Saila-hankkeen laillistamisväylän opiskelijoiden kliininen osaaminen

Syksyllä 2024 LAB-ammattikorkeakoulussa käynnistyi SAILA-hankkeen sairaanhoitajan laillistamisväylä, joka on osa valtakunnallista hanketta – mukana on ollut yhteensä 20 ammattikorkeakoulua eri puolilta Suomea. Koulutuksen keskeisenä tavoitteena oli tunnistaa opiskelijoiden aiempi osaaminen ja tukea heidän valmiuksiaan toimia suomalaisessa hoitotyössä ja kulttuurissa. Koulutus sisälsi sekä teoreettista opetusta että käytännön harjoittelua, ja se suunniteltiin vastaamaan kansallisia osaamistarpeita.

Kirjoittaja: Nina Hietaranta

LABin Lahden ja Lappeenrannan kampuksilla opinnot aloitti 16 opiskelijaa, joilla kaikilla oli ulkomailla suoritettu sairaanhoitajatutkinto sekä laaja työkokemus eri erikoisaloilta. Useimmilla oli lisäksi Suomessa suoritettu lähihoitajatutkinto. Keväällä 2025 toteutettu koulutusjakso tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden vahvistaa kliinistä osaamistaan suomalaisessa hoitoympäristössä.

Kansainvälisten sairaanhoitajien opettamisessa korostuvat menetelmät ja aika

Tulokset korostavat, että heterogeenisen opiskelijaryhmän, kuten kansainvälisesti koulutettujen sairaanhoitajien, joilla on erilaiset ammatilliset kokemukset, tiedot ja paikallisen kielen taidot, kouluttaminen on aikaa vievää. Opettajien on perehdyttävä opiskelijaryhmän tietotasoon ja yksilöllisiin oppimistarpeisiin ja mukautettava opetusta sen mukaisesti, mikä on ajoittain rajoitettua käytössä olevien rajallisten resurssien vuoksi. Tulokset osoittavat myös, että opettajat voivat löytää keinoja lieventää näitä haasteita ja mukauttaa opetustaan opiskelijoiden tarpeisiin. Siksi on tärkeää varata aikaa ja resursseja koulutusohjelmien toteuttamiseen, jotta kansainvälisesti koulutetuille sairaanhoitajaopiskelijoille voidaan taata korkealaatuinen koulutus. (Sarstrand Marekovic et al. 2025)

Tutkimusten mukaan kielituen, selkeän ohjauksen ja simulaatioiden merkitys korostuu erityisesti koulutuksissa, joissa ulkomailla koulutetut hoitajat valmistautuvat työskentelemään uudessa maassa ja sen terveydenhuoltojärjestelmässä (Sarstrand Marekovic et al. 2025; Sanders et al., 2025). Nämä elementit yhdessä edistävät osaamisen tunnistamista, ammatillista kotoutumista ja turvallista työskentelyä uudessa ympäristössä. Saila-hankkeen koulutusjakso toteutti näitä periaatteita käytännönläheisesti ja opiskelijalähtöisesti.

Saila-hankkeen opiskelijoilla oli runsaasti tietämystä ja työkokemusta hoitotyöstä jo ennen koulutuksen alkamista. Monilla oli pitkä käytännön kokemus sairaanhoitajan työstä omassa kotimaassaan. Kuitenkin hoitokäytännöt ja työnjaot voivat vaihdella merkittävästi eri maiden välillä. Usein opiskelijoiden kotimaissa lääkärit tekivät monia sellaisia tehtäviä, jotka Suomessa kuuluvat sairaanhoitajan vastuulle. Tämä eroavaisuus vaatii opiskelijoilta uudenlaista ajattelua, roolien hahmottamista ja ammatillisen autonomian vahvistamista suomalaisen terveydenhuollon kontekstissa (Chen et al. 2024; Välimäki et al. 2023).

Osaamisen merkitys ja taustaa

Sairaanhoitajien osaaminen on keskeinen tekijä hoidon laadun ja potilasturvallisuuden varmistamisessa. Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (Karvi 2021) on todennut, että sosiaali- ja terveysalan koulutus tuottaa vahvaa käytännön osaamista, mutta kehittämistarpeita on erityisesti teoreettisen tiedon soveltamisessa ja vuorovaikutustaidoissa. WHO:n State of the World’s Nursing -raportti ja ICN:n osaamiskehykset korostavat hoitotyön eettistä vastuuta, näyttöön perustuvaa toimintaa ja kliinisten taitojen jatkuvaa kehittämistä (WHO 2025; White et al. 2025). OECD:n Health at a Glance -raportti puolestaan osoittaa, että hoitohenkilöstön koulutus ja osaaminen ovat ratkaisevia tekijöitä potilasturvallisuuden ja hoidon vaikuttavuuden kannalta (OECD 2023).

