Raskaan liikenteen sähköistymisen esteitä pyritään purkamaan monella tasolla Päijät-Hämeessä

Tieliikenteen päästöistä yli neljännes syntyy raskaasta liikenteestä. EU on tarttunut haasteeseen tiukentamalla raskaiden ajoneuvojen päästönormeja. EU:n vaatimukset latausinfran ja muun vaihtoehtoisen energian infrastruktuurin investoinneista ovat lisänneet raskaan liikenteen sähköistämisen liikkeellepanevia voimia.

Lahti GEMin 28.11.2024 järjestämässä seminaarissa New Trends of Electrification 2024 – Heavy Traffic tarkasteltiin raskaan liikenteen sähköistymiseen liittyviä edellytyksiä ja haasteita. LAB yhdessä Lahden kaupungin ja muiden alueen toimijoiden kanssa edistää liikenteen sähköistymistä alueellisesti ja kansainvälisestä vuoden 2025 aikana mm. KELPO-, SYCLA- ja ZERO-TRAIL-hankkeiden voimin.

Kirjoittajat: Niina Sallinen & Annukka Heinonen

Jo lähes 10 % Suomen henkilöautokannasta on ladattavia (Autoalan Tiedotuskeskus 2024). Raskaan liikenteen osalta sähköistymisen matka on vasta alussa. Liikenne- ja viestintäministeriön Tuuli Ojalan (2024) mukaan vain 1 % raskaista ajoneuvoista Suomessa kulkee vaihtoehtoisilla polttoaineilla, ja näistäkin suurimman osan käyttövoimana on metaani. Sähkörekkojen osuus on edelleen vähäinen. Tavoitteena on, että Suomessa olisi vuoteen 2030 mennessä 2 500 sähkörekkaa (Ojala 2024).

Uusien EU:n asettamien sääntöjen mukaan raskaan liikenteen hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä merkittävästi: vuoteen 2030 mennessä -45 %, vuoteen 2035 mennessä -65 % ja vuoteen 2040 mennessä peräti -90 % vuoden 2019 tasoon verrattuna. Tavoitteet koskevat lähes kaikkia uusia raskaita ajoneuvoja, mukaan lukien pienet kuorma-autot, linja-autot kaupunki- ja kaukoliikenteessä sekä perävaunut. (Eurooppa-neuvosto & EU:n neuvosto 2024)

Kaupunkiliikenteen busseja koskevat vielä tiukemmat EU:n päästönormit, joiden uudet päästövähennystavoitteet ovat -90 % vuoteen 2030 ja -100 % vuoteen 2035 mennessä (Eurooppa-neuvosto & EU:n neuvosto 2024). Myös ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksia koskeva laki velvoittaa julkisia hankintayksiköitä huomioimaan ajoneuvohankinnoissaan niiden ympäristöystävällisyyden ja energiatehokkuuden (Traficom 2023). Bussiliikenne onkin ollut merkittävä edelläkävijä raskaan liikenteen sähköistymisessä. Euroopassa rekisteröitiin yli 6000 sähköistä kaupunkiliikenteen bussia vuonna 2023 verrattuna 200 linjaliikenteen bussiin, jotka kuuluvat raskaan liikenteen päästönormien piiriin (Euroopan komissio 2024).

Sähköjärjestelmästä edellytyksiä muutokseen, esteenä infrastruktuurin puute ja korkeat kustannukset

LUT-yliopiston teollisuusprofessori Jukka Ruusunen (2024) korostaa, että Suomessa on hyvät edellytykset liikenteen ja teollisuuden sähköistymiselle. Sähköistymistä tukee puhdas, matalahintainen ja luotettava sähköntuotanto, joka vastaa niin teollisuuden kuin sähköistyvän liikenteen tarpeisiin. Vaikka teknologia sähköistymiseen on jo olemassa, sen tehokkuudessa on vielä parannettavaa. Tulevaisuudessa sähkönkulutus tulee kasvamaan merkittävästi, kun sekä sähköistynyt liikenne että teollisuuden vetytalous lisäävät energiatarvetta. Ruususen (2024) mukaan sähköä riittää myös tulevaisuudessa, ja Suomen sähkönsiirtoinfrastruktuuri on jo lähtötasoltaan vahva verrattuna Keski-Eurooppaan. Fingridin suunnittelemat 4 miljardin euron investoinnit sähköverkon kehittämiseen seuraavan vuosikymmenen aikana vahvistavat tätä pohjaa entisestään (Ruusunen 2024). Vaikka edellytykset sähköistyvän liikenteen kasvulle ovat Suomessa lupaavat, raskaan liikenteen sähköistämisessä on edelleen useita haasteita, jotka on ratkaistava ennen laajamittaista käyttöönottoa. Raskaan liikenteen sähköistymisen hidasteina ovat mm. pitkät investointisyklit, latausinfrastruktuurin puute ja ajoneuvojen kuljetuskapasiteettiin ja tehokkuuteen vaikuttava akuston koko ja paino.

