Selkeät tehtävänkuvaukset osana varhaiskasvatuksen työhyvinvointia

Varhaiskasvatuksessa selkeät tehtävänkuvaukset vähentävät työn kuormitusta ja siten lisäävät työhyvinvointia. Varhaiskasvatuslaissa määritellään henkilöstön kelpoisuusehdot ja työnantajan vastuulle jää laatia selkeät ja ajantasaiset tehtävänkuvaukset. Tavoitteena on, että jokaisella ammattiryhmällä on oma vastuullinen roolinsa laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamisessa. Kun varhaiskasvatuksen työntekijät voivat hyvin, toteuttavat he laadukkaampaa varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatus on lapsen oppimispolun ensimmäinen askel ennen esi- ja peruskoulua. Tästä ajanjaksosta on tärkeä luoda merkityksellinen osa lapsen elämää.

Kirjoittajat: Laura Rontu & Anne Suikkanen

Moniammatillisuus ja tehtävänkuvaukset varhaiskasvatuksessa

Suomalainen varhaiskasvatus perustuu moniammatillisuuteen ja se myös nähdään varhaiskasvatuksen voimavarana. Varhaiskasvatuksessa työskennellään tiimeissä ja tiimit rakentuvat varhaiskasvatuksen opettajista, varhaiskasvatuksen sosionomeista sekä varhaiskasvatuksen lastenhoitajista. Näiden lisäksi varhaiskasvatuksessa työskentelee erityisopettajia sekä päiväkodin johtajia ja apulaisjohtajia. Toimiva moniammatillisuus edellyttää kaikkien ammattiryhmien yhteisen ja eriytyneen osaamisen tunnistamista. (Karila ym. 2024.)

Varhaiskasvatuksen kelpoisuusehdot ja tehtävänimikkeet määritellään varhaiskasvatuslaissa (540/2018) ja siinä tuodaan esille nimenomaan henkilöstön koulutukseen pohjautuvaa osaamista. Tehtävänkuvaukset määritellään työnantajatasolla ja niiden tarkoitus on määritellä työtehtävän tarkoitusta, sisältöä ja keskeisiä tehtäväkokonaisuuksia. (Kunta- ja hyvinvointityönantajat 2022.)

Jäsentymättömät tehtävänkuvaukset varhaiskasvatuksen työhyvinvoinnin haasteena

Varhaiskasvatuksen vahvuutena oleva moniammatillisuus ei kuitenkaan toteudu, jos ”kaikki tekevät kaikkea” ja työtehtävät nivotaan työvuoroon eikä esimerkiksi koulutuksen tuomaan osaamiseen. Ammattilaisten rooleissa, vastuissa ja velvollisuuksissa on epäselvyyttä ja tämä aiheuttaa epävakautta varhaiskasvatuksessa. Myös puutteellinen pedagoginen johtaminen sekä osaamisen kehittäminen ovat kytköksissä koettuun kuormitukseen. (Havisalmi & Reunamo 2023.) Epäselvät tehtävänkuvaukset ovat tällä hetkellä yksi varhaiskasvatuksen haasteista ja työnkuvien jäsentymättömyys voi olla jopa laadukkaan varhaiskasvatustyön toteuttamisen esteenä (Siippainen ym. 2021).

Varhaiskasvatuksessa työskennellään tiimeissä opettajan ollessa tiiminsä pedagoginen johtaja. Tiimin kaikilla jäsenillä on omat, koulutukseensa perustuvat osaamis- ja tehtäväalueensa. Varhaiskasvatuksen erilaiset koulutukset tuovat erilaista tiedollista ja taidollista osaamista kentälle ja ydinosaaminen sekä erityisosaamisen syvyys vaihtelee koulutustason mukaan. Eri ammattiryhmien välille syntyy näkemyseroja tutkimusperustaisen tiedon merkityksen ja käytännön työssä oppimisen välille. (Ahola & Valkonen 2024; Valkonen ym. 2024.) Nämä näkemyserot sekä ongelmalliset työnjakokäytännöt aiheuttavat kuormitusta varhaiskasvatuksen työntekijöille sekä heikentävät pedagogisen työn laatua. Työnjaon epäselvyydet ilmenevät jäsentymättöminä työnkuvina sekä epäselvyytenä oman ammattiryhmän vastuista ja velvoitteista. (Onnismaa ym. 2017.) Ahola & Valkonen (2024) mukaan varhaiskasvatuksen työntekijöiden positiivinen puhe tiimityöstä käsittää usein toiveen selkeistä tehtävänkuvauksista ja ammattinimikkeiden mukaisesta työnjaosta.