Koulutuksen sisältö ja toteutus

Kliinisen osaamisen koulutusjakso sisälsi laaja-alaisesti kliinisen hoitotyön keskeisiä osaamisalueita. Opiskelijat oppivat tarkkailemaan potilaan peruselintoimintoja hyödyntäen ABCDE -työkalua ja laskemaan NEWS-pisteitä. He harjoittelivat päätöksentekokykyä hoitotyössä ja toimimista erilaisissa potilastilanteissa suomen kielellä. Lisäksi opiskelijat opettelivat raportoimaan potilaan tilanteesta ISBAR-menetelmän avulla, konsultoimaan muita asiantuntijoita, kuten lääkäreitä sekä hyödyntämään saamiaan ohjeita hoitotyössä.

Opiskelijat arvioivat potilaan hoidon tarpeita ja suunnittelivat, toteuttivat ja arvioivat hoitotyötä näyttöön perustuvan tiedon pohjalta. He käyttivät erilaisia kliinisiä ja fysiologisia arviointi- ja mittausmenetelmiä sekä sovelsivat myös hoitotyön auttamismenetelmiä. Opetuksessa käytiin läpi hoitotyössä keskeisesti käytettäviä työvälineitä, sekä perusperiaatteita kirjaamisesta ja raportoinnista. Opiskelijat harjoittelivat työskentelyä moniammatillisessa tiimissä ja syvensivät ymmärrystään sairaanhoitajan roolista osana potilaan hoitotiimiä.

Kliinisten taitojen osalta opiskelijat perehtyivät hoitotyön eri osa-alueisiin, kuten aseptiikkaan, haavanhoitoon, EKG:n ottamiseen ja tulkintaan, virtsarakon katetrointiin ja infektioiden ehkäisyyn. He oppivat avustamaan potilasta päivittäisissä toiminnoissa potilasturvallisuus huomioiden. Lisäksi opiskelijat tunnistivat suomen kielellä yleisimmät sisätautien sairaudet ja osasivat kuvata niiden tyypilliset oireet sekä hoitokäytännöt. Kirurgisen potilaan hoitopolku käytiin läpi pre- ja postoperatiivisessa vaiheessa sekä kotiuttamisen näkökulmasta. Opiskelijat oppivat valmistelemaan potilaan toimenpiteeseen tai leikkaukseen ja ohjaamaan häntä suomen kielellä.

Kliinisen osaamisen opetuksessa oli mukana merkittävässä roolissa myös suomen kielen opettajat, jotka tukivat opiskelijoiden oppimista sekä kielellisesti että sisällöllisesti. Hoitotyön opettajat ja suomen kielen opettajat tekivät tiivistä yhteistyötä, jotta kielioppiminen olisi mahdollisimman kontekstisidonnaista ja käytännönläheistä. Kielen oppiminen integroitiin osaksi hoitotyön harjoituksia ja simulaatioita, jolloin opiskelijat pääsivät harjoittelemaan ammattikieltä autenttisissa tilanteissa. Tämä yhteistyö vahvisti opiskelijoiden valmiuksia toimia suomenkielisessä hoitoympäristössä.

Opetusmenetelmät ja arviointi

Opetuksessa hyödynnettiin monipuolisia menetelmiä, kuten opettajajohtoista keskustelua, itsenäistä opiskelua, reflektiivistä oppimista sekä flipped-learning-menetelmää, jossa opiskelijat valmistautuivat harjoituksiin omien muistiinpanojen tai materiaalin avulla. Oppimista tukivat myös tietotestit ja Moodle-alustan valmistava materiaali. Kliinisten taitojen harjoitteluun käytettiin harjoitustunteja ja simulaatioita, jotka tarjosivat opiskelijoille mahdollisuuden soveltaa osaamistaan realistisissa tilanteissa.

Osaamisen arviointi perustui jatkuvaan ja vuorovaikutteiseen oppimisprosessiin, jossa hyödynnettiin opettajien tekemää havainnointia, autenttisia case-työpajoja sekä suullisia tenttejä, jotka tukivat ammatillista kasvua. Arvioinnin tukena käytettiin myös opiskelijoiden omaa reflektiota oppimisprosessista (Immonen et al. 2019).

