Suomen kieli ja kohtaamisosaaminen kehittyivät yhteisissä työpajoissa

LAB-ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksessa ja suomen kielen koulutuksessa järjestettiin keväällä 2024 kaksi työpajaa, joissa sosionomiopiskelijat ja suomen kielen opiskelijat kohtasivat toisensa. Työpajoissa harjoiteltiin suomen kielen taitoja ja edistettiin yhdenvertaisuutta. Molemmat työpajat saivat osallistujiltaan positiivista palautetta, ja ne osoittivat, kuinka tärkeää on, että äidinkieliset suomalaiset tukevat kielenoppijoita heidän matkallaan kohti sujuvampaa suomen kieltä.

Kirjoittajat: Tiia Rask & Marjaana Valo-Vuorela

Työpajojen merkitys suomen kielen oppimisessa

Suomen oppiminen luokan ulkopuolella ei aina ole helppoa, vaikka opiskelija asuukin suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomalaiset osaavat hyvin englantia ja moni puhuu mieluummin sitä kuin suomea, jos keskustelukumppani ei puhu suomea äidinkielenään. Usein englanniksi kommunikointi on nopeampaa ja tuntuu helpommalta niin äidinkielisen kuin suomen oppijankin näkökulmasta. Jos äidinkielinen automaattisesti valitsee englannin, se voi kuitenkin luoda kielenoppijalle tunteen, että hän ja hänen kielitaitonsa eivät ole riittäviä. Usein tarvetta olisikin kielen mukauttamiselle. Monelle äidinkieliselle kuitenkin on vaikeaa mukauttaa omaa suomen kieltään kielenoppijalle sopivaksi. (Harjunpää 2022, 46—53.) Martin (2008) nostaa esille sen, että puhetta on harjoiteltava jo ennen kuin kielen osaa kunnolla. Hänen mukaansa suomen puhumisen vaatimus olisikin kohdistettava suomalaisiin, jotta kielenoppijat saisivat mahdollisuuksia harjoitteluun. Samoin Lilja (2018, 220) nostaa esille sen, että kuka tahansa äidinkielinen voi olla tärkeä kontakti suomen oppimisen kannalta ja siksi kaikkien äidinkielisten tulisi mahdollistaa kielen harjoitteleminen. Voidaan siis päätellä, että tarvitaan tilaisuuksia, joissa äidinkieliset voisivat oppia mukauttamaan omaa puhettaan kielenoppijalle sopivaksi ja kielenoppijat voisivat turvallisesti harjoitella suomen puhumista.

LAB-ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksessa ja suomen kielen koulutuksessa järjestettiin keväällä 2024 yhteistyössä kaksi erillistä työpajaa, joissa sosionomiopiskelijat ja suomen kielen opiskelijat saivat mahdollisuuden kohdata toisensa. Työpajojen tavoitteena oli sekä maahanmuuttaneiden kohtaaminen, että suomen kielen taitojen harjoittelu. Suomen opiskelijoilla tapaaminen oli osa Finnish-kursseja, joilla opiskellaan suomen kielen alkeita. Sosionomiopiskelijoille työpaja oli integroitu Yhdenvertaisuuden rakentuminen -opintojaksoon, jossa opitaan tunnistamaan omia kulttuurisia lähtökohtia, edistämään yhdenvertaisuutta kulttuurisensitiivisellä työotteella sekä ohjaamaan maahanmuuttajan kotoutumista (LAB 2024). Ennen työpajoja suomen opettaja piti sosionomiopiskelijoille lyhyen luennon selkokielestä ja suomenoppijoiden kohtaamisesta.

Ensimmäinen kohtaamistyöpaja pidettiin Lahden kampuksella ja toinen verkkoympäristössä Zoomin välityksellä. Ensimmäiseen työpajaan osallistui Finnish 2 -kurssin opiskelijoita ja sosionomiopiskelijoita. Tapaamisen teemana oli peruskysymysten harjoittelu ja sitä kautta toisiin tutustuminen: Mikä sun nimi on? Mitä kieltä sä puhut? Missä sä asut? Suomen opiskelijat olivat harjoitelleet peruskysymyksiä suomen tunneilla ja nyt tarjoutui erinomainen tilaisuus kokeilla tutustumista suomalaisiin. Lisäksi opiskelijat kävivät vapaata keskustelua englanniksi. Toiseen työpajaan osallistui Finnish 4 -kurssin opiskelijoita ja sosionomiopiskelijoita. Tapaamisen teemana oli uuden työpaikan kahvipöytäkeskustelu. Opiskelijoilla oli suuri joukko erilaisiin teemoihin liittyviä kysymyksiä, joita he kävivät yhdessä läpi: Tykkäätkö tehdä ruokaa? Millainen sää tänään on? Katsotko paljon televisiota? Tavoitteena oli, että pienryhmissä syntyisi keskustelua, joka voisi olla mahdollista työpaikan kahvihuoneessa.

