Simulaatio-ohjaaja tuo työntekijälähtöisyyttä osaamiseen johtamiseen ja kehittää palautekulttuuria

LAB-ammattikorkeakoulu tarjoaa simulaatio-ohjaajakoulusta tilattavana koulutuksena. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella Päijät-Sotelle toteutettiin ohjaajakoulutus keväällä 2024 toista kertaa. Koulutus järjestettiin LAB ammattikorkeakoulun simulaatiokeskuksessa Lahden Mukkulankadun kampuksella. Tähän artikkeliin on kerätty osallistujien palautetta ja ajatuksia kurssista sekä simulaatio-ohjaajana toimimisesta koulutuksen jälkeen.

Kirjoittajat: Sannakaisa Marjamäki-Nieminen ja Katja Kylliäinen

Simulaatio-ohjaajakoulutus tarjoaa sairaanhoitajille perusvalmiuksia ja taitoja simulaatio-opetuksen toteuttamiseen. Teoriaosuuden jälkeen koulutettavat lähtivät suunnittelemaan omia simulaatioharjoituksiaan. Simulaatioharjoitusten suunnittelu ja toteutus vaatii osaamista, sekä panostusta, jotta harjoitukset olisivat mahdollisimman tehokkaita oppimisen näkökulmasta. Koulutettavat havaitsivatkin, että simulaatioharjoitukset vaativat paljon esivalmisteluja ja hyvää suunnittelua. Simulaatio-ohjaaja tarvitsee myös pedagogisia valmiuksia miettiessään simulaation toteutusta. Omassa työyksikössä työskentelee eri tasoisia ammattilaisia, mikä pitää osata ottaa huomioon simulaatioita suunniteltaessa ja toteutettaessa. Osallistujat oivalsivat myös, että simulaatioita voi hyödyntää työyksiköissä oppimisen ja kehittämisen välineenä monessa kohtaa.

Opettamaan oppimisen äärellä

Koulutuksessa luotiin valmiuksia toimia kouluttajan ja/tai opettajan roolissa omille kollegoilleen. Moniammatillisentiimin toiminnassa tällainen vertaiskouluttaja rooli ei ole välttämättä itsestään selvyys. Palautteista ilmeni koulutettavien pohdinnat omasta osaamisestaan simulaation vetäjänä; onnistuuko turvallisen ympäristön ja positiivisen ilmapiirin luomisessa, miten luoda psykologisesti turvallinen ilmapiiri simulaatioon. Entä, osaako suunnitella simulaation, joka on sopiva ja riittävän haastava osallistujille. Odotukset omalle osaamiselle voivat olla moninaiset. Saattaa tuntua, että minun tulee ohjaajana ja kouluttajana osata niin simulaatioon liittyvä pedagogiikka, mutta myös substanssi kliinisestä työstä, sekä tiimintyöskentelyyn liittyvistä teemoista, esim. CRM.

Simulaatiot eivät siis keskity vain yksilön kliinisiin taitoihin, vaan myös tiimityöskentelyyn ja kommunikaatioon. Monimutkaisissa simulaatioissa sairaanhoitajat harjoittelevat toimimista moniammatillisissa tiimeissä, mikä on välttämätöntä todellisessa työelämässä. Simulaatioiden avulla voidaan oppia tehokkaita kommunikaatiotekniikoita ja yhteistyön merkitystä, jotka ovat olennaisia potilaan hoidon onnistumisessa.

Simulaatio-ohjaajaosaamisen vieminen etulinjan ammattilaisille luo edellytykset työntekijälähtöiselle simulaatioharjoittelulle. Näin ollen, harjoitukset kumpuavat todenmukaisista tilanteista ja arjessa kohdatuista haasteista ja koulutustarpeista. Parhaimmillaan simulaatiosta tulee työyhteisön yhteinen tapa ylläpitää ja kehittää osaamista, perehdyttää uusia työntekijöitä tai vaikka testata uusia toimintamalleja ensimmäistä kertaa. Sillä voidaan kehittää myös palautteenantokulttuuria työyhteisössä.