Sähköistymistä hidastaa paitsi rekkojen pitkä käyttöikä myös sähköisten rekkojen korkea hankintahinta. Yhtenä ratkaisuna esitettiin GEMin seminaarissa dieselkaluston muuntaminen sähkökäyttöiseksi. Tätä on kokeiltu mm. Postilla yhteistyössä VTT:n kanssa hyvin kokemuksin (Nurmi 2024). Liiketoiminnan näkökulmasta sähköistyminen haastaa erityisesti pienet logistiikka-alan toimijat hintakilpailultaan tiukalla alalla. Logistiikkaketjuissa kuljetusten tilaajat voivat tukea pienempiä, usein paikallisia alihankkijoitaan, esimerkiksi jakamalla tietoa sähköisen kaluston käyttökokemuksista tai tarjoamalla taloudellisia kannustimia kaluston vaihtoon. Liiketoiminnallisista haasteista huolimatta sähköistymisen pitkän aikavälin näkymät ovat lupaavat, kun infrastruktuuri ja teknologia kehittyvät.

Yhteistyötä, pilottihankkeita ja lisäselvityksiä tarvitaan

Päijät-Hämeessä sähköisen liikenteen kehittämiseen on lähdetty toden teolla. Sähköisen liikenteen klusteri Lahti GEM (2024) on kerännyt yhteen niin tutkimus- ja kehitysorganisaatiot, oppilaitokset kuin yritystoimijat. Sähköisen liikenteen tutkimusta edistää LUT-yliopiston ja Kempowerin Electric Mobility Research Center (EMRC), joka vahvistaa sähköiseen liikenteeseen liittyvää poikkitieteellistä tutkimusta Lahdessa. Kempowerin luotsaama Business Finland Veturi -hanke Heavy Electric Traffic Ecosystem (HETE) keskittyy erityisesti raskaan liikenteen latausteknologisten haasteiden ratkaisemiseen (Kempower 2024).

Alueella on käynnissä myös lukuisia muita kestävään liikenteeseen liittyviä pilotteja ja selvityksiä. Systemic Change Towards Sustainable Commuting (Sycla) -hankkeessa on tehty selvityksiä työpaikkojen mahdollisuudesta vaikuttaa työntekijöidensä työmatkaliikkumiseen (LAB 2024b). Sähköistymisen edistäminen voi työpaikoilla tarkoittaa esimerkiksi suosimalla täyssähköä työsuhdeautojen käyttövoimana, mahdollistamalla sähköautojen latauksen työpaikalla tai suosimalla (sähköistyvän) joukkoliikenteen käyttöä oman auton sijasta.

Kestävän liikenteen pilotit Päijät-Hämeessä (KELPO) -hankkeessa kartoitetaan ja kehitetään kestävämpiä tavaralogistiikan ratkaisuja erityisesti haja-asutusalueille (LAB 2024a). Tällöin haasteena ovat harvemmin asuttujen alueiden heterogeeninen väestörakenne sekä pidemmät kuljetusmatkat, alemman tieverkon kunto sekä kunnossapito ja ammattiliikenteen kuljettajien tarpeet huomioivan sähköisen latauskapasiteetin saatavuus. Hankkeessa pilotoidaan kestävän liikenteen ratkaisuja esimerkiksi noutolokerikkojen laajempaa hyödyntämistä. Toimien pohjalta laaditaan tietoa ja toimintasuosituksia kunnille poliittisten päättäjien päätöksenteon sekä viranhaltijatyöntueksi.

