Tässä artikkelissa esitellään profilointiin perustuva, osallistava työskentelymetodi ryhmille. Metodia voi soveltaa eri aloille, kohderyhmille, ryhmäkokoihin sekä eri teemoissa.

Kirjoittaja: Elina Ruokoski

Metodia käytettiin MERIT – Merkityksellinen työntekijäkokemus vieraanvaraisuus- ja tapahtuma-alalla -hankkeen (ESR+) työpajasarjassa. Hankkeessa kehitetään ratkaisuja vieraanvaraisuus- ja tapahtuma-alan työvoiman rekrytointi- ja pysyvyyshaasteisiin (MERIT 2025).

Metodi

Metodin ja työpajojen ideana oli saada esille asianomaisten – vieraanvaraisuus- ja tapahtuma-alan työntekijöiden, esihenkilöiden ja yrittäjien – odotukset ja realiteetit työntekijäkokemuksista sekä työn merkityksellisyyden roolista. Työpajojen, kuten hankkeenkin, tavoitteena oli työntekijöiden veto- ja pitovoimahaasteisiin vastaaminen työn merkityksellisyyden vahvistamisen näkökulmasta.

Metodi koostuu kokonaisuudessaan verkko-oppimisalustasta (Howspace), profiileista ja työpajan osallistavasta fasilitoinnista. Howspace mahdollistaa pienryhmätyöskentelyn sekä keskustelujen ja kommenttien kirjaamisen. On tärkeää, että pienryhmät näkevät toistensa keskustelujen annin ja työpajan toteuttaja saa dokumentoituja näkemyksiä talteen.

MERIT-hankkeen LAB-ammattikorkeakoulun tiimi toteutti neljä työpajaa vuonna 2025, joista kolme oli osoitettu hankkeen osatoimialoille (matkailu, ravintola, tapahtumat).  Neljännessä koontityöpajassa tuotimme osallistujien arvioitavaksi osatoimialatyöpajojen yhteenvetoja, profiileihin muokattuina nekin. Alkuvuonna 2026 toteutetaan vielä kaksi työpajaa samalla kaavalla alan vaikeasti työllistettävien kohderyhmälle.

Profiilit

Profiloinnilla tarkoitetaan tulkitsemista, kuvailua, hahmottamista tai määrittelemistä (Suomisanakirja.fi 2025). Profilointia hyödynnetään esimerkiksi markkinoinnissa, asiakassegmentoinnissa ja kuluttajatrendien ennakoinnissa.

Visit Finland on käyttänyt profiilityöskentelyä matkailun ennakoinnissa. Vuonna 2020 se loi Matkailija 2030 -skenaariot, joissa se tyypitteli matkailijoita pyrkiäkseen ennakoimaan näiden matkailukäyttäytymistä. (Visit Finland 2020) Tästä saatiin työpajoihin hyvää osviittaa.

MERIT-hankkeen työpajoja varten luotiin omat työntekijäprofiilit. Profiilien pohjana hyödynnettiin hankkeen osatoteuttajien, Tampereen ja Lapin ammattikorkeakoulujen, yhdessä alan työntekijöiden kanssa tuotettuja työntekijäprofiileja (ks. Tanner 2025). Ne muokattiin LABin tekemien alan tilannekuvan, kyselyn sekä yrityshaastattelujen perusteella sopimaan esille tulleisiin merkityksellisen työntekijäkokemuksen elementteihin.

Kaikki profiilit olivat erilaisia. Jokaiseen kirjattiin oma työn merkityksellisyyteen liittyvä kehittämishaasteensa. Kehittämishaasteen lisäksi kukin profiili sisälsi kuvapankista valitun henkilökuvan, tilannettaan kuvaavan otsikon, henkilön iän ja sukupuolen, lyhyen uratarinan sekä ratkaistavat kehittämishaasteet kysymyksen muodossa (kuva 1). Profiilien uratarinat pyrkivät simuloimaan hankkeen kohderyhmän, 1980-2012 syntyneiden alan työntekijöiden, erilaisia työtilanteita. Työpajoihin tuotettiin kaikkiaan 3 tapahtuma-alan, 4 ravintola-alan ja 4 matkailualan profiilia.

Vasemmassa reunassa tekstiä jossa kuvaillaan oikeassa reunassa olevan kuvan naishenkilön työtilannehaasteita. Kuvan otsikko: Janika - esihenkilönä ristipaineessa.

Kuva 1. MERIT-hankkeen työpajassa käytetty nuoren ravintola-alan työntekijän profiilikortti.

Profiilien teemojen ja haasteiden valikoituminen

Profiilien teemat ja niistä johdetut haasteet muodostettiin hankkeessa selvitettyjen osatoimialojen tilannekuvien (ks. mm. Lehtola 2025), toimialan yleisten raporttien sekä hankkeen toimijoilla tiedossa olevien yleisten työelämähaasteiden pohjalta. Kukin profiili edusti erilaisia työuratilanteita kolmella osatoimialalla: tapahtuma-, matkailu- ja ravintola-alalla. Haasteet esitettiin kysymysten muodossa.

