjestyksen pidosta, rikosturvallisuudesta ja elintarviketurvallisuudesta. Tapahtuma-alaa valvoo Tukesin lisäksi poliisi, pelastuslaitos, kunnan rakennusvalvonta- ja ympäristöviranomaiset, hyvinvointialueet ja aluehallintovirastot. (TUKES 2024.)

Tapahtumajärjestäjällä on pelastuslain mukainen velvollisuus varata omaan yli 200 henkilön tapahtumaan riittävä ensiapuvalmius. Ensiapuvalmiuden on huomioitava myös tarvittaessa tapahtuman erityiset riskit. Ensiapusuunnitelma liitetään osaksi tapahtuman pelastussuunnitelmaa, joka tulee kirjallisena toimittaa pelastustoimeen 14 vrk ennen tapahtumaa. (Pelastustoimi 2017.) Pelastustoimen ohjeistus määrää, että ensiaputarvikkeet- ja materiaalit tulee suhteuttaa tilaisuuden luonteeseen. Pelastuslakiin on määritelty myös tietyt minimivaatimukset tapahtuman koon mukaan ensiauttajien osaamiselle ja henkilöstölle. Ensiapuvalmiuden riittävyys arvioidaan lopulta alueen pelastusviranomaisen ja alueen ensihoidon vastuulääkärin toimesta tapauskohtaisesti. (Kuisma ym 2021, 806–810. & Pelastuslaki 379/2011, 16§.)

Ensiaputyön taustaa ja historiaa

SPR eli Suomen punainen risti on Suomen suurimpia kansalaisjärjestöjä, joka edistää heikoimmassa asemassa olevien tilannetta eri tavoin. SPR auttaa kriisien ja onnettomuuksien keskellä, kannustaa pitämään toisista huolta ja hoitamaan terveyttä. Sillä on monia eri auttamistyön haaroja, joista ensiaputoiminta on yksi. SPR toiminnan juuret ovat kansainväliset. Punaisen ristin toiminnan katsottiin alkaneeksi Soferinon taisteluiden aikaan 1859 Italiassa, kun sveitsiläinen Henry Dunant järjesti vapaaehtoisia auttamaan sotien taistelun uhreja kansallisuudesta riippumatta. Dunant esitti, että kaikkialle tarvittaisiin vapaaehtoinen puolueeton järjestö avustamaan sodanaikaista lääkintähuoltoa niin että haavoittuneiden hoito turvattaisiin kansainvälisin sopimuksin. (Punainen risti 2024.)

Suomeen kansallinen yhdistys perustettiin toukokuussa 1877 nimellä ”Yhdistys haavoitettujen ja sairasten sotilasten hoitoa varten”. Hoitotaitoja alettiin opettaa kansalaisille 1880-luvulla ja samoihin aikoihin alettiin järjestää kansalaiskursseja, joilla opetettiin hoitotaitoja sairastumisen ja loukkaantumisen varalle. Ensimmäisen ensiapukurssi järjestettiin 1885 Helsingin vanhan rautatieaseman III luokan odotussalissa. Osanottajat olivat rautatieläisiä ja poliiseja, joilla ammatin vaarat olivat ilmeiset. (Punainen Risti 2024.)

Tapahtumaensiavun nykypäivä

Ensiapupäivystyksen tarkoitus on tuottaa yleisötapahtumissa riittävä ensiapuvalmius ja aloittaa tarvittaessa välitön ensiapu mahdollisille hätätilapotilaille. Valtaosa ensiapupisteissä hoidettavista autettavista ei kuitenkaan vaadi hätätilahoitoa vaan tyypillinen ensiapupisteellä kävijä saattaa tarvita rakkolaastaria, kylmäpussia tai haavan hoitoa. Tiettyjen tapahtumien kuten ralliautoilun tai joidenkin lajiliittojen tarkemmissa ohjeissa määräykset saattavat edellyttää varustellun ambulanssin läsnäoloa tapahtumassa, joihin yksityiset palveluntarjoajat pystyvät vastaamaan tällä hetkellä ehkä parhaiten. Nämä ambulanssit eivät kuitenkaan välttämättä kuljeta sairastuneita päivystykseen (ellei näin ole sovittu ensihoidon vastuulääkärin kanssa). (Kuisma ym 2021.)