Vuoden 2030 henkilöstörakenteen muutos, jossa korkeakoulutettujen ammattilaisten määrää lisätään, on osaltaan tuonut tehtävänkuvauksien tarkastelun ja selkiyttämisen tarpeen, erityisesti varhaiskasvatuksen sosionomin osalta (Kangas ym. 2022). Ukkonen- Mikkola ym. (2020) kuvailevat eri ammattiryhmien osaamisen rakentumista. Sosionomit kuvailevat asiantuntijuutensa kohdistuvan lapsen kokonaisvaltaisesta edusta ja hyvinvoinnista huolehtimiseen. Opettajat kuvailevat vastuullensa tiimin pedagogisen toiminnan sekä lapsen oppimisen. Lastenhoitajat kertovat asiantuntemuksensa rakentuvan lapsen hoidon ja huolenpidon ympärille. Varhaiskasvatuksen eri ammattiryhmien osaamisprofiileja tulisi selkeyttää ja tehtävänkuvauksissa tulisi nostaa esiin jokaisen ammattiryhmän vastuut ja velvollisuudet (Fonsén 2014; Karila ym. 2024). Varhaiskasvatusyksiköiden johtajilla on tärkeä rooli työnkuvien sekä roolien selkeyttämisessä. Työhyvinvointiin vaikuttaa varhaiskasvatuksen organisaatiotasolla mm. johtaminen ja toimintakulttuuri sekä työn organisointi. Kaikki ammattiryhmät tulee huomioida tasavertaisesti. Kun johtaminen toimii, lisää tämä henkilöstön yhteenkuuluvuutta, kyvykkyyttä ja autonomiaa. Nämä antavat hyvät lähtökohdat varhaiskasvatuksen perustehtävän toteuttamiseen. (Ahola & Valkonen 2024.)

Selkeät tehtävänkuvaukset johtavat työhyvinvointiin

Rontun (2025) YAMK-opinnäytetyössä tutkittiin ja kehitettiin Ylöjärven varhaiskasvatuksen vastuuopettajien tehtävänkuvausta. Kehittämistyössä tuli ilmi, että työnkuvan selkeyttäminen ja päivittäminen on tärkeä asia. Ajantasainen ja päivitetty tehtävänkuvaus antaa raamit varhaiskasvatusyksikön johtajan, apulaisjohtajan ja vastuuopettajan väliselle työnjaolle sekä kirkastaa kunkin ammattiryhmän vastuita ja velvollisuuksia. Tehtävänkuvausta laadittaessa on myös otettava huomioon, että tehtävänkuvauksessa mainitut vastuut ja velvollisuudet on mahdollista saavuttaa esimerkiksi riittävällä resursoinnilla. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajan tehtävänkuvausta laadittaessa tulee ottaa huomioon suunnitteluajan järjestyminen. Edellä mainituilla on myös työhyvinvoinnillista merkitystä (Ahola & Valkonen 2024).

Tehtävänkuvauksen mukainen työskentely on parhaimmillaan voimavara varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksessa hyvinvointia syntyy siitä, että voi keskittyä omaan perustehtäväänsä. Autonominen työ ja oman asiantuntijuuden käyttö ovat varhaiskasvatuksen vetovoimatekijöitä, kun mietitään veto- ja pitovoimaa. Hyvinvoivalla henkilöstöllä sekä koetulla työn imulla on yhteyksiä parempaan vuorovaikutukseen sekä ammatilliseen kehittymishalukkuuteen ja näiden kautta myös lasten hyvinvointiin, parempiin oppimistuloksiin sekä vuorovaikutuksen laatuun. (Onnismaa ym. 2017; Ahtiainen ym. 2021; Ahola & Valkonen 2024.) Hakanen ym. (2021) mukaan työhönsä sitoutuneet työntekijät kokevat enemmän työn imua ja työhön sitoutumisella on useita positiivisia vaikutuksia sekä työntekijälle itselleen että organisaatiolle.

Toimivalla tiimityöllä on varhaiskasvatuksella merkittävä työhyvinvoinnillinen merkitys. Toimiva moniammatillisuus ja tiimityö varhaiskasvatuksessa eivät ole itsestäänselvyyksiä mutta työhyvinvoinnin vuoksi ehdottomasti tavoittelemisen arvoisia asioita. (Ahola & Valkonen 2024.)