Esimerkkejä teemoista sekä niistä johdetuista haastekysymyksistä:

  • Teema: Osaaminen ja sen kehittäminen, ohjaus ja koulutus
    Haaste: Miten työntekijän ammatillista kasvua ja itsetuntoa voisi vahvistaa arjen ohjauksella ja palautteella, kun työntekijä haluaa kehittyä?
  • Teema: Osa-aikatyön mielekkyys, työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen, sitoutuminen
    Haaste: Miten tuntityöntekijä saadaan viihtymään ja sitoutumaan työhön, vaikka alalle jääminen ei olisikaan tavoitteena?
  • Teema: Kompensaatio, työn ja vapaa-ajan tasapaino, sitoutuminen
    Haaste: Miten työn ja vapaa-ajan tasapainoa sekä reilua kompensaatiota voidaan tukea?
  • Teema: Osallisuus, yhteisöllisyys, perehdytys, arvostus
    Haaste: Miten perehdytystä voidaan parantaa ja luoda tapahtumatiimi, jossa kukaan ei koe olevansa ulkopuolinen?

Työpajan kulku

Howspace-verkko-oppimisalustalle rakennettiin omat työtilat kullekin työpajalle, joihin luotiin visuaalinen prosessi osallistujille. Prosessin kulkua fasilitoi hankkeen toimija. Aluksi kerrottiin mistä on kysymys ja mitä työpajalla tavoitellaan, esimerkkinä kuva neljännen koontityöpajan aloitussivulta (kuva 2).

Verkkotyöpajan esittelyteksti, jossa kerrotaan työpajan nimi (Työ joka maistuu - Merkityksellisyyden reseptit), idea, tavoitteet, työtapa ja toivottu lopputulos.

Kuva 2. Neljännen koontityöpajan aloitussivu Howspacessa.

Profiilikortit toimivat työpajojen sisältönä. Fasilitaattori ohjeisti profiilien käsittelyn, pienryhmätyöskentelyn ja huolehti aikataulusta. Kussakin pienryhmässä käsiteltiin yhtä profiilia. Osallistujien oli tarkoitus arvioida ja jalostaa profiilien haasteita sekä ennen kaikkea tuottaa ratkaisuehdotuksia ja nimetä vastuutahoja niiden toteuttamiseksi. Howspace-työtilaan rakennettiin tarkoitusta tukemaan aktivoivia tehtäviä sekä pienryhmille keskustelutilat ja kommentointikentät. Lopuksi pienryhmät jakoivat keskustelujensa annin eli profiilikorttikohtaiset ratkaisunsa muille osallistujille.

Lopuksi

Profilointimetodilla sekä valmiilla profiileilla haluttiin tarjota oikotie ja konstailematon tapa työntekijätarinoiden sekä alan haasteiden työstämiseen, ajassamme kriittiseen työvoiman veto- ja pitovoimaratkaisujen kartoittamiseen. Vaikka hankkeen toimijat edustavat alan sekä työpajojen teemojen tuntemusta, oli tärkeää kuulla myös ns. kenttää, heitä, jotka elävät ja kokevat asioita, joita pyritään kehittämään. Heidän osallistamisensa tulee tehdä mahdollisimman mielekkääksi, mutkattomaksi sekä sujuvaksi.

Profilointimetodi työntekijätarinoiden ja -kokemusten hyödyntämiseksi vieraanvaraisuusalalla on yksi MERIT-hankkeen suunnitelluista tuotoksista. Sen konseptointi ja prosessin kuvaus jatkuu vuoden 2026 aikana.

Lähteet

Lehtola. I. 2025. Vieraanvaraisuusalalla toiveita paremmasta – maakuntien matkailukysyntä eroaa merkittävästi toisistaan. LAB Pro. Viitattu 19.1.2026. Saatavissa www.labopen.fi/lab-pro/vieraanvaraisuusalalla-toiveita-paremmasta-maakuntien-matkailukysynta-eroaa-merkittavasti-toisistaan/

MERIT – Merkityksellinen työntekijäkokemus vieraanvaraisuus- ja tapahtuma-alalla. 2025. Tuemme vieraanvaraisuus- ja tapahtuma-alan yrityksiä osaamisen kehittämisessä ja toimialan työllisyydessä. Viitattu 5.1.2026. Saatavissa www.merkityksellinentyo.fi

Suomisanakirja.fi. 2025. Profiloida. Viitattu 5.1.2026. Saatavissa www.synonyymit.fi/profiloida

Tanner, K. 2025. Työntekijäymmärrys tuo inhimillisyyttä palvelualoille. Merkityksellinentyo.fi/. Viitattu 19.1.1026. Saatavissa www.merkityksellinentyo.fi/tyontekijaymmarrys-tuo-inhimillisyytta-palvelualoille

Visit Finland. 2020. Matkailija 2030 -skenaariot. Viitattu 5.1.2026. Saatavissa www.visitfinland.fi/suomen-matkailudata/matkailun-ennakointi

Kirjoittaja

Elina Ruokoski toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoimintayksikössä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1456385 (CC0)

Viittausohje

Ruokoski, E. 2026. Profilointi menetelmänä kehittämistyössä. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/profilointi-menetelmana-kehittamistyossa/