Sosionomi (YAMK) sillanrakentajana sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiossa

Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio eli yhteensovittaminen on keskeinen tehtävä hyvinvointialueilla. Integraatiolla pyritään varmistamaan asiakkaalle sujuva ja laadukas palvelupolku, vähentämään palveluiden päällekkäisyyttä sekä parantamaan niiden vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Uudistus edellyttää tiivistä monialaista yhteistyötä, uudistuvaa osaamista ja toimintarakenteiden muutosta – ratkaisuja, joita sosionomi (YAMK) -tutkinnon tuottama osaaminen voi merkittävästi edistää.

Kirjoittajat: Kaisa Jokinen, Anne Kuuras & Jaana Mantela

Uudistuvat sosiaali- ja terveyspalvelut – onnistunut integraatio vaatii osaamista

Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaisen sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen tavoitteena on ollut esimerkiksi tasapuolisten ja laadukkaiden palveluiden sekä osaavan henkilöstön saatavuuden varmistaminen. Lisäksi tavoitteena on ollut vastata yhteiskunnassa vaikuttaviin haasteisiin ja hillitä kustannuksia. (Valtioneuvosto 2019, 153.) Keskeinen tavoite on ollut palveluiden parempi yhteensovittaminen eli integraatio. Palveluita yhteensovittamalla pyritään varmistamaan, että asiakkaan palvelupolku on mahdollisimman laadukas, tehokas ja helposti saavutettavissa. (Sinervo & Keskimäki 2019, 425, 433.) Samalla vähennetään toiminnan päällekkäisyyttä ja rakennetaan palveluiden jatkuvuutta. Tällä on vaikutusta asiakastyytyväisyyteen, palveluiden laatuun sekä kustannuksiin ja vaadittuihin resursseihin. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2023, 32.)

Hyvinvointialueen vastuulla on sovittaa asukkaidensa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi yhteisesti toisten hyvinvointialueiden, kunnallisten sekä valtion palveluiden ja muiden toimijoiden kanssa: hyvinvointialueen on huolehdittava palveluketjujen yhteensovittamisesta sekä asiakasta koskevan tiedon hyötykäytöstä toimijoiden välillä. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021, 10§.) Uudistuksen mukanaan tuoma integraatio on tarkoittanut merkittävää muutosta suomalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän organisaatiorakenteisiin, hallintoon, rahoitukseen ja ohjausjärjestelmiin. Jotta integraatio edistyisi tarkoitetulla tavalla, on tärkeää vahvistaa hyvinvointialueiden yhteistyökumppanuuksia sekä asiakaslähtöisyyttä ja tietoperustaa. (Tynkkynen & Paatela 2025, 44.)

Sosiaalialalla tarvitaan palveluiden porrasteisuutta ja monipuolisempaa osaamisen hyödyntämistä. Porrasteisuudella tarkoitetaan sosiaalihuollon rakennetta, joka vastaa asiakastarpeisiin ja pohjautuu osaamiseen tiedon liikkuessa portaalta toiselle asiakkaan tarpeiden mukaan (Heikkilä & Marjamäki 2024a). Porrasteisuuden avulla on mahdollista luoda yhteyksiä terveydenhuollon ja sivistystoimen rakenteisiin ja tehdä työtä asiakkaiden hyväksi integratiivisesti (Heikkilä & Marjamäki 2024b, 19). Sosiaalihuoltoa integroidaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen myötä vahvasti osaksi terveydenhuoltoa, mikä vaatii molempien alojen ammattilaisilta uuden oppimista. Sosiaalihuollon tutkijoiden ja ammattihenkilöiden keskeistä osaamista ovat asiakaslähtöisten palveluiden tuottaminen ja kokemusasiantuntijoiden käyttö palveluiden kehittämisessä. Samanlaista kehittämisosaamista ja -kokemusta ei terveydenhuollon henkilöstöllä välttämättä ole. (Mäntysaari 2020, 51–52.) Asiakkaiden kokemustiedon tuominen osaksi terveydenhuollon kehittämistä koetaan haastavaksi (Nikula & Heikkinen 2025). Sosiaalialalla asiakkaiden osallisuudella on pidemmät perinteet. Osallisuutta pidetään tärkeänä ja tavoittelemisen arvoisena kaikessa sosiaalialan työssä, johon velvoittavat niin kansainväliset sosiaalialan ammattieettiset periaatteet kuin kansallinen sosiaalialaa ohjaava lainsäädäntökin (Pirskanen ym. 2025).

