Saimaan tarinasta vetovoimaa matkailuun

LAB-ammattikorkeakoulun ja Saimaa Geopark ry:n yhteinen Aarrekartta-hanke kokoaa Saimaan alueen matkailutoimijoita kehittämistyöhön vahvistamaan Saimaa Geoparkin näkyvyyttä, saavutettavuutta ja matkailun vetovoimaa. Lokakuussa 2025 hanke järjesti Ristiinassa ja Imatralla sidosryhmätilaisuudet, jotka toivat saman pöydän ääreen alueen matkailuyrittäjiä, oppilaitosten edustajia ja kehittäjäorganisaatioita. Tilaisuuksissa etsittiin käytännön ratkaisuja Saimaan geologisen ja kulttuurisen perinnön hyödyntämiseen entistä vahvemmin kestävän matkailun edistämisessä.

Kirjoittaja: Katariina Pakarinen

Saimaa Geopark kattaa yhdeksän kuntaa Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa, ja sen alueeseen kuuluu yli 60 geokohdetta, joissa geologia, maisema ja paikallinen kulttuuri kietoutuvat yhteen. Saimaa Geopark on osa maailmanlaajuista UNESCO Global Geoparks -verkostoa, joka edistää geologisen perinnön hyödyntämistä alueiden kestävän kehityksen ja matkailun perustana. Saimaa Geoparkin toiminnan keskeisenä tavoitteena on lisätä alueen vetovoimaa ja tukea paikallisia elinkeinoja vastuullisen ja kestävän matkailun keinoin. (Saimaa Geopark 2025.)

Kehittämistyötä tukee Euroopan Unionin maaseuturahaston osarahoittama Aarrekartta – Saimaa Geoparkin näkyvyyden ja saavutettavuuden kehittäminen -hanke, jonka toteuttavat yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulu ja Saimaa Geopark ry. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Geoparkin tunnettuutta, parantaa sen palveluiden saavutettavuutta ja lisätä yhteistyötä alueen eri toimijoiden välillä. Toimintaa kehitetään erityisesti vierailukeskusten toimintakonseptin kehittämisen, digitaalisten aineistojen ja markkinointimateriaalien, sekä verkostoyhteistyön kautta. (LAB 2025.)

Kuva 1. Ristiinassa materiaalipankkiin tuotetut valokuvat ja videot herättivät paljon kiinnostusta. (Katariina Pakarinen)

Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan tilaisuudet

Lokakuussa 2025 järjestettiin Ristiinassa ja Imatralla ”Saimaan tarinasta vetovoimaa matkailuun” -tilaisuudet. Matkailuyrittäjille ja alan oppilaitoksille suunnatut aamupäivät rakentuivat yhtenäisen ohjelmarungon varaan, jossa esittelijöinä toimivat LAB-ammattikorkeakoulun ja Saimaa Geoparkin asiantuntijat. Molemmissa tapahtumissa avauspuheenvuoron piti projektipäällikkö Kaisu Isomäki (LAB), joka esitteli Aarrekartta-hankkeen tavoitteet ja ajankohtaiset kehittämistoimet.

Saimaa Geoparkin puistonjohtaja Mikko Ikävalko avasi UNESCO-statuksen ja geologisen perinnön merkitystä matkailun kehittämisessä. Hänen osuutensa tarjosi osallistujille kokonaiskuvan Saimaa Geoparkin geokohteista, alueellisesta yhteistyömallista ja siitä, miten Geopark brändi voisi tukea yritysten omaa palvelukehitystä.

Yhteisenä puheenvuorona toimi myös Saimaa Geoparkin markkinointi- ja hankekoordinaattori Jenna Tiimon esittely Aarrekartta-hankkeessa tuotetuista kuva- ja videomateriaaleista. Materiaalit saatetaan syksyn aikana kaikkien alueen toimijoiden hyödynnettäväksi. Ne helpottavat kehittämään viestintä- ja markkinointimateriaaleja ja tukevat alueen markkinointia kotimaisille ja kansainvälisille kohderyhmille.