Ammatillinen kehittyminen ja vuorovaikutus

Koulutettavat pohtivat rakentavasti omaa osaamistaan tulevaisuudessa simulaatio-ohjaajina ja kokivatkin, että tämäkin on asia, joka vahvistuu yhdessä tekemällä. Koulutuksen käyneet voivat tehdä yhteistyötä simulaatioiden parissa ja auttaa toinen toisiaan. Simulaatio-ohjaajaksi kehittyminen vie monesti aikaa ja sitä täytyy harjoitella. He ovatkin tietoisia siitä, miten voivat tulevaisuudessa kehittää omien työyksiköiden toimintaa ja omien kollegoiden ammatillisuutta.

Simulaatio-oppiminen edistää sairaanhoitajien ammatillista kasvua ja itseluottamusta. Simulaatio-opetuksen avulla he voivat jatkuvasti arvioida ja parantaa omia taitojaan ja osaamistaan. Tämä jatkuva oppiminen ja harjoittelu kehittää kriittistä ajattelua ja päätöksentekokykyä, jotka ovat keskeisiä taitoja kaikille sairaanhoitajille. Simulaatio kehittää parhaimmillaan myös palautekulttuuria. Osallistujat olivat pitkälti sitä mieltä, että he haluaisivat kehittää simulaatioita ja saada siihen riittävästi aikaa. Koulutuksen aikana he havaitsivat miten monipuolisia mahdollisuuksia simulaatioiden toteuttamisessa voi olla. Perinteisen elvytyssimulaation lisäksi koulutettavat kehittivät monenlaisia potilastapauksia, joita he jatkossa voivat hyödyntää.

Vielä on kehitettävää

Risuja ohjaajakoulutuksen osalta tuli kiireaikataulusta. Toiveena oli pidempi koulutus ja aikaa enemmän oman ensimmäisen simulaation suunnitteluun, sekä toteutukseen. Kahden päivän koulutuksessa on valtava määrä asiaa omaksuttavaksi ja se tulisi myös heti osata soveltaa edes auttavasti käytäntöön. Yhtenä ratkaisuna tähän voisi olla koulutuksen venyttäminen, jolloin suunnittelu tapahtuisi koulutuspäivien välissä itsenäisesti, toki kouluttajien valmennuksessa.

Ensimmäisen simulaation ohjaaminen on raskasta ja vaatii paljon ajatusta, sekä toiminnan jäsentämistä. Armollisuus omaa keskeneräisyyttä kohtaan olisi kuitenkin suotavaa turhautumisen ja luovuttamisen estämiseksi. Nykyisellä simulaatio-ohjaajakoulutuksella pyritään antamaan perustyökalut ja niiden käytön perusteet. Harjoittelu jää tuoreelle simulaatio-ohjaajalle itsenäisesti toteutettavaksi. Verkostoituminen oman organisaation sisällä tuo puurtamiseen vertaistukea ja -kehittämistä. Kouluttajan näkökulmasta pitkäjänteisemmän ja valmentavamman otteen tuominen osaksi simulaatio-ohjaajakoulutusta. Simulaatio-ohjaajakoulutuksen lähipäivien jälkeen perusteet saanut simulaatio-ohjaaja toteuttaa ensimmäisen oman simulaatioharjoituksen työyhteisössään kouluttajan tukemana. Tämä mahdollistaa yksilöllisen ja ohjaajalähtöisen tuen aloittelevalle simulaatio-ohjaajalle.

Kirjoittajat

Sannakaisa Marjamäki-Nieminen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa simulaatio-ohjaajana sekä TKI-asiantuntijana. Kevään 2024 Simulaatio-ohjaaja koulutuksessa hän toimi vastuuopettajana. Kiinnostuksen kohteena on simulaatiomenetelmän hyödyntäminen monipuolisesti osaamisen johtamisen prosessien kehittämisessä sekä palvelumuotoilun välineenä.

Katja Kylliäinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina. Simulaatio-ohjaajakouluttajana hänellä on useamman vuoden kokemus.

Artikkelikuva: Katja Kylliäinen

Julkaistu 12.6.2024