Sosiaali- ja terveyshuollon integraation edellyttämän yhteisen osaamisen teema-alueita ovat asiakaslähtöisyys, eettinen osaaminen sekä digi-, palvelujärjestelmä- ja monialainen yhteistyöosaaminen, ja niitä tulee opiskella integroituna kokonaisuutena. Integraation onnistuminen vaatii yhteistä osaamista. Osaamisen täytyy sisältyä sosiaali- ja terveydenhuollon alalle opiskelevien tutkinto-opintoihin. Työelämässä jo työskentelevien ammattilaisen osaamista tulee kehittää niin, että se tukee moniammatillista työtä sote-keskuksissa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024, 38–39.)

Sosionomi (YAMK) -tutkinnon ja sen tuottamaan osaamisen yleinen tunnettuus on heikkoa. Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston (2023) mukaan sosionomi (YAMK) – tutkinnon suorittaneilla on erityisosaamista asiantuntija-, johtamis- ja kehittämistehtäviin. He osaavat esimerkiksi edistää, kehittää ja johtaa monitoimijaista yhteistyötä, arvioida monipuolisesti digitalisoitumisen ilmiöitä sekä hyödyntää digitaalisia ratkaisuja. He osaavat kehittää toimintatapoja ajantasaisesti huomioiden tutkitun tiedon, asiakkaiden tarpeet sekä yhteiskehittämisen mahdollisuudet, ja johtaa palveluiden muotoilua haastavissa ennalta arvaamattomissa toimintaympäristöissä.

Sosionomi (YAMK) -tutkinnon suorittaneiden osaamisen hyödyntäminen edistää palveluiden yhteensovittamista

Perhekeskus on perustason sosiaali- ja terveyspalveluista ja niiden tukena olevista erityistason palveluista koostuva yhdennetty monialainen palveluverkosto, joka vastaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja avun tarpeisiin (Hasturp ym. 2021, 8). Perhekeskuksessa integroivan työtavan perustana on muodostaa oleellinen, yhteinen ja eri ammattiryhmien osaamista käyttöön ottava näkemys monimutkaisesta perheen pulmatilanteesta, ja siitä mitä monialaisella yhteistyöllä tavoitellaan (Raitakari ym. 2019, 59). Sosiaalihuollossa tarvitaan erikoisosaamisen porrastamista ja syventämistä sekä erikoistyöntekijöiden käyttämistä myös peruspalveluissa (Pohjola & Muuri 2024, 13).

Jokinen & Kuuras (2025, 2, 72) tarkastelevat opinnäytetyössään sosionomi (YAMK) -tutkinnon tuottamaa osaamista sekä sen käytön mahdollisuuksia ja hyötyjä Kanta-Hämeen hyvinvointialueen perhekeskuspalveluissa. Sosionomi (YAMK) -tutkinnon suorittaneet tuovat organisaatioon kehittämistä ja monitoimijaista yhteistyötä edistävää, käytännönläheistä ja tietoon pohjautuvaa osaamista. Tutkinnon tuottaman asiantuntemuksen hyödyntäminen mahdollistaa organisaation kehittymisen, parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta, lisää asiakaslähtöisyyttä ja -osallisuutta palveluprosessin eri vaiheissa, sekä vahvistaa asiakkaiden hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta. Osaamisen hyödyntäminen edistää palvelujen saatavuutta ja oikea-aikaisuutta, mikä mahdollistaa varhaisen tuen ja vähentää korjaavan työn tarvetta. Lisäksi se varmistaa asiakkaan edun toteutumisen sosiaalihuollossa sekä tukee monialaista yhteistyötä ja palvelujen integraatiota. Tutkinnon suorittaneet tunnistavat työelämän ja yhteiskunnan tarpeet, ja heidän asiantuntemuksensa avulla voidaan lisätä palvelujen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta.

Opinnäytetyön tulokset vahvistavat sitä, että sosionomi (YAMK) -tutkinnon suorittaneiden osaaminen vastaa ammattikorkeakouluverkoston (2023) mukaisia sosionomi (YAMK) -tutkinnon kompetensseja (Jokinen & Kuuras 2025, 69). Sosionomi (YAMK) -tutkinnon suorittaneilla on keskeistä osaamista, jota tarvitaan yhteensovitettaessa sote-palveluita asiakkaita ja organisaatiota hyödyttäväksi kokonaisuudeksi. Osaaminen on perusteltua ottaa käyttöön perhekeskuspalveluissa sekä laajemmin sosiaali- ja terveyspalveluissa integraation edistämiseksi.

Lähteet

Heikkilä, M. & Marjamäki, P. 2024a. Sosiaalihuollon palvelutoiminnan porrasteisuus. SOAMK verkostopäivän materiaali 7.12.2025. Viitattu 7.12.2025. Saatavissa https://www.sosiaalialanamkverkosto.fi/wp-content/uploads/2024/04/Heikkila-Marja-ja-Marjamaki-Pirjo_Sosiaalihuollon-palvelutoiminnan-porrasteisuus.pdf#:~:text=Porrastus%20sosiaalihuollossa%20ei%20tarkoita%20asiakkaiden%20liikkumista%20portaalta%20toiselle%2C,toimivia%20osaamisen%20tukirakenteita%20ja%20niist%C3%A4%20huolehtimista.%20EHDOTUS%202.

