Projektipäälliköltä vaaditaan monipuolista osaamista

Projektit ovat yrityksien arkipäivää toimialasta riippumatta. Projekteille tyypillistä ovat ennalta määritelty alku ja loppu, sekä asetetut tavoitteet mitä projektilla halutaan saavuttaa. Projektit ovat kertaluonteisia työkokonaisuuksia, mitkä ovat asetettu toteuttamaan tiettyä tarkoitusta. Kyse voi olla esimerkiksi yrityksen sisäisestä kehitysprojektista, tuotannon muutosprojektista, uuden tuotteen suunnitteluprojektista tai asiakkaan toimesta tilatun projektin toteuttamisesta. Projektista useimmiten vastuussa on nimetty projektipäällikkö, jonka tehtävänä vastata projektin onnistumisesta ja valvoa toteutusta. Millaisilla taidoilla osaava projektipäällikkö on varustettu?

Kirjoittajat: Janne Tapio & Taina Orpana

Osaamisen sertifiointi

Ensimmäinen projektipäälliköiden pätevyyksien tunnistamiseen ja osaamisen arviointiin perustettu yhdistys on vuonna 1965 perustettu International Project Management Association (myöh. IPMA). IPMA tarjoaa mahdollisuutta suorittaa kansainvälisesti tunnustettuja projektijohtamisen, ohjelmanjohtamisen, salkunjohtamisen ja ketteränjohtamisen sertifikaatteja. Sertifikaatit helpottavat projektipäällikön osaamisen arviointia kansainvälisellä toimintakentällä. (International Project Management Association; Projektiammattilaiset ry.)

Projektinjohtamisessa voi sertifioitua kaikilla neljällä tasolla, kun taas ohjelman- ja salkunjohtaminen onnistuu vain kahdella ylimmällä tasolla. Kaikkiaan sertifiointijärjestelmä tarjoaa 12 erilaista pätevyysprofiilia, joilla jokaisella on oma ammattinimike. IPMA®-sertifikaatteja Suomessa myöntää Projektiammattilaiset ry. (Projektiammattilaiset ry).

Pelin (2011, 282) kertoo IPMA-sertifiointijärjestelmän koostuvan nelitasoisesta arviointiasteikosta, jossa matalimpana on taso D ja korkeimpana taso A. Ylimpään A -tasoon vaaditaan useamman vuoden työkokemus ja näyttöjä erittäin vaativien ja strategisten projektien johtamisesta koko organisaation laajuisesti (Projektiammattilaiset ry). Alimman D-tason osaaja on kyvykäs soveltamaan projektijohtamisen tietoa, mutta omaa vähän tai ei lainkaan kokemusta projektijohtamisesta (Koskelainen ym. 2008, 3). Muut tasot sijoittuvat näiden kahden väliin (Projektiammattilaiset ry).

C-tasolla osaajaa luokitellaan jo projektipäälliköksi, joka osaa johtaa yksittäistä projektia tunnistettujen taitovaatimuksien mukaisesti (Pelin 2011, 282). Sertifikaatin hakijan tulee osoittaa osaamisensa ja kykynsä soveltaa projektinhallinnan opittua tietoa käytännössä (Koskelainen ym. 2008, 3).

B-tasolla projektipäällikkö johtaa monimutkaisia ja laajoja projekteja (Pelin 2011, 282). Tällä vaativuustasolla projektipäällikkö kykenee johtamaan projekteja kokonaisvaltaisesti osaprojekteissa toimivien projektipäälliköiden kanssa. (Koskelainen ym. 2008, 3.)

Millaisia pätevyyksiä projektipäälliköllä tulisi olla?

Jokaisella sertifiointitasolla on oma osaamismääritelmä, joka sisältää koko joukon pätevyyksiä. IPMA on määritellyt projektipäällikön pätevyydet kolmeen eri osa-alueeseen: teknisiin, toteutusympäristö- ja käytöspätevyyksiin (Koskelainen ym. 2008, 9.)

Tekniset pätevyydet liittyvät nimensä mukaisesti projektin tekniseen puoleen, suunnitteluun ja toteutukseen (Koskelainen ym. 2008, 9). Osaamista kuvataan peruspätevyydeksi, joka nähdään kiinteänä elementtinä osaamisessa. Lista on 20 kohdan mittainen ja moniulotteinen. (Koskelainen ym. 2008, 9.) Osa pätevyyksistä ovat erittäin kriittisiä projektin onnistumisen kannalta.

Toteutusympäristöön liittyviä pätevyyksiä on listattu 11, ja ne kytkeytyvät toimintaympäristöön ja organisaatioon, missä projekti on tarkoitus toteuttaa. Pätevyysalue kattaa projektipäällikön osaamisen hoitaa suhteita linjajohtoon ja -organisaatioon sekä kykyä toimia projektikeskeisessä organisaatiossa. (Koskelainen ym. 2008, 9.)

Toteutusympäristöpätevyyksille on olemassa yleisiä ohjeistuksia, mutta viime kädessä organisaatio määrittelee työskentelyolosuhteet. Toisin sanoen toteutusympäristöpätevyydet eivät ole täysin projektipäällikön hallittavissa.

