Reykjavikilaisten toivotaan siirtyvän autoilusta kestävään ja aktiiviseen liikkumiseen. Systemic change towards sustainable commuting (Sycla) -hanke kävi tutustumassa kaupungin suunnitelmiin ratkaista liikenteen ja liikkumisen kestävyyshaasteita. Ratkaisuja haetaan infrastruktuurin parannuksilla ja osallistamalla asukkaat ja yritykset ilmastotalkoisiin.

Kirjoittajat: Tiia Tuomisto & Niina Sallinen

Sycla-hanketta rahoittava Net Zero Cities -ohjelma mahdollistaa maiden ja kaupunkien oppien ja kokemusten vaihtoa Twinning Cities –ohjelmansa kautta. Tutustutimme keväällä 2024 islantilaisia Lahdessa tekemäämme työmatkaliikkumisen selvitystyöhön. Sycla-hanke teki vastavierailun Islantiin syyskuussa, jolloin vaihdettiin kokemuksia Reykjavikin kestävää liikkumista edistävistä toimista. Vierailun aikana huomattiin, että kaupunkien haasteet ovat yhteisiä ja niihin etsitään ratkaisuja erilaisin toimenpitein ja selvityksin, mutta niiden toteuttamiseen on hankala löytää budjettia.

Reykjavikissa autoilu paikkaa puutteellista joukkoliikennettä

Reykjavik tavoittelee 300 000 tonnin CO2-päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä (Reykjavik 2024b). Lahdessa ilmastoneutraaliutta tavoitellaan nopeammassa aikataulussa jo vuoteen 2025 mennessä. Molemmissa kaupungeissa liikennelähtöisten hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on keskeisessä osassa tavoitteiden saavuttamista. Vuonna 2022 Reykjavikin päästöistä liikenteen osuus oli jopa 70 % (Hrafnsdóttir 2024), joten päästövähennystavoitteeseen pääseminen edellyttää laajoja toimenpiteitä.

Reykjavik ja 5 lähikuntaa muodostavat yli 245 000 asukkaan pääkaupunkialueen (Visit Reykjavik 2024). Reykjavikilaiset ovat autoilukansaa ja jokaista tuhatta pääkaupunkilaista kohden on liikennekäytössä 939 ajoneuvoa (Ingvarsson 2024). Lahtelaiset jäävät autoilijoina reykjavikilaisten varjoon, sillä syyskuussa 2024 jokaista tuhatta lahtelaista kohden on käytössä 549 autoa (Lahden kaupunki 2024; Traficom 2024). Paikallisten mukaan Islanti on kymmenen asteen maa vaihtelevilla sääolosuhteilla. Vaikka erityisesti Reykjavikin keskusta on tiivis ja helposti käveltävissä, Islannin nopeasti vaihtuvissa sääolosuhteissa aktiivisilla kulkumuodoilla kulkeminen vaatii varustautumista. Reykjavikilaiset varustautuvatkin usein “nelipyöräisellä takilla”, sillä oma auto suojaa säältä siirryttäessä paikasta toiseen. Autoilun helppous ja nopeus paikkaa myös puutteellisia joukkoliikenneyhteyksiä.

Kasvava väestö uhkaa lisätä autoilua – pyöräilyn infraa parannetaan

Islannin pääkaupunkiseudun väestö on kasvanut syyskuun 2019 ja tammikuun 2024 välillä 21 000 asukkaalla ja samalla alueelle on tullut 15 855 ajoneuvoa lisää (Ingvarsson 2024). Lahden väkilukuun ei odoteta tulevaisuudessa hurjia muutoksia, mutta Reykjavikin alue on tulevaisuudessakin muuttovoittoinen. Myös autojen määrän on ennustettu edelleen kasvavan. Lisäksi pääkaupunkiin ja maahan kohdistuu kasvava määrä turismia. Vuonna 2023 maahan matkusti 2,2 miljoonaa turistia, joista valtaosa käy Reykjavikissa ja kolme viidestä myös vuokraa auton jatkaakseen matkaa muualle Islantiin (Thordarson 2024).