Heikkilä, M. & Marjamäki, P. 2024b. Sosiaalihuollon porrasteisuus uusissa sote-rakenteissa, nykytila ja ehdotukset. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:5. Viitattu 7.12.2025. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5432-8

Jokinen, K. & Kuuras, A. 2025. Osaaminen tutuksi ja käyttöön! Sosionomi (YAMK) -tutkinnon hyödynnettävyys Kanta-Hämeen hyvinvointialueen perhekeskuspalveluissa. YAMK-opinnäytetyö. LAB ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.12.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120833618

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021.

Mäntysaari, M. 2020. Sosiaalityön asiantuntijuus uusissa rakenteissa – vaatimukset koulutukselle ja tutkimukselle. Teoksessa Suoninen-Erhiö, L., Pohjola, A., Satka, M. & Simola, J. (toim.) Sosiaaliala uudistuu. Tietopohjan ja vuorovaikutuksen kysymyksiä. Helsinki: Huoltaja-säätiö. Huoltaja-säätiön julkaisuja. 51–72. Viitattu 7.12.2025. Saatavissa https://www.huoltaja-saatio.fi/wp-content/uploads/2020/12/SU-ia.pdf

Nikula, K. & Heikkinen, S. 2025. Kokemusasiantuntijoiden osallisuuteen liittyviä sosiaalieettisiä teemoja kartoittava kirjallisuuskatsaus. Sosiaalipedagogiikka. Vol. 26, 45–76. Viitattu 10.12.2025. Saatavissa https://doi.org/10.30675/sp.142918

Pirskanen, H., Tammelin, M., Alakärppä, O. & Mänttäri-van der Kuip. (toim.) 2025. Osallisuus sosiaalityössä. Tampere: Tampere University Press. Viitattu 10.12.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202510318312

Pohjola, A. & Muuri, A. 2024. Sosiaalihuollon sisältöohjaus hyvinvointialuerakenteessa. Nykytila ja toimenpide-ehdotukset. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:3. Viitattu 7.12.2025. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5416-8

Raitakari, S., Räsänen J-M., Kostiainen T. & Juhila, K. 2019. Integroiva työtapa muotoutuvassa perhekeskuskontekstissa Kriittisten tekijöiden tarkastelua. Tampere: Tampereen yliopisto. Viitattu 7.12.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1020-2

Sinervo, T. & Keskimäki, I. 2019: Palveluintegraatio käytännössä: Mikä edistää ja mikä estää integraatiota? Yhteiskuntapolitiikka 84:4. 425–433. Viitattu 7.12.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019091828759

Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto. 2023. Sosionomi (Ylempi AMK) kompetenssit. Viitattu 7.12.2025. Saatavissa https://www.sosiaalialanamkverkosto.fi/wp-content/uploads/2023/04/SOSIONOMI-YAMK-KOMPETENSSIT-2023.pdf

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2023. Tiekartta 2024–2027. Sosiaali- ja terveysalan sekä pelastusalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaaminen -toimeenpanosuunnitelma. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:8. Viitattu 7.12.2025. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-7178-3

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2024. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation edellyttämä osaaminen. Jaoston raportti. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:2. Viitattu 7.12.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5412-0

Tynkkynen, L-K & Paatela, S. 2025. Integraation johtaminen hyvinvointialueilla. Teoksessa Tynkkynen, L-K., Paatela, S., Aalto, A-M., Keskimäki, I., Nykänen, E., Peltola, M., Sinervo, T., Tammi, T. & Viita-aho, M. (toim.) Tilannekuvia hyvinvointialueilta – muutokset palvelujärjestelmässä sote-uudistuksen alkuvuosina. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportteja 3/2025. 44–51. Viitattu 7.12.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-459-8

Valtioneuvosto. 2019. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma 10.12.2019. Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31. Viitattu 7.12.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-808-3

Kirjoittajat

Kaisa Jokinen on sosionomi (YAMK) ja työskentelee Kanta-Hämeen hyvinvointialueella Perhekeskuksen ensilinjassa lapsiperheiden palveluohjauksessa ja neuvonnassa.

Anne Kuuras on sosionomi (YAMK) ja työskentelee Kanta-Hämeen hyvinvointialueella perhesosiaalityössä.

Jaana Mantela työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/perheen-k%c3%a4si-ulkona-irlanti-1636615/ (Pixabay Licence)