On erittäin tärkeää, että valmistuvat ammattilaiset hyvinvointialalle ymmärtävät seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuutta. Siihen törmää työyhteisöissä ja asiakkaissa, erilaisissa kohtaamistilanteissa. On tunnistettavissa, että erilaisten käsitteiden käyttö voi olla epävarmaa, koska tietoa ei ole riittävästi. Näin ollen jokaisen hyvinvointialan opetussuunnitelman ammattikorkeakoulussa olisi hyvä pitää sisällään moninaisuusteemoja.

Kirjoittajat: Lotta Farin ja Sanna Leppänen

Käytännön esimerkki varhaiskasvatuksesta

Päiväkotiryhmässä työskentelee varhaiskasvatuksen sosionomin lisäksi varhaiskasvatuksen opettaja ja lastenhoitaja. Tiimi on aloittanut työt yhdessä vasta tällä toimintakaudella, ja sosionomi on huomannut heidän arvoissaan isoja eroja. Opettaja haluaisi jakaa lapsia tyttöihin ja poikiin monessa eri tilanteissa. Hän käyttää usein myös sukupuolittunutta kieltä lasten ja aikuisten kanssa. Hän suhtautuu eri tavalla yhden ryhmän lapsen vanhempiin, sillä he ovat molemmat miehiä.  Sosionomi ja ryhmän lastenhoitaja ovat puhuneet asiasta. He haluaisivat puuttua tilanteeseen jotenkin, sillä opettajan toiminta ei noudata heitä velvoittavaa varhaiskasvatussuunnitelman perusteita.

Työstäminen tiimissä

Koska tiimi on aloittanut työskentelyn vasta tällä toimikaudella, se hakee vielä omaa muotoaan. Tilanne-esimerkki kuulostaa aika rankalta työhyvinvoinnin kannalta, sillä henkilöiden arvomaailmat ovat melko vastakkaisia. Tilanteessa voisi lähteä etenemään niin, että tiimipalaverissa keskustelun aiheeksi nostettaisiin yhteiset arvot, jotka toimintaa ohjaavat. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jokaisen omat arvot ovat hänelle itselleen tosia, joten hyökkäävä asenne kannattaa jättää palaverihuoneen ulkopuolelle.

Velvoittava varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus 2022, 23) mukaan varhaiskasvatuksen tulisi edistää yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja moninaisuutta. Lapsille tulee tarjota mahdollisuus kehittää taitojaan ja tehdä valintoja esimerkiksi kulttuuritaustasta, syntyperästä, sukupuolesta tai muusta henkilöön liittyvästä syistä riippumatta. Myös monimuotoisiin perheisiin tulee suhtautua avoimesti, ammatillisesti ja kunnioittavasti. Varhaiskasvatuksessa ei hyväksytä missään muodossa kiusaamista, rasismia tai väkivaltaa (Opetushallitus 2022, 22).  Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet määrää varhaiskasvatuksen keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä sekä toimii oikeudellisesti veloittavana määräyksenä (Opetushallitus 2022, 10).

Mitä tarkoittaa sukupuolisensitiivinen kasvatus?

Sukupuolisensitiivisessä kasvatuksessa sallitaan erilaisia tapoja ilmentää omaa sukupuoltaan, eikä vahvisteta stereotyyppisiä sukupuolirooleja.(Väestöliitto 2024). Se ei siis tarkoita sitä, että pitäisi olla täysin sukupuolineutraali. Usein puhuttaessa sukupuolisensitiivisestä kasvatuksesta, se vedetään äärimmäisyyksiin. Käytännössä varhaiskasvatuksessa sukupuolisensitiivinen kasvatus on sitä, että ei erotella erikseen tyttöjen ja poikien leikkejä tai että puhutaan lapsista nimillään, ei tyttöinä tai poikina. Jos tytöille ja pojille asetetaan hyvin erilaisia odotuksia heidän sukupuolensa perusteella, hyväksyvät he nämä erot helposti osaksi minäkuvaansa (Karvinen & Venesmäki 2019, 24). Kasvatetaan lapsia lapsina, ei tyttöinä tai poikina.