Lähteet

Ahola, R. & Valkonen, S. 2024. Työhyvinvointi ja pitovoima muuttuvassa varhaiskasvatustyössä. Journal of Early Childhood Education Reseach. Vol. 13 (3). 105-140. Viitattu 19.11.2025. Saatavilla https://doi.org/10.58955/jecer.146503

Ahtiainen, R., Fonsén, E. & Kiuru, L. 2021. Finnish Early Childhood Education and Care Leaders´ Perceptions of Pedagogical Leadership and Assessment of the Implementation of the National Core Curriculum in Times of Change. Australasian Journal of Early Childhood. Vol 46 (2). 126–138. Viitattu 19.1.2025. Saatavilla https://doi.org/10.1177/18369391211010971

Fonsén, E. 2014. Pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksessa. Väitöskirja. Acta Universitatis Tamperensis 1914. Tampere: Tampereen yliopistopaino. Viitattu 19.1.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9397-3

Hakanen, J.J., Rouvinen, P., Ylhäinen, I. 2021. The Impact of Work Engagement on Future Occupational Rankings, Wages, Unemployment, and Disability Pensions—A Register-Based Study of a Representative Sample of Finnish Employees. Sustainability 2021, 13 (4): 1626. Viitattu 19.1.2025. Saatavilla https://doi.org/10.3390/su13041626

Havisalmi, J. & Reunamo, J. 2023. Mistä varhaiskasvatuksen kaaoksessa on kysymys? Journal of Early Childhood Education Research. Vol. 12 (2), 51–70. Viitattu 19.1.2025. Saatavilla https://doi.org/10.58955/jecer.v12i2.120383

Kangas, J., Ukkonen-Mikkola, T., Sirvio, K., Hjelt, H. & Fonsén, E. 2022. ”Kun aika ja resurssit eivät riitä tekemään työtä niin hyvin kuin osaisi ja haluaisi sitä tehdä” –Varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä työn haasteista ja mahdollisuuksista. Kasvatus & Aika. Vol. 16 (2). 72–89. Viitattu 19.1.2025. Saatavissa https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/109089

Karila, K., Rantala, K., Rusi, M., Davidsson, S., Helakari, P., Holsti, E., Keloneva, R., Kytölaakso, K., Malkamäki, L., Valkonen, S., Frisk, T., Mustonen, K., Sarkkinen, T. & Huhtanen, M. 2024. Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa 2023: Arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 7:2024. Viitattu 19.1.2025. Saatavissa https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_0724.pdf

Kunta- ja hyvinvointityönantajat. 2022a. Uusi varhaiskasvatuslaki muuttaa kelpoisuuksia, nimikkeistä päättää työnantaja. Viitattu 19.1.2025. Saatavissa https:/www.kt.fi/ohjeet/kvtes/varhaiskasvatuslaki-kelpoisuudet-henkilostorakenne

Onnismaa, E-L., Tahkokallio, L., Reunamo, J. & Lipponen, L. 2017. Ammatin induktiovaiheessa olevien lastentarhanopettajan tehtävissä toimivien arvioita työnkuvastaan, osaamisestaan ja työn kuormittavuudesta. Journal of Early Childhood Education Research. Vol 6 (2). 188–206. Viitattu 12.12.2024. Saatavissa https://journal.fi/jecer/article/view/114078

Rontu, L. 2025. Vastuuopettajuus Ylöjärven varhaiskasvatuksessa. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Viitattu 22.1.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501191514

Siippainen, A., Sarkkinen, T., Vlasov, J., Marjanen, J., Fonsén, E., Heikkinen, S., Hjelt, H., Lahtinen, J., Lohi, N. & Mäkelä, M. 2021. ”Yhdessä yritetään tehdä parasta mahdollista varhaiskasvatusta ja laatua jokaiseen lapsen päivään”. Varhaiskasvatuksen moninaiset johtamisrakenteet ja johtaminen. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen julkaisuja 23:2021. Viitattu 19.1.2025. Saatavissa https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_2321.pdf

Ukkonen-Mikkola, T., Yliniemi, R. & Wallin, O. 2020. Varhaiskasvatuksen työ muuttuu –muuttuuko asiantuntijuus? Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning. Vol 18 (4). 323–339. Viitattu 19.1.2025. Saatavilla https://doi.org/10.37455/tt.89217

Valkonen, S., Chydenius, H., Pesonen, J., Ahola, R. & Strandén, E. 2024. Varhaiskasvatuksen ammattilaisten institutionaaliset pääomat päiväkodin kentällä. Journal of Early Childhood Education Research. Vol. 13 (3), 26–55. Viitattu 19.1.2025. Saatavilla https://doi.org/10.58955/jecer.145488

Varhaiskasvatuslaki 13.7.2018/540. Finlex. Viitattu 19.1.2025. Saatavilla https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180540