Rakennusala käy läpi poikkeuksellisen haastavaa murrosvaihetta, jossa suhdannevaihtelut, kustannuspaineet ja vihreän siirtymän vaatimukset koettelevat yrityksiä. Kun epävarmuus kasvaa, korostuu kyky tehdä perusteltuja päätöksiä.
Kirjoittajat: Matti-Olavi Vartiala & Kristiina Brusila-Meltovaara
Rakennusala on ollut viime vuodet myllerryksessä. Suhdanteet heilahtelevat, rahoituksen saatavuus kiristyy, työvoimapula ja kustannusten nousu painavat, ja vihreä siirtymä tuo sekä mahdollisuuksia että uusia vaatimuksia. Ympäristö on erityisen vaativa pienille ja keskisuurille rakennusyrityksille. Yksi epäonnistunut projekti voi heilauttaa koko vuoden tulosta ja pahimmillaan asettaa koko yrityksen olemassaolon vaakalaudalle (Yle Uutiset 2024).
Markkinatilanteessa ei riitä, että yritys reagoi, sen täytyy toimia progressiivisesti. Mittarit tekevät näkyväksi, missä mennään ja mihin suuntaan ollaan matkalla. Kun päätöksiä ei tehdä fiilispohjalta, vaan faktoihin nojaten, syntyy myös luottamusta ja pitkäjänteisyyttä. Mittarit tukevat resilienssiä, organisaation kykyä selviytyä vaikeuksista ja sopeutua muutoksiin (Poijula 2018). Erityisesti henkilöstöön liittyvät mittarit ovat tärkeitä johtamisessa rakennusalalla (Herrala 2025).
Talous on yrityksen sydän
Pk-yrityksissä taloutta seurataan usein jälkikäteen. Liikevaihto, tulos ja tilinpäätös kertovat sen, mitä on jo tapahtunut. Johtamisen kannalta tärkeämpää olisi nähdä eteenpäin. Miten kassavirta käyttäytyy, miten hankinnat etenevät ja pysyvätkö katteet suunnitellulla tasolla. Kun kaikki kolme, liikevaihto, tulos ja tilinpäätös kulkevat käsi kädessä, yritys säilyttää kilpailukykynsä. (Lönnqvist ym. 2010; Kaplan & Norton 1996).
Rakennusalalla hankinnat ratkaisevat projektin tuloksen jo ennen kuin ensimmäinen valumuotti on paikallaan. Jos tarjoukset on laskettu liian optimistisesti tai ostot karkaavat yli tavoitteen, projektia on mahdoton kuroa takaisin voitolliseksi. Siksi hankinnan ja budjetin vertailu kuuluu jokaisen työmaan arkeen (Madsen 2025).
Taloushallinnon erityispiirteet tuovat vielä oman lisänsä. Osatuloutus mahdollistaa keskeneräisten projektien kirjaamisen valmistusasteen mukaan, mutta liian rohkea tuloutus voi kostautua seuraavalla tilikaudella alaskirjauksina. Mittarit auttavat pitämään jalat maassa, ne tuovat läpinäkyvyyttä myös rahoittajille ja hallitukselle (Mtau & Rahul 2024).
Ihmiset ja vastuullisuus luovat edellytykset tuloksen tekemiselle
Rakennusalalla työmaajohto kantaa harteillaan vastuun projektien toteutumisesta. Harvalla alalla yksittäinen työnjohtaja käyttää ja ohjaa kymmenien miljoonien eurojen budjettia. Kokonaisuuden onnistuminen riippuu pitkälti ihmisistä; heidän osaamisestaan, jaksamisestaan ja yhteistyöstään. Siksi henkilöstöön liittyvät mittarit ovat keskeisiä. Työtyytyväisyys, vaihtuvuus ja sairauspoissaolot kertovat, miten hyvin organisaatio toimii (Kesti 2010). Turvallisuudessa mittarit, kuten työmaan turvallisuustaajuus ja läheltä piti -havaintojen käsittely, paljastavat organisaation oppimiskyvyn. Mitä avoimemmin virheitä ja vaaroja käsitellään, sitä parempi yrityskulttuuri syntyy.
Myös ympäristövastuu on yhä keskeisempi osa yrityksen mittaristoa. Rakentaminen on yksi suurimmista päästölähteistä, ja paine vihreään siirtymään kasvaa. Kierrätysaste, materiaalitehokkuus ja energiankulutus ovat konkreettisia mittareita, jotka linkittävät vastuullisuuden yrityksen strategiaan (Euroopan komissio 2020).
Tuottavuus kaipaa uutta ajattelua
Rakennusalan tuottavuus on jumittanut vuosikymmeniä. Digitalisaatio, tekoäly ja uudet toteutusmallit voisivat mullistaa työn, mutta konservatiiviset rakenteet jarruttavat kehitystä. Lean-rakentaminen tarjoaa vaihtoehdon. Lean-ajattelun ideana on katsoa kokonaisuutta, ei vain omaa siiloa. Yhteistoiminnalliset mallit ja varhainen urakoitsijayhteistyö mahdollistavat laadukkaamman, nopeamman ja kannattavamman rakentamisen (Tawse & Tabesh 2023; Kaplan & Norton 1996).
Myös tahtituotanto, Leanista johdettu rytmitetty työmenetelmä, on saanut jalansijaa. Kun eri urakkaryhmät etenevät suunnitelmallisesti samassa tahdissa, turhat odottelut vähenevät ja laatu pysyy tasaisena. Tuottavuus ei siis ole pelkkää tehokkuutta, vaan myös sujuvuutta, yhteispeliä ja työn iloa.