Keväällä 2025 alkavassa ZERO-TRAIL-hankkeessa vahvistetaan Lahden kaupunkilogistiikan ja raskaan liikenteen sähköistymisen edellytyksiä. Lahden kaupunki koordinoi hanketta ja valmistelee hankkeen aikana kestävän kaupunkilogistiikan suunnitelmaa, LADEC kehittää hankkeen aikana sähköisen latausinfrastruktuurin edellyttämiä liiketoimintamalleja ja LAB selvittää poliittisen sääntelyn alueellisia mahdollisuuksia ja arvioi niiden vaikutuksia asukkaiden ja liiketoiminnan näkökulmasta (Lahden kaupunki 2024). Liikenteen päästöratkaisuja haetaan yhdessä muiden Net Zero Cities -ohjelmasta rahoituksen saaneiden suomalaisten kaupunkien Helsingin, Turun ja Lappeenrannan kanssa. Poliittisiin vaikutuskeinoihin haetaan esimerkkejä muista Euroopan kaupungeista.

Raskaiden ajoneuvojen sähköistämisen merkitys Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa on kiistaton. Päästötavoitteiden lisäksi sähköistymisen edistäminen kaipaa vahvaa yhteistyötä eri toimijatasoilla infrastruktuurin kehittämiseksi ja innovatiivisten teknologisten, poliittisten ja kaupallisten ratkaisujen mahdollistamiseksi, mille Päijät-Hämeen alueella on jo vahva pohja.

Lähteet

Autoalan Tiedotuskeskus. 2024. Liikennekäytössä olevien ladattavien autojen määrä. Viitattu 13.12.2024. Saatavissa https://www.aut.fi/tilastot/autokannan_kehitys/sahkoautojen_maaran_kehitys

Euroopan komissio. 2024. Intercity Electric Buses: Current Landscape and Future Prospects in Europe. Viitattu 17.12.2024. Saatavissa https://alternative-fuels-observatory.ec.europa.eu/general-information/news/intercity-electric-buses-current-landscape-and-future-prospects-europe

Eurooppa-neuvosto & EU:n neuvosto. 2024. Heacy Duty Vehicles: Council signs off on stricter CO2 emission standards. Viitattu 13.12.2024. Saatavissa https://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2024/05/13/heavy-duty-vehicles-council-signs-off-on-stricter-co2-emission-standards/

Kempower. 2024. Heavy Electric Traffic Ecosystem (HETE). Viitattu 18.12.2024. Saatavissa https://hete.kempower.com/

LAB. 2024a. Kestävän liikenteen pilotit Päijät-Hämeessä (KELPO). Viitattu 13.12.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kestavan-liikenteen-pilotit-paijat-hameessa-kelpo

LAB. 2024b. Systemic change towards sustainable commuting in Lahti – Sycla. Viitattu 19.12.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/sycla

Lahden kaupunki. 2024. Lahti kehittää kestävää logistiikkaa EU-rahoituksella. Viitattu 19.12.2024. Saatavissa https://www.lahti.fi/uutiset/lahti-kehittaa-kestavaa-logistiikkaa-eu-rahoituksella/

Lahti GEM. 2024. Yhteistyöalusta liikkumisen vihreälle sähköistymiselle. Viitattu 17.12.2024. Saatavissa https://lahtigem.fi/fi

Nurmi, T. The Prospects of Electrification of Heavy Traffic: Posti’s Vision and Future Outlook 2024. Esitys Lahti GEM New Trends of Electrification 2024 – Heavy Traffic -seminaarissa Lahdessa 28.11.2024.

Ojala, T. 2024. Environmental Impacts of Heavy-Duty Electrification: Advancing EU and National Emission Goals. Esitys Lahti GEM New Trends of Electrification 2024 – Heavy Traffic -seminaarissa Lahdessa 28.11.2024.

Ruusunen, J. 2024. Development of the Electrical System. Esitys Lahti GEM New Trends of Electrification 2024 – Heavy Traffic -seminaarissa Lahdessa 28.11.2024.

Traficom. 2023. Liikenteen palvelujen muutostrendit. Viitattu 17.12.2024. Saatavissa https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/liikenteen-palvelujen-muutostrendit#61516-0

Kirjoittajat

Niina Sallinen toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa ja projektipäällikkönä Systemic Change Towards Sustainable Commuting in Lahti (SYCLA) –hankkeessa.

Annukka Heinonen toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa ja projektipäällikkönä Kestävän liikenteen pilotit Päijät-Hämeessä (KELPO) -hankkeessa ja asiantuntijana SYCLA-hankkeessa.

Artikkelikuva: Annukka Heinonen