Ristiinan tilaisuudessa oli mukana myös ETKOT-hankkeen puheenvuoro, jonka pitivät Liisa Näpärä ja Marja-Leena Hynynen. He esittelivät, miten digitaalisia kulttuuriperintöaineistoja ja tekoälypohjaisia ratkaisuja voidaan hyödyntää matkailun sisällöntuotannossa, elämysten rikastamisessa ja asiakasviestinnässä (XAMK 2025). Esitys tarjosi konkreettisia esimerkkejä siitä, miten pienetkin toimijat voivat käyttää digitaalisia aineistoja (kuten lehtileikkeitä tai äänitteitä historiallisista tarinoista) palveluidensa tukena sekä tehostaa markkinointia kustannustehokkaasti.

Imatran tilaisuuden erityisteemana oli tarinallistaminen. Visit Finland Akatemian vertaisvalmentaja Helena Puhakka-Tarvainen piti esityksen otsikolla “Geologinen perintö eläväksi matkailupalveluissa”. Puheenvuoro tarjosi käytännönläheisen katsauksen siihen, miten tarinaa voidaan hyödyntää palvelukokemusten rakentamisessa ja miten tarinallistaminen voi tehdä aineettomista arvoista konkreettisia ja kiinnostavia matkailijalle. Esimerkkinä Puhakka-Tarvainen esitteli Huoneistohotelli Lietsun, jossa vierailukokemuksesta oli tehty karjalainen elämys. Karjalaisuus näkyy sekä huoneistohotellin varaussivustolla, palveluissa, huoneiden sisustuksessa, että aamupalallakin. Huoneistohotelli Lietsu on myös muuttanut kilpailijat yhteistyökumppaneiksi ja tarjoaa heidän kanssaan ”Karjalaisen makumatkan” Rääkkylästä Heinäveden kautta Joensuuhun (Huoneistohotelli Lietsu, 2025).

Lisäksi kummassakin tilaisuudessa yliopettaja Mika Tonder LAB-ammattikorkeakoulusta esitteli Aarrekartta-hankkeessa kehitettävää vierailukeskusten toimintamallia. Hän kertoi ensin hankkeessa toteutetuista yrityshaastatteluista ja niissä esiin nousseista kehittämiskohteista. Tämän jälkeen Tonder haastoi osallistujia keskustelemaan siitä, millaisia tarpeita yrityksillä on ja millaisia sisältöjä vierailukeskuksiin voisi tulevaisuudessa sisältyä, sekä miten ne lisäisivät alueen saavutettavuutta ja vetovoimaa.

Kehittämisnäkökulmat ja haasteet

Tilaisuuksissa käydyt keskustelut nostivat esiin, että Saimaa Geoparkin ja Geopark-brändin tunnettuus vaihtelee suuresti eri toimijoiden ja alueiden sisällä. Moni osallistujista tiesi kyllä kohteet, mutta niiden geologisen tarinan tarjoamia mahdollisuuksia ei vielä osattu hyödyntää. Erityisesti pienissä yrityksissä korostui resurssien ja ajan rajallisuus, ja yritykset toivoivatkin avuksi helposti saavutettavia ja hyödynnettäviä materiaaleja, sekä konkreettisia esimerkkejä siitä, miten geologista perintöä voidaan hyödyntää erilaisissa palveluissa. Oppilaitosten edustajat nostivat esiin, että Geopark-teema voisi tarjota heille uusia oppimis- ja kehittämisympäristöjä, joissa opiskelijat voivat soveltaa osaamistaan käytännössä esimerkiksi luonto-opastusten, markkinoinnin ja tarinankerronnan alueilla.