Reykjavikissa haasteeksi nouseekin jo nyt pysäköintitilan tarve ja riittävyys sekä ruuhkat. Maankäytön kannalta tilaa haluttaisiin lisätä pysäköintialueiden sijasta aktiivisen liikkumisen ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin edellytyksille. Kaupungin kestävään liikkumiseen tehdään lähivuosina merkittäviä panostuksia. Reykjavikin liikenteen kehittämistoimenpiteissä tällä hetkellä korostuvat tuuppaustoimet, joilla pyritään vaikuttamaan alueen asukkaiden toimintaan kestävä liikkuminen mahdollistamalla.

Kaupungin tavoitteena on olla pyöräilykaupunki, jossa vähintään 10 % matkoista tehdään pyöräillen sen lähes 50 km:n pyöräilyreitistöllä (Reykjavik 2024c, 2024d). Myös joukkoliikenteen infran kehittäminen on käynnissä ja yhteyksiä laajennetaan lähitulevaisuudessa linja kerrallaan (Reykjavik 2024c). Yhteydet huomioidaan asuinalueiden kaavoituksessa, sillä alueita kaavoitetaan linjaston laajenemisen myötä (Reykjavik 2024c). Kaavoituksessa tavoitellaan bussiyhteyksien olevan saavutettavissa 80 % asunnoista (Reykjavik 2024f). Näillä toimilla pyritään siihen, että yhä useamman kaupunkilaisen ei tarvitsi kulkea arkipäiväisiä matkojaan yksityisautolla. Huomion arvoista on, että 72 % asukkaista suhtautuvat kävelykatuihin positiivisesti (Reykjavik 2024e).

Asukkaat ja yritykset mukaan liikenteen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi

Lahdessa osallistuvaa budjetointia on hyödynnetty koko kaupungin ja asuinalueiden kehittämiseksi asukaslähtöisesti (Lahden kaupunki 2021). Reykjavikissa “My neighborhood” -nimellä kulkevaa osallistavan budjetoinnin konseptia on toteutettu vuodesta 2011 lähtien ja vuoden 2025 teemana on ilmasto. Nyt asukkailta kerätään kehittämisehdotuksia koskien ilmastoystävällistä liikennettä ja ajatuksia siitä, miten kaupungista tehdään ilmaston kannalta parempi paikka asua (Jóhannsdóttir 2024). Asukkaiden tekemistä ehdotuksia edistetään mm. asukasneuvostojen (Resident Council) avoimissa kokouksissa, joihin alueiden asukkaat voivat osallistua. Vaikka osallistavalla päätöksenteolla on pitkät perinteet Reykjavikissa ja asukkaat kokevat olevansa aktiivisia, päätöksentekoon ei osallistuta virallisten kanavien kautta, jossa äänestysprosentti on jäänyt noin 16 prosenttiin (Jóhannsdóttir 2024).

Reykjavikissa yrityksiä pyritään aktivoimaan ilmastositoumuksilla. Festa Climate Declaration on yhdistys ja verkosto, jonka tarkoituksena on tukea yrityksiä tunnistamaan aitoja ilmastotyön hyötyjä, sekä tarjoamalla työkaluja toimintansa vaikutuksien laskemiseen (Festa 2024). Uudessa sitoumuksessa haluttiin sisällyttää myös kodin ja työpaikan väliset matkat, jotta ne huomioitaisiin yritysten päästölaskelmissa (Thordarson 2024). Festa-ilmastosopimukseen (2024) on saatu syksyyn 2024 mennessä jo yli 160 yritystä.

Vuodesta 2015 alkaen Lahdessa on houkuteltu yrityksiä mukaan kehittämään ympäristövastuullisuuttaan osana ilmastokumppanuutta, jossa yritys asettaa omat tavoitteensa ympäristövastuullisuustoiminnalleen ja sen seurannalle. Ilmastokumppanuusmalli on laajentunut viime vuosina maakunnalliseksi verkostoksi. (Päijät-Hämeen liitto 2024) Myös Lahden kaupungin koordinoimalla Sycla-hankkeella on pyritty sitouttamaan yrityksiä kiinnittämään huomiota erityisesti työmatkaliikkumisen päästöihin ja toimenpiteisiin, joilla työpaikka voi mahdollistaa kestävää työmatkaliikkumista.