Pelastusopiston eläköitynyt ensihoidon lehtori Heikki Sederholm tuntee tapahtumapäivystyksen toimialan jo vuosikymmenten ajalta. Oman laajan ensihoitouran, ensihoidon opetusuran ja ensiapupäivystäjän uran lisäksi Heikki on toiminut pitkään SPR ensiapupäivystäjänä ja mm tapahtumien ensiapujohtajana. Tähän artikkeliin haastateltiin Sederholmia sillä ajatuksella, että saataisiin uutta perspektiiviä ensiaputoiminnasta ammattilaiselta, mitä on riittävät ensiapujärjestelyt ja minkälainen näkemys ammattilaisella on tapahtumapäivystyksen nykyhetkestä.

Tapahtumapäivystäjäksi kouluttautuminen

Riittävä osaaminen ensiapupäivystäjäksi voidaan hankkia esimerkiksi osallistumalla alkuun aktiivisesti SPR ensiapuryhmän koulutuksiin ja hankkimalla SPR päivystäjän pätevyys. Paikallisosastojen ensiapuryhmät pitävät säännöllisesti lukuvuoden aikana koulutusiltoja, joissa luento- ja simulaatiotyyppisesti voi oppia tärkeimpiä ensiaputaitoja itseä ja muita varten. Kesäloma-aika nähdään puolestaan vilkkaimmaksi tapahtumapäivystysajaksi, jolloin päivystäjät pääsevät käyttämään hankittuja taitoja. SPR Kuopion ensiapuryhmä suosittelee vuosittain koulutusilloissa tiettyjen teemojen läpikäymistä ”pakollisena”, mikäli aikoo tehdä tapahtumapäivystystä ja ensiaputyötä. Sederholm kertoo näiden pakollisten teemojen olevan elvytyskoulutukset, suurten verenvuotojen tyrehdyttäminen, potilaan voinnin ensiarvio ja tarkennettu tilanarvio, peruselintoimintojen häiriöiden tunnistus ja tajuttomuuden ensiapu sekä vierasesineen poisto hengitysteistä. Päivystäjän peruskurssia tulee edeltää voimassa oleva EA1 ja mielellään EA2 -kurssi tai vastaavat taidot. (Sederholm 2024.)

Sederholmin (2024) mukaan ensiapupäivystyksen johtajalla on laajemmat vaatimukset osaamiselle. Johtajan tulee olla suorittanut mielellään EA1, EA2 ja EA3 -kurssit tai hänellä on oltava muunlainen ammatillinen tai pitkä kokemus päivystyksen johtamisesta. Punaiselle ristille on nyt tullut uutena päivystyksen johtamisen kurssi. On olemassa myös Pelastusalan keskusjärjestön (SPEK ry) järjestämä tapahtumapäivystäjien johtamiskurssi -niminen koulutus, joka osaltaan vastaa tähän tarpeeseen. SPR ensiaputoiminnan laatuohjekirjan tavoitteet ohjaavat ensiapupäivystyksen työtä. Laatu onkin se asia, mikä toistuu usein Sederholmin haastattelussa. Lähtökohtaisesti käytettävien tarvikkeiden ja laitteiston pitäisi olla ammattilaislaatua ja osaamisen ylläpidon tulisi olla riittävää. Riittävä kokemus sen sijaan on vaikeammin määriteltävä asia Sederholmin mukaan. (Sederholm 2024.)

