Sääntely kiertotalouden tukena: EU-lainsäädännön vaikutus yrityksiin

LAB-ammattikorkeakoulun hallinnoima Kiertotalousvauhdittamo-hanke tukee pieniä ja keskisuuria yrityksiä kiertotalouteen siirtymisessä. Yritykset voivat saada valmennusta LAB- ja Laurea-ammattikorkeakoulujen asiantuntijoilta, jotta ymmärtäisivät paremmin muun muassa muutoksessa olevaa EU:n vastuullisuussääntelyä ja siihen liittyviä käytäntöjä.

Kirjoittaja: Raisa Pajarinen

Kiertotalousvauhdittamo-hankkeen yhtenä tavoitteena on, että yritysten kyky toimia vastuullisesti ja vastata EU:n vaatimuksiin paranee (LAB-ammattikorkeakoulu 2025). Euroopan unioni on nimittäin siirtymässä kiertotalouteen etenkin luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi ja EU:n ilmastoneutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi (Ympäristöministeriö 2025c), joten Euroopan komissio on käynnistänyt vihreän kehityksen ohjelman eli toimenpidepaketin nimeltä The European Green Deal (Valtioneuvosto 2025). Kiertotalouteen siirtymistä edistäviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi ekosuunnittelusääntöjen soveltaminen suurempaan joukkoon tuotteita, kuluttajien voimaannuttaminen, kestäviä tekstiilejä koskeva strategia, uudet EU:n laajuiset säännöt pakkauksille, viherväitteiden sääntely, tuotteiden korjausoikeuden takaaminen, pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevien sääntöjen muutokset ja EU:n laajuinen hiilenpoistojen sertifiointijärjestelmä. Euroopan unioni aikoo saavuttaa kiertotalouden vuoteen 2050 mennessä. (Euroopan parlamentti 2024.)

Osana kiertotaloussiirtymää tarkistetaan myös EU:n jätelakeja, joiden kiristyksillä pyritään parantamaan jätehuoltoa, edistämään kierrätysinnovaatioita ja vähentämään loppusijoitusta kaatopaikoille (European Commission 2025). Suomessa jätelainsäädäntö seuraa Euroopan unionin jätelainsäädännön kehitystä, mutta on tietyiltä osin EU-säädöksiä laaja-alaisempi ja tiukempi (Ympäristöministeriö 2025b). Jätelaissa (646/2011, 2 luku, 8 §) säädetään, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä: Syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta täytyy vähentää. Jätteen haltijan on valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai kierrätettävä se, mikäli jätettä kuitenkin syntyy. Jos jätettä ei voi kierrättää, on jätteen haltijan hyödynnettävä jäte esimerkiksi energiana. Jos hyödyntäminenkään ei ole mahdollista, täytyy jäte loppukäsitellä. Jätelaissa (646/2011, 2 luku, 9 §) määritellään myös, millaisia huolehtimisvelvollisuuksia tuotteen valmistajalla, markkinoille saattajalla ja jakelijalla on.

Yhä pienemmiltä yrityksiltä vaaditaan vastuullisuutta

Sääntely pakottaa kehittämään tai muuttamaan yrityksen toimintaa, jotta yritys pystyy täyttämään sääntelyn vaatimukset, mutta samalla kyseessä on kilpailukykytekijä, sillä asiakkaat osaavat vaatia vastuullisuutta yrityksiltä (Kilpi-Koski 2025). Yritysten vastuullisuuteen liittyy käsite ESG (environmental, social, gocernance), jonka raportointia edellytetään Euroopan unionin alueella asteittain yhä pienemmiltä yrityksiltä ja alihankkijoilta EU:n kestävyysraportointidirektiivin perusteella. Raportointia varten on laadittu järjestelmä nimeltä ESRS (European Sustainability Reporting Standards). Ympäristövaikutusten hallinnan osalta ISO 59000 -sarjan standardit auttavat kiertotaloussiirtymän toteuttamisessa. (SFS ry 2025.)

Standardisarjassa 59000 on julkaistu standardit ISO 59004, ISO 59010, ISO 59020, ISO 59040 ja ISO 59014, joiden keskeisenä tavoitteena on kestävä kehitys ja ympäristönsuojelun tason parantaminen. Standardisarjassa on huomioitu kansainvälinen, alueellinen ja maakohtainen taso, organisaatioiden välinen taso, organisaatiotaso ja tuotetaso sekä kiertotalouden kuusi pääperiaatetta: systeemiajattelu, arvonluonti, arvon jakaminen, resurssiviisaus, resurssien jäljitettävyys ja ekosysteemien kestokyky. Esimerkiksi standardi ISO 59014 liittyy uusiomateriaaleihin, niiden käyttöön ja talteenottoon, kestävyyteen ja jäljitettävyyteen, ja standardi ISO 59020 keskittyy kiertotaloudellisen suorituskyvyn mittaukseen ja arviointiin elinkaarinäkökulmasta. Standardi ISO 59010 antaa liiketoimintalähtöisiä ohjeita, joilla voidaan siirtyä kohti kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja ja arvoverkostoja määriteltyjen tavoitteiden sekä olennaisten kiertotalouteen liittyvien näkökohtien ja toimenpiteiden kautta. (Vatanen 2025.)