Sukupuolisensitiivisyys on hyödyllistä kaikille lapsille, mutta erityisesti lapsille, joiden sukupuolikokemus ei sovi binääriin. On tärkeää, että varhaiskasvatuksessa tiedostetaan, että sukupuoleen liittyvät kokemukset ja identiteetit eivät aina näy päällepäin, eikä niiden sanoittaminen ole lapselle aina helppoa. (Karvinen & Venesmäki 2019 24.)

Moninaisuuden kohtaaminen

Suomen Psykologiliiton puheenjohtajan Tuomo Tikkasen mukaan on luonnollista tuntea ennakkoluuloja tai jopa pelkoa kohdatessaan erilaisuutta, mutta ihmisellä on kuitenkin kyky oppia niistä pois. Tikkanen kertoo, että varma ja ainoa keino ennakkoluuloista luopumiseen on tutustua niitä aiheuttaviin asioihin tarkemmin. (Sirviö 2015.)

Ehkä tässä kyseisessä esimerkkitapauksessa voisi tilata erilaisia oppaita varhaiskasvatusyksikköön. Esihenkilöltä voisi myös toivoa koulutusta monimuotoisuuden kohtaamisesta. Näin casen opettaja pääsisi tutustumaan aiheeseen.

Etenkin sosiaalisen median kommenttipalstoilla kuulee väitettä siitä, että lasten päitä ei tulisi sekoittaa esimerkiksi sukupuolen tai seksuaalisuuden moninaisuudella. Eihän lapsi voisi ymmärtää niin monimutkaisia asioita. Todellisuudessa kuitenkin Tikkasen mukaan vauva on kaikista ennakkoluulottomin ihminen (Sirviö 2015). Lapset suhtautuvat uteliaasti ja kiinnostuneesti vieraisiinkin ihmisiin pahimman vierastamisvaiheen jälkeen.

Varhaiskasvatuksessa aina sukupuolten noustessa keskusteluun, kannattaa puhua sukupuolen moninaisuudesta. Asioista keskustelemalla niistä tulee arkipäiväisiä, mikä ennaltaehkäisee esimerkiksi kiusaamista. (Karvinen & Venesmäki 2019, 24). Varhaiskasvattajan tehtävä ei ole välittää omia mahdollisia ennakkoluuloja eteenpäin, oli kyse sitten mistä tahansa ennakkoluulosta.

Lähteet

Karvinen, M. & Venesmäki, E. 2019. Tilaa moninaisuudelle! Opas seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuuden edistämiseen. Rainbow Rights Promoting LGBTI Equality in Europe. Viitattu 1.3.2024. Saatavissa https://yhdenvertaisuus.fi/documents/5232670/14323821/HLBTI-opas+viranomaisille/9175485d-682f-5b16-674e-4fe407024ade/HLBTI-opas+viranomaisille.pdf

Opetushallitus. 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. Määräykset ja ohjeet. Viitattu 1.3.2024. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_2.pdf

Sirviö, H. 2015. “Varmin tapa hävittää kaikki ennakkoluulot on rakastua ulkomaalaiseen”. YLE. Viitattu 1.3.2024. Saatavissa https://yle.fi/a/3-7794956

Väestöliitto. 2024. Tasa-arvoinen kasvatus. Viitattu 1.3.2024. Saatavissa https://www.vaestoliitto.fi/ammattilaiset/lasten-kehotunnekasvatus/ymparisto/tasa-arvoinen-kasvatus/?gad_source=1&gclid=CjwKCAiAloavBhBOEiwAbtAJO7pUG4J4ei7aN5W2Fw7lbLT2jjP_9G309p9GaDpAtBOuLyTyA1K4PxoC6V4QAvD_BwE

Kirjoittajat

Lotta Farin on sosionomiopiskelija ja perehtyi teemaan seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden kohtaamisen opintokokonaisuudessa

Sanna Leppänen on sosiaalialan lehtori ja seksologi

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1437969 (CC0)

Viittausohje

Farin, L. & Leppänen, S. 2024. Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden kohtaaminen varhaiskasvatuksen arjessa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/seksuaalisuuden-ja-sukupuolen-moninaisuuden-kohtaaminen-varhaiskasvatuksen-arjessa/