Digitaalisuus ja tekoäly tunnistettiin tärkeiksi matkailun kehittämisen työkaluiksi. Ne nähtiin keinona parantaa esteettömyyttä, lisätä kansainvälistä saavutettavuutta ja kehittää asiakaskokemusta. Tähänkin toivottiin pienten resurssien vuoksi apua. Esimerkkinä yhteinen avoin materiaalipankki koettiin hyväksi tavaksi vahvistaa alueen yhtenäistä ilmettä ja helpottaa markkinointia.

Tarinallistamisen koettiin selkeyttävän palvelukokonaisuuksia, herättävän kiinnostusta ja välittävän tietoa tavalla, joka tekee alueen geologisesta ja kulttuurisesta perinnöstä helposti lähestyttävää myös kansainvälisille matkailijoille. Hyvin rakennettu tarina voi lisätä palveluiden elämyksellisyyttä ja auttaa matkailijoita ymmärtämään Saimaan alueen ainutlaatuisuutta. Aarrekartta-tiimin toivottiin tuottavan tarinallisia nauhoitettuja kohde-esittelyjä, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi silloin, kun matkailijoita kuljetetaan kohteesta toiseen.

Kuva 2. Imatran tilaisuudessa oli mukana ilahduttavan paljon edustajia sekä matkailun yrityksistä että oppilaitoksista. (Katariina Pakarinen)

Kohti kestävää ja saavutettavaa Saimaata

Tilaisuuksissa nousseet teemat ja toiveet tukevat vahvasti Aarrekartta-hankkeen päätavoitteita: geologisen perinnön näkyväksi tekemistä, saavutettavuuden parantamista ja vastuullisen matkailun edistämistä. Tilaisuudet osoittivat, että Saimaan alueen toimijoilla on kiinnostusta yhteisiin kehittämistavoitteisiin ja alueen matkailun pitkäjänteiseen vahvistamiseen. Yhteistyön avulla voidaan tukea sekä paikallista elinvoimaa että kestävän matkailun kasvua. Vierailukeskukset nähtiin tässä yhtenä keinona lisätä alueen tunnettuutta ja tarjota matkailijoille yhtenäinen, helposti saavutettava kokonaisuus.

Saimaan tarina on yhteinen, mutta sen kertomiseen tarvitaan monta ääntä

Loppuvuoden ja kevään aikana Aarrekartta-hankkeessa keskitytään Visitor Centre -mallin kehittämiseen ja digitaalisen materiaalin tuottamiseen. Tulossa on muun muassa erilaisia erilaisia tekoälyllä rikastettuja kohde-esittelyjä, teemaesitteitä ja pyöräilyreittejä Etelä-Savoon ja Etelä-Karjalaan. Vierailukeskuksen konseptointiin liittyen suunnitellaan asukkaita ja sidosryhmiä osallistavia toimenpiteitä ja erilaisia kiertäviä näyttelyitä.

Lähteet

Huoneistohotelli Lietsu. 2025. Palvelumme ryhmille. Karjalainen makumatka. Viitattu 3.11.2025. Saatavissa https://www.lietsuhotel.fi/ryhmille/

LAB 2025. Aarrekartta – Saimaa Geoparkin näkyvyyden ja saavutettavuuden kehittäminen -hankesivut. Viitattu 3.11.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/aarrekartta-saimaa-geoparkin-nakyvyyden-ja-saavutettavuuden-kehittaminen

Saimaa Geopark. 2025. Viitattu 3.11.2025. Saatavissa www.saimaageopark.fi

XAMK. 2025. ETKOT – Etelä-Savon koulutettu tekoäly Memory Labissa. Viitattu 17.11.2025. Saatavissa https://www.xamk.fi/hanke/etkot/

Kirjoittaja

Katariina Pakarinen toimii LAB‑ammattikorkeakoulussa palvelumuotoilun asiantuntijana Aarrekartta – Saimaa Geoparkin näkyvyyden ja saavutettavuuden kehittäminen ‑hankkeessa.

Artikkelikuva: Kronikat Media & Saimaa Geopark