Tuotehiilijäljen todentamiseksi yritys voi sertifioida tuotteensa ISO 14067 -standardin mukaisesti, jolloin yritys pystyy osoittamaan, kuinka sitoutunut yritys on ympäristönsuojeluun ja määräysten noudattamiseen (BM Certification 2025). Pian EU:ssa myytäviltä tuotteilta edellytetään myös digitaalista tuotepassia, jonka tarkoituksena on lisätä tuotteiden jäljitettävyyttä ja tuotantoprosessien läpinäkyvyyttä sekä tarjota tietoa tuotteiden valmistuksesta ja ympäristövaikutuksista. Ensimmäisenä velvoite tuotepassista tulee akku-, tekstiili- ja terästuotteille. (Sitra 2025.)

Monien muiden tuotteiden lisäksi esimerkiksi rakennustuotteilta, kuten betonielementeiltä, ikkunoilta, teräsrakenteilta ja sahatavaralta, vaaditaan myös eurooppalaisen standardisoimisjärjestön CENin harmonisoidun tuotestandardin mukaista CE-merkintää (Kuva 1) tuotteiden ominaisuuksien vertailun helpottamiseksi, mikä sujuvoittaa suomalaisten tuotteiden myymistä muualle Eurooppaan. Mikäli tuotteelle ei ole harmonisoitua tuotestandardia, ei CE-merkintä ole pakollinen, mutta merkinnän voi hankkia eurooppalaisen teknisen arvioinnin avulla. Suomessa markkinoilla olevia CE-merkittyjä rakennustuotteita ja tuotteita, joilla ei ole CE-merkintää, valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES. (Ympäristöministeriö 2025a.)

Kuva 1. LAB-ammattikorkeakoulun lämpökaapin tyyppikilpi CE-merkintöineen (Kuva: Raisa Pajarinen)

Vastuullisen liiketoiminnan kehittämisessä täytyy siis huomioida nämä ja monet muut lainsäädännön vaatimukset, joten pienillä ja keskisuurilla yrityksillä saattaa olla haasteita siirtyä kohti kiertotaloutta tarvittavan osaamisen ja resurssien puuttuessa. Tällä hetkellä helppo ja nopea tukipalvelu puuttuu, mutta Kiertotalousvauhdittamo-hankkeen aikana on tarkoitus kehittää toimintamalli, joka jää pitkäaikaiseen käyttöön kahdelle ammattikorkeakoululle hankkeen loppumisen jälkeenkin. (LAB-ammattikorkeakoulu 2025.)

Lähteet

BM Certification. 2025. Tuotehiilijäljen todentaminen (ISO 14067, PAS 2050). Viitattu 5.5.2025. Saatavissa https://fi.bmcertification.com/tuotehiilijaljen-todentaminen-iso-14067-pas-2050/

Euroopan parlamentti. 2024. Miten EU aikoo saavuttaa kiertotalouden vuoteen 2050 mennessä? Viitattu 5.5.2025. Saatavissa https://www.europarl.europa.eu/topics/fi/article/20210128STO96607/miten-eu-aikoo-saavuttaa-kiertotalouden-vuoteen-2050-mennessa

European Commission. 2025. Waste and recycling. Viitattu 5.5.2025. Saatavissa https://environment.ec.europa.eu/topics/waste-and-recycling_en

Jätelaki 646/2011. Finlex. Viitattu 5.5.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2011/646

Kilpi-Koski, J. 2025. Miten sääntely ja standardit ohjaavat yrityksiä kiertotaloussiirtymässä? Webinaari 24.1.2025. Kiertotalousvauhdittamo. Viitattu 5.5.2025. Saatavissa https://kiertotalousvauhdittamo.fi/materiaalit/

LAB-ammattikorkeakoulu. 2025. Kiertotalousvauhdittamo. Viitattu 11.4.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kiertotalousvauhdittamo

SFS ry. 2025. ESG, vastuullisuus ja standardit – kestävää tulevaisuutta rakentamassa. Viitattu 5.5.2025. Saatavissa https://sfs.fi/esg-vastuullisuus-ja-standardit/?gad_source=1&gclid=EAIaIQobChMI6vSw4MOLjQMVtJKDBx2vchQ7EAAYASAAEgJeTfD_BwE

Sitra. 2025. Digitaaliset tuotepassit ohjaavat kohti kestävää liiketoimintaa – opastusta yrityksille pelikirjasta. Viitattu 5.5.2025. Saatavissa https://www.sitra.fi/uutiset/digitaaliset-tuotepassit-ohjaavat-kohti-kestavaa-liiketoimintaa/

Valtioneuvosto. 2025. Mikä EU:n Green Deal? Viitattu 5.5.2025. Saatavissa https://eurooppatiedotus.fi/2020/03/04/mika-eun-green-deal/

Vatanen, S. 2025. Miten sääntely ja standardit ohjaavat yrityksiä kiertotaloussiirtymässä? Webinaari 24.1.2025. Kiertotalousvauhdittamo. Viitattu 5.5.2025. Saatavissa https://kiertotalousvauhdittamo.fi/materiaalit/

Ympäristöministeriö. 2025a. CE-merkintä. Viitattu 5.5.2025. Saatavissa https://ym.fi/ce-merkinta

Ympäristöministeriö. 2025b. Jätelainsäädäntö. Viitattu 5.5.2025. Saatavissa https://ym.fi/jatelainsaadanto

Ympäristöministeriö. 2025c. Kiertotalouden edistäminen EU:ssa. Viitattu 5.5.2025. Saatavissa https://ym.fi/kiertotalouden-edistaminen-eu-ssa