Työpajojen myönteiset vaikutukset ja oppimiskokemukset

Sosiaalialan kompetensseista (SOAMK 2023) yhtenä tärkeänä osa-alueena nousee eettinen osaaminen, johon kuuluu kulttuurisen moninaisuuden hahmottaminen ja sensitiivinen vuorovaikutusosaaminen. Työpajan kautta sosionomiopiskelijat kohtasivat eri kulttuuritaustaisia henkilöitä ja toimivat vuorovaikutustilanteissa sensitiivisesti edistäen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Sosiaalialan ammattilaisten kulttuurinen herkkyys on keskeinen tekijä maahanmuuttajien kohtaamisessa. Monikulttuurisuuden ymmärtäminen ja kunnioittaminen auttavat luomaan luottamusta ja parantamaan kommunikaatiota maahanmuuttajien kanssa. (Yliselä 2018.)

Molemmat työpajat herättivät osallistujissa myönteisiä ajatuksia ja kokemuksia. Sosionomiopiskelijat kertoivat kokemuksen olleen merkityksellinen, opettavainen ja antoisa. Pienryhmissä oli selvitty ongelmista huumorin avulla ja tarvittaessa englantia käyttäen. Yksi opiskelijoista nosti palautteessaan esille sen, että kohtaaminen oli opettavainen molemmin puolin. Onkin tärkeää muistaa, että äidinkielisen on osattava asettua kohtaamisessa vertaiseksi, vaikka hänen taitonsa suomen kielen suhteen ovat kielenoppijaa paremmat. Kohtaamisissa on mahdollisuus silti oppia paljon kaikkea muuta.

Suomenoppijoiden palautteessa nousi esille se, miten hyvä opiskelumenetelmä tällainen työpaja suomalaisten kanssa oli. Suomen kielen harjoittelun lisäksi pienryhmissä oli keskusteltu englanniksi suomalaisesta kulttuurista. Työpajan ansiosta opiskelijat saivat uusia suomalaisia tuttavia, joita voi kohdata kampuksella kulkiessa.

Kuva 1. Opiskelijoiden antamaa palautetta päivän annista (Kuva: Tiia Rask)

Lähteet

Harjunpää, E. 2022. Kielitaito-opetus ja suomen kielen oppiminen yliopistossa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta. Helsinki. Viitattu 29.5.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202206152526

LAB. 2024. Opetussuunnitelma. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 8.4.2024. Saatavissa https://opinto-opas.lab.fi/68177/fi/68117/68143

Lilja, N. 2018. “Mä opin sitä kadulla kavereitten kanssa” – Suomen kielen käyttöön ja oppimiseen liittyviä kategorisointeja maahanmuuttajanuorten haastattelupuheessa. Puhe ja kieli 38:4, 203–225. Viitattu 29.5.2024. Saatavissa https://journal.fi/pk/article/view/69270/40432

Martin, M. 2008. Puhu suomea! Oppijan kielestä ja kielipolitiikasta. Kielikello 2/2008. Viitattu 29.5.2024. Saatavissa https://kielikello.fi/puhu-suomea-oppijan-kielesta-ja-kielipolitiikasta/

SOAMK. 2023. Sosionomi AMK-tutkinnon kompetenssit. Viitattu 8.4.2024. Saatavissa https://www.sosiaalialanamkverkosto.fi/sosiaalialan-tutkinnot-ja-kompetenssit/

Yliselä, S. 2018. Maahanmuuttaja-asiakkaiden kohtaamisia sosiaalityössä. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, sosiaalitieteiden laitos. Turku. Viitattu 8.4.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018091135439