Digitalisaatio vahvistaa tuottavuuden kehittymistä. Dronet, anturit ja automaattinen datankeruu tuovat työnjohdolle reaaliaikaisen näkymän työmaan etenemiseen. Kun tieto on näkyvillä ja vertailtavissa, päätökset voidaan tehdä nopeasti ja tarkemmin.
Mittarit näyttävät suunnan
Mittarit eivät ole pelkkä raportti menneestä, vaan väline tulevaisuuteen. Mittareiden avulla yritys voi reagoida ajoissa ja tehdä päätöksiä, jotka vahvistavat sekä kannattavuutta että hyvinvointia.
Mittaristoa ei kuitenkaan pidä rakentaa liian raskaaksi. Parhaat mittarit ovat yksinkertaisia, toistettavia ja helposti ymmärrettäviä (Tawse & Tabesh 2023). Taulukko 1 tiivistää kuuden rakennusalalle keskeisen mittarin kokonaisuuden; talous, hankinta ja laskenta, henkilöstö, työturvallisuus ja ympäristö sekä asiakkuudet.
| Mittariluokka | Mitä mitataan | Vastuuhenkilö |
|---|---|---|
| Talous | Liikevoitto, kassavirta, käyttöpääoman määrä, omavaraisuusaste, ROI, ROS, liikevaihto, EBIT, Liikevaihto / toimihenkilö, tilauskanta | Talouspäällikkö, Toimitusjohtaja |
| Henkilöstö | Työtyytyväisyys, vaihtuvuus, pätevyydet, innovaatiot | Johto, Esihenkilöt |
| Turvallisuus / Ympäristö | TR-indeksi, tapaturmat, läheltä piti-tapahtumat, TTS-määrä, työturvallisuushavainnot, sairauspoissaolot, jätemäärien seuranta, kierrätysaste | Työmaat, Johto |
| Projektit | Aikataulun pitävyys, projektikate, 0-virheluovutukset, luovutusvirheiden määrä, toiminnan tehokkuus | Työmaat, Johto |
| Hankinta / Laskenta | Hit rate, hankintakustannukset laskettu/toteutunut, alihankkijoiden suorituskyky, hankintaprosessin laatu | Hankinta, Laskenta, Johto |
| Asiakastyytyväisyys | NPS, uusinta-asiakkuudet, reklamaatiot | Työmaat, Johto |
Taulukko 1. Pk-rakennusyrityksen mittariston ydin, mitattavat alueet ja esimerkkimittarit (Vartiala 2025).
Kun mittarit sidotaan strategiaan ja niistä keskustellaan säännöllisesti, ne muuttuvat osaksi yrityskulttuuria. Ne tukevat resilienssiä, kykyä selvitä vaikeuksista ja kasvaa vahvemmaksi haasteiden jälkeen. (Poijula 2018).
Lähteet
Brynjolfsson, E. & McAfee, A. 2017. Machine, Platform, Crowd: Harnessing Our Digital Future. New York: W.W. Norton.
Euroopan komissio. 2020. Circular Economy Action Plan. Bryssel: European Commission.
Herrala, J. 2025. Mittarit tukevat organisaation resilienssiä. Kauppalehti. Saatavissa https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/ea0b1683-469c-4c44-bf88-b8c250d3dc89
Holopainen, H. 2024. Lehto Groupin kolme tytäryhtiötä on asetettu konkurssiin. Yle. Viitattu 26.11.2025. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20073575
Kaplan, R. S. & Norton, D. P. 1996. The Balanced Scorecard: Translating Strategy into Action. Boston: Harvard Business School Press.
Kesti, M. 2010. Henkilöstötuottavuuden johtaminen. Helsinki: Talentum.
Lönnqvist, V., Kujansivu, P. & Antikainen, R. 2010. Suorituskyvyn mittaaminen. Helsinki: Gaudeamus.
Madsen, D. Ø. 2025. Balanced Scorecard: History, Implementation, and Impact. SSRN. Viitattu 26.11.2025. Saatavissa https://doi.org/10.2139/ssrn.5355092
Mtau, T. & Rahul, N. 2024. Optimizing Business Performance through KPI Alignment: A Comprehensive Analysis of Key Performance Indicators and Strategic Objectives. American Journal of Industrial and Business Management. 14, 66-82. Viitattu 26.11.2025. Saatavissa https://doi.org/10.4236/ajibm.2024.141003 .
Poijula, S. 2018. Resilienssi arjessa ja työssä. Helsinki: Otava.
Tawse, A. & Tabesh, P. 2023. Thirty Years with the Balanced Scorecard: What We Have Learned. Business Horizons. 66 (1), 123–132. Viitattu 26.11.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.bushor.2022.03.005.
Vartiala, M-O. 2025. Strategisen mittariston kehittäminen rakennusalan pk-yritykseen. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Uudistava johtaminen. Viitattu 26.11.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025103126795
Kirjoittajat
Matti-Olavi Vartiala toimii johtajana kasvavassa rakennusalan urakointiyrityksessä. Hänen intohimonaan on tuotannon ja ihmisten jatkuva kehittäminen sekä rohkea, faktoihin perustuva tapa haastaa alalla vallitsevat toimintamallit ja perinteiset ajattelutavat. Kirjoitus perustuu hänen YAMK-opinnäytetyöhönsä.
Kristiina Brusila-Meltovaara toimii yliopettajana Teknologia yksikössä. Hän on kiinnostunut kaikesta johtamiseen liittyvästä tutkimuksesta.
Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1020419 (CC0)
Viittausohje
Vartiala, M-O. & Brusila-Meltovaara, K. 2025. Rakennusyrityksen menestyksen avaimet: mittareiden rooli johtamisessa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/rakennusyrityksen-menestyksen-avaimet-mittareiden-rooli-johtamisessa/