Viimeisenä, muttei merkityksettömämpänä, ovat käytöspätevyydet. Käytöspätevyyksiä on IPMA tunnistanut yhteensä 15. Pätevyydet linkittyvät vahvasti projektipäällikön henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, työskentelytavassa ja vuorovaikutustilanteissa. Käytöspätevyyksien kehittäminen edellyttää vahvaa itsereflektiota ja -tuntemusta. (Koskelainen ym. 2008, 9.)

Pätevyysluokittelu korostaa projektipäällikön henkilökohtaisia ominaisuuksia ja monipuolista johtamisosaamista niin linjaorganisaation, tehtävien kuin ihmisten osalta. Projektit toteutetaan aina projektiorganisaation toimesta, mihin liittyy vahvasti myös sidosryhmät. Erilaisten ihmistyyppien eri organisaatioista tulee kyetä työskentelemään yhdessä monialaisesti yhteisen tavoitteen eteen.

Miten omaa osaamistaan voi kehittää?

Projektipäälliköltä vaaditaan hyvin monipuolista osaamista. IPMA sertifioi projektipäälliköitä hyvin vaativiin ja monimutkaisiin kokonaisuuksiin. Korkeimman luokituksen saavuttanutta projektipäällikköä voisi hyvin luonnehtia projektien toimitusjohtajaksi.

Jokaisen organisaation ja projektipäällikön lähtötilanne ja tarve on kuitenkin organisaatio- ja yksilökohtainen. On hyvä muistaa, ettei projektipäällikkönä toimiminen edellytä sertifikaattia. IPMA:n pätevyyslistausta voi hyödyntää osaamisen kehittämisen työkaluna. Pätevyyksistä voi poimia omaan tilanteeseen parhaiten sopivat tekijät, ja sitä kautta arvioida omaa lähtötilannetta ja kehittymistä.

Yksilön lähtötasoa voidaan arvioida esimerkiksi yksinkertaisella osaamismatriisilla, joka on usein esitetty taulukkomuotoisena. Taulukkoon poimitaan, joko yksilön toimesta tai laajemmin, organisaatiossa tunnistettua osaamista. Osaamista arvioidaan asteikolla 1–4. (Ranki 1999, 48, 57.) Osaamismatriisi mahdollistaa yhteisen näkemyksen osaamisen kehittämisestä henkilökohtaisella tasolla.

Tapio (2024) kasasi omaa urakehitystään hyödyttävän osaamismatriisin valituilla projektipäällikön pätevyyksillä. Pätevyyksiä reflektoitiin nykyiseen tuotekehitysinsinöörin työhön, josta löytyi monia yhtäläisyyksiä projektijohtamisen pätevyyksiin. Havainnointijakson päätteeksi suoritettiin itsearviointi ja esihenkilön tekemä arviointi matriisin perusteella. Osaamismatriisi auttoi havainnollistamaan ja reflektoimaan omaa osaamista ja siinä kehittymistä. (Tapio 2024.)

Vaikka projektipäällikön työ on haastavaa, tarjoaa se kuitenkin mielenkiintoisia mahdollisuuksia ja kehittymisnäkökulmia eri aloilla. Parhaimmillaan projektijohtamisesta voi tehdä taidetta: viilaamalla osaamistaan projektien suhteen. Rooli on stressaava, haastava ja aikapaineistettu, mutta onnistuessaan projekti palkitsee johtajansa. Harva kuitenkaan jatkaa projektipäällikkönä eläkeikään saakka, vaan siirtyy linjaorganisaation johtotehtäviin (Pelin 2011, 277).

Lähteet

International Project Management Association. 2024. Viitattu 16.5.2024. Saatavissa https://ipma.world/about-us/ipma-international/

Koskelainen, E., Kähkönen, K., Lahtinen, J., Mäkelä, P., Silvasti, J. & Vaskimo J. 2008. Projektin Johdon Pätevyys 3.0. Helsinki: Projektiyhdistys ry.

Pelin, R. 2011. Projektihallinnan käsikirja. 7. painos. Helsinki: Projektijohtaminen Oy Risto Pelin.

Projektinhallinnan ammattilaiset ry. IPMA®:n henkilösertifikaatit projektiammattilaisille. Viitattu 22.5.2024. Saatavissa https://www.pry.fi/ipma-sertifiointi/sertifioituminen/projektitoiminta/perusvaatimukset_ja_sertifikaattityypit

Ranki, A. 1999. Vastaako henkilöstön osaaminen yrityksen tarpeita. Helsinki: Kauppakaari.

Tapio, J. 2024. Tuotekehitysinsinöörin urakehitys: Insinööristä projektipäälliköksi. LAB-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Viitattu 22.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052013378

Kirjoittajat

Janne Tapio työskentelee tuotekehityksen parissa ja on kiinnostunut projektipäällikön roolista tulevaisuudessa. Hän valmistuu tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulusta keväällä 2024.

Taina Orpana työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun liiketalouden lehtorina. Hän opettaa projektinhallintaa ja on mukana monialaisissa kehittämishankkeissa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1260780 (CC0)

Julkaistu 30.5.2024