Lopuksi

Saila-hankkeen koulutusjakso Lab-ammattikorkeakoulussa tarjosi opiskelijoille vahvan pohjan kliinisen osaamisen kehittämiseen suomalaisessa terveydenhuollon ympäristössä. Koulutuksen monipuolinen sisältö ja lähestymistapa tukivat sekä ammatillista että kielellistä kasvua, edistäen opiskelijoiden valmiuksia toimia osana moniammatillista tiimiä ja potilasturvallisuutta korostavaa hoitoympäristöä. Koulutus vastasi sekä kansallisiin osaamistarpeisiin että kansainvälisiin hoitotyön laatukriteereihin ja toimi tärkeänä väylänä ulkomailla koulutettujen sairaanhoitajien kotoutumiseen Suomessa.

Osa opiskelijoista siirtyi työelämäjaksoille jo kevään koulutuksen aikana, ja työelämäjakso jatkui osalla myös syksyllä osana ammatillisen osaamisen vahvistamista käytännön työssä. Saila-hanke päättyy nyt vuoden 2025 lopussa, ja siihen mennessä Suomessa on valtakunnallinen, yhtenäinen toimintamalli sairaanhoitajan laillistamiseksi.

Lähteet

Chen, S. & Caboral-Stevens, M. 2024. Transition to U.S. Practice among Internationally Educated Nurses: A Concept Analysis The Philippine Journal of Advanced Nursing. Viitattu 2.11.2025. Saatavilla https://www.researchgate.net/publication/385557857_Transition_to_US_Practice_among_Internationally_Educated_Nurses_A_Concept_Analysis_The_Philippine_Journal_of_Advanced_Nursing

Immonen, K., Oikarinen, K., Tomietto, M., Kääriäinen, M., Tuomikoski, A. M., Kaučič, B. M., Filej, B., Riklikiene, O., Flores Vizcaya-Moreno, M., Perez-Cañaveras, R. M., De Raeve, P. & Mikkonen, K. 2019. Assessment of students competence in clinical practice: A systematic review of reviews. International journal of nursing studies. 100, 103414. Viitattu 3.11.2025. Saatavilla https://doi.org/10.1016/j.ijnurstu.2019.103414

Karvi. 2021. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Viitattu 25.10.2025. Saatavilla https://www.karvi.fi/fi/arvioinnit/korkeakoulutus/koulutusala-arvioinnit/sosiaali-ja-terveysalan-korkeakoulutuksen-arviointi

OECD. 2023. Health at a Glance 2023: Nurses and midwives. Organisation for Economic Co-operation and Development. Viitattu 29.10.2025. Saatavilla https://www.oecd.org/en/publications/health-at-a-glance-2023_7a7afb35-en/full-report/nurses_6eb4c85a.html

Sanders, C., Roots, A., Hoot, T., Haggarty, D., Howell, M., Clyne, C., Vostanis, A., Agoston, I., Huynh, N., Bell, A. & Sokolowski, V. 2025. Nurse Bridging Education: Optimization, Innovation, and Sustainability, Nurse Bridging Education Final Report. Viitattu 2.11.2025. Saatavilla https://www.researchgate.net/publication/391561517_Nurse_Bridging_Education_Final_Report

Sarstrand Marekovic, A., Hadziabdic, E., Juuso, P. & Heikkilä, K. 2025. Professional educators’ experiences teaching internationally educated nurses attending bridging programs: a qualitative interview study. BMC Nursing, 24. Viitattu 2.11.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12912-025-03414-0

Välimäki, M., Pitkänen, V., Niemi, M. & Veijola, R. 2023. Kansainväliset osaajat ja Suomi: Mielikuvat, kotiutuminen, työelämä ja tuen tarpeet : Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushankkeen loppuraportti. Viitattu 30.10.2025. Saatavilla https://helda.helsinki.fi/items/d404c881-2a06-48ca-912b-851e1aa54828

White, J., Gunn, M., Chiarella, M., Catton, H. & Stewart, D. 2025. Renewing the Definitions of ’nursing’ and ’a nurse’. Final project report, June 2025. International Council of Nurses. Viitattu 28.10.2025. Saatavilla https://www.icn.ch/sites/default/files/2025-06/ICN_Definition-Nursing_Report_EN_Web_0.pdf

WHO. 2025. State of the World’s Nursing 2025: Investing in education, jobs and leadership. World Health Organization. Viitattu 2.11.2025. Saatavilla https://www.who.int/publications/i/item/9789240110236

Kirjoittaja

Nina Hietaranta, hoitotyön lehtori, LAB-ammattikorkeakoulu. Toimii asiantuntijana Saila-hankkeessa, vastuualueenaan lääkehoito, kliininen osaaminen sekä työharjoittelu.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/sairaala-hoito-valvonta-seuranta-6129691/ (Pexels License)