Sycla-hanke on Lahden kaupungin, LUTin, LABin ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen yhteishanke (2023-2025), jonka tavoitteena on edistää kestävää työmatkaliikkumista Lahdessa. Sycla-hanke kävi tutustumassa Reykjavikin kestävän liikenteen ja liikkumisen suunnitelmiin ja ratkaisuihin Reykjavikin kaupungin vieraana 19-20.9.2024.

Lähteet

Festa. 2024. Climate declaration of Festa and the City of Reykjavík. Viitattu 4.10.2024. Saatavissa https://www.sjalfbaer.is/en/loftslagsmarkmid

Hrafnsdóttir, H. 2024. Climate change, Reykjavík. Esitys Reykjavikissa 18.9.2024.

Ingvarsson, B. R. 2024. Bike plan for Reykjavík. Esitys Reykjavikissa 18.9.2024.

Jóhannsdóttir, S. A. 2024. Climate actions and citizen participation in Reykjavík- towards carbon neutrality in 2030. Esitys Reykjavikissa 18.9.2024.

Lahden kaupunki. 2021. Lahden osallistuva budjetointi. Viitattu 4.10.2024. Saatavissa https://www.lahti.fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/osbu/

Lahden kaupunki. 2024. Lahden väkiluku oli syyskuun lopussa 121 307. Viitattu 25.10.2024. Saatavissa https://www.lahti.fi/uutiset/lahden-vakiluku-oli-syyskuun-lopussa-121-307/

Päijät-Hämeen liitto. 2024. Ilmastokumppanuus. Viitattu 11.10.2024. Saatavissa https://paijat-hame.fi/ilmastokumppanuus/

Reykjavik. 2024a. City Line. Viitattu 3.10.2024. Saatavissa https://reykjavik.is/en/city-line

Reykjavik. 2024b. Climate change. Viitattu 9.10.2024. Saatavissa https://reykjavik.is/en/reykjavik-and-climate

Reykjavik. 2024c. Cycling. Viitattu 3.10.2024. Saatavissa https://reykjavik.is/en/biking

Reykjavik. 2024d. Healthy transportation methods – A world-class bicycle city. Viitattu 3.10.2024. Saatavissa https://reykjavik.is/en/green-deal/world-class-bicycle-city

Reykjavik. 2024e. Pedestrian streets. Viitattu 3.10.2024. Saatavissa https://reykjavik.is/en/pedestrian-streets

Reykjavik. 2024f. Walkable city – green urban development. Viitattu 3.10.2024. Saatavissa https://reykjavik.is/en/green-deal/walkable-city-green-city-development

Thordarson, K. 2024. Stakeholder engagement. For the Climate City Contract. Esitys Reykjavikissa 18.9.2024.

Traficom. 2024. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot ajoneuvoluokittain ja kunnittain 20.9.2024. Viitattu 25.10.2024. Saatavissa https://view.officeapps.live.com/op/view.aspx?src=https%3A%2F%2Fwww.traficom.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2Fmedia%2Ffile%2FLiikennek%25C3%25A4yt%25C3%25B6ss%25C3%25A4-olevat-kunnittain.xlsx&wdOrigin=BROWSELINK

Kirjoittajat

Tiia Tuomisto toimii TKI-asiantuntija LAB-ammattikorkeakoulussa ja asiantuntijana Sycla-hankkeessa.

Niina Sallinen toimii TKI-asiantuntija LAB-ammattikorkeakoulussa ja osatoteutuksen projektipäällikkönä Sycla-hankkeessa.

Artikkelikuva: Niina Sallinen

Viittausohje

Tuomisto, T. & Sallinen, N. 2024. Sää ja liikenteen päästöt haastavat reykjavikilaisia. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/saa-ja-liikenteen-paastot-haastavat-reykjavikilaisia/