Tapahtumapäivystyksen turvallisuusnäkökulma ja tulevaisuus

Turvallisuusasiat puhuttavat tänä päivänä niin ensihoidossa kuin muussakin terveydenhuollossa. Tulevaisuudessa turvallisuusnäkökulmaan tullaan varmasti kiinnittämään huomiota enemmän. Haastattelussa Sederholm ei ota kantaa muiden toimijoiden osaamiseen, turvallisuusohjeisiin tai laadunvarmistukseen liittyviin asioihin, mutta kertoo että on mahdollista, että alalle tulee vielä tarkempaa valvontaa. Tällä hetkellä tapahtumapäivystyksen voi toteuttaa monilla tavoilla. (Sederholm 2024.)

Sederholm (2024) nostaa esiin erään yksittäisen opinnäytetyön haastattelussaan, joka on Saimaan ammattikorkeakoulun ensihoidon koulutusohjelman opinnäytetyö vuodelta 2018. Siinä kerrotaan ensihoidon työturvallisuudesta. Tämän tutkielman monet päätelmät sopivat myös ensiaputyöhön. Välillä ensiaputyötä tehdään varsin päihtyneiden ja arvaamattomienkin ihmisten parissa, jossa ei välttämättä täysin voida välttyä häirinnältä, fyysisiltä ja henkisiltä riskeiltä. (Teppola ym. 2018.) Monet näistä on ennaltaehkäistävissä noudattamalla ”Turvallisuuden periaatteita SPR toiminnassa” ja sovittamalla työn tuntimäärät sopivaksi omaan arkeen ja jaksamiseen.

Heikki Sederholmin näkemyksen mukaan harva tapahtumapäivystyksen tilaaja osaa kysyä, onko tapahtumaensiavun johtajalla tai auttajilla riittävä osaaminen, varautuminen ja kokemus suhteessa tehtävään ensiaputyöhön. Näitä asioita tutkitaan vasta sitten, jos jotakin sattuu. Kysyttäessä vapaaehtoistyön kiinnostavuudesta, tällä hetkellä tapahtumapäivystäjäksi haluavia on enemmän kuin toiminnasta pois lähtijöitä, mutta kokemus- ja koulutustasossa on eroja. SPR Kuopion ensiapupäivystyksen näkökulmasta pärjätään kuitenkin hyvin ja kiinnostus on säilynyt edelleen vuosien jälkeen vapaaehtoistoimintaan, en-siapupäivystykseen ja ensiaputaitojen opetteluun itseä tai muita varten. (Sederholm 2024.)

Lähteet

Kuisma, M., Holmström, P., Nurmi, J., Porthan, K. & Puolakka, T. 2021. Ensihoito. Helsinki: SanomaPro.

Pelastustoimi. 2017. Opas yleisötapahtuminen pelastussuunnitelmien laadintaan. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto. Viitattu 19.9.2024. Saatavissa https://www.pelastuslaitokset.fi/sites/default/files/2020-03/Opas-yleistapahtuman-pelastussuunnitelman-laadintaan-2017.pdf

Pelastuslaki 379/2011. Finlex. Viitattu 13.9.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110379

Punainen risti. 2024. Ensiapu. Viitattu 21.10.2024. Saatavissa www.punainenristi.fi/ensiapu/

Sederholm, H. 2024. Puheenjohtaja. SPR Kuopio ensiapuryhmä. Haastattelu. 26.9.2024. Kuopio.

Teppola, A., Reuna, T. & Nuutila, M. 2018. Ensihoidon turvallisuus ensihoitajan näkökulmasta. Opinnäytetyö. Saimaan ammattikorkeakoulu. Lappeenranta.

TUKES. 2024. Tapahtumaturvallisuusopas. Viitattu 14.10.2024. Saatavissa www.tukes.fi/tapahtumaturvallisuus

Kirjoittajat

Henna Raitamäki opiskelee ensihoitajaksi LAB-ammattikorkeakoulussa

Tia Windahl työskentelee LABissa ensihoidon lehtorina

Artikkelikuva: Henna Raitamäki

Viittausohje

Raitamäki, H. & Windahl, T. 2024. Tapahtumaensiavun toiminta pohjautuu pelastuslakiin ja riskien tunnistamiseen. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/tapahtumaensiavun-toiminta-pohjautuu-pelastuslakiin-ja-riskien